Historiassa on monenlaisia vaiheita. Tällä hetkellä islamilainen kulttuuri ei ehkä varsinaista kukoistuskauttaan, vaan kriisivaihetta.
Muistetaan kuitenkin sekin, että keskiajalla, noin 1000-1200-luvuilla islamilainen kulttuuri oli pääosin edellä kristillisen maailman kulttuurista niin tieteen, taiteen kuin humaanisuuden suhteenkin.
Kun Euroopassa poltettiin noitia ja harhaoppisia, olivat olot islamilaisessa maailmassa varsin vakaat ja seesteiset. Tiede kukoisti ja filosofiaakin harjoitettiin. 1100-ja 1200-luvun sivistyneet eurooppalaiset opiskelivat paitsi latinaa myös arabiaa päästäkseen käsiksi islamilaisen maailman kulttuurin saavutuksiin. Muun muassa ja matematiikassa, tähtitieteessä, lääketieteessä ja (al)kemiassa islamilaisella kulttuurilla oli paljon omaperäistäkin annettavaa (tosin tähtitieteessä astronomia ja astrologia ymmärrettiin samaksi "tieteeksi" ja alkemiassa (sanassa näkyy muuten arabian maskuliniisuvun määräinen artikkeli "al") sekoittuivat tieteelliset ja maagiset pyrinnöt).
Erittäin tärkeä, ehkä tärkein, merkitys islamilaisella kulttuurilla oli kuitenkin antiikin kreikkalaisen perinnön säilyttäjänä. Varhaisella keskiajalla Euroopassa ei ollut esimerkiksi Aristoteleen teokset eivät olleet lainkaan saatavilla. Ne tulivat uudelleen Eurooppaan arabiasta latinaksi käännettyinä. Tuon antiikin ehkä suurimman neron vaikutus eurooppalaiseen maailmankuvaan on sittemmin ollut vertaansa vailla.
Matemaatiikasta mainittakoon vielä se, että olemme islamilaiselle kulttuurille velkaa muun muassa numerojärjestelmämme. Arabialainen numerojärjestelmä oli paljon edistyneempi kuin roomalainen numerojärjestelmä (I, II, III jne.) Lukumerkeissämme on edelleen nähtävissä arabialainen "koukeroisuus": ajatellaanpa vaikkapa lukumerkkejä 2, 3, 6, 8.
Tässä muutamia hajatietoja mausteeksi siihen osittain asialliseen ja osittain asiattomaan islamilaiseen kulttuuriin liittyvien ilmiöiden kritiikkiin, mitä tällä palstalla käydään.
Muistetaan kuitenkin sekin, että keskiajalla, noin 1000-1200-luvuilla islamilainen kulttuuri oli pääosin edellä kristillisen maailman kulttuurista niin tieteen, taiteen kuin humaanisuuden suhteenkin.
Kun Euroopassa poltettiin noitia ja harhaoppisia, olivat olot islamilaisessa maailmassa varsin vakaat ja seesteiset. Tiede kukoisti ja filosofiaakin harjoitettiin. 1100-ja 1200-luvun sivistyneet eurooppalaiset opiskelivat paitsi latinaa myös arabiaa päästäkseen käsiksi islamilaisen maailman kulttuurin saavutuksiin. Muun muassa ja matematiikassa, tähtitieteessä, lääketieteessä ja (al)kemiassa islamilaisella kulttuurilla oli paljon omaperäistäkin annettavaa (tosin tähtitieteessä astronomia ja astrologia ymmärrettiin samaksi "tieteeksi" ja alkemiassa (sanassa näkyy muuten arabian maskuliniisuvun määräinen artikkeli "al") sekoittuivat tieteelliset ja maagiset pyrinnöt).
Erittäin tärkeä, ehkä tärkein, merkitys islamilaisella kulttuurilla oli kuitenkin antiikin kreikkalaisen perinnön säilyttäjänä. Varhaisella keskiajalla Euroopassa ei ollut esimerkiksi Aristoteleen teokset eivät olleet lainkaan saatavilla. Ne tulivat uudelleen Eurooppaan arabiasta latinaksi käännettyinä. Tuon antiikin ehkä suurimman neron vaikutus eurooppalaiseen maailmankuvaan on sittemmin ollut vertaansa vailla.
Matemaatiikasta mainittakoon vielä se, että olemme islamilaiselle kulttuurille velkaa muun muassa numerojärjestelmämme. Arabialainen numerojärjestelmä oli paljon edistyneempi kuin roomalainen numerojärjestelmä (I, II, III jne.) Lukumerkeissämme on edelleen nähtävissä arabialainen "koukeroisuus": ajatellaanpa vaikkapa lukumerkkejä 2, 3, 6, 8.
Tässä muutamia hajatietoja mausteeksi siihen osittain asialliseen ja osittain asiattomaan islamilaiseen kulttuuriin liittyvien ilmiöiden kritiikkiin, mitä tällä palstalla käydään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Arin ym. teokset "säilyivät" muslimeilla, koska ne oli Rooman tuhoamisen yhteydessä ryövätty - vai miksi kutsuisit otimintaa, jota harjoitetaan asein ja jonka tuloksena saadaan haltuun maata ja irtainta?
Islaamilaisen keulttuurin voisi sanoa olleen edellä, jos sen piirissä olisi kehitetty jotain uutta. Tosiasia on, että kyse oli vain ryöstösaaliin säilyttämsiestä. Ainoa koskaan tehty islaamilainen keksintö on alkoholin tislaus.
Numeroista voi toki todeta, että nykyisin käyttämämme grafeemit pohjautuvat arabien järjestelmään. tämä järjestelmä taas perustuu käsimerkkeihin, joten "kehittyneisyydestä" ei voine puhua ennen kuin lännen kulttuuri alkoi niitä käyttää. Ja nollahan on arabeillakin lainaa.
Noitien polttaminen taas on nimen omaan saksalaisen kielialueen ilmiö, ja sitä toki harrastettiin laajasti myös muslimikulttuurin piirissä. Mm. ehkä kuuluisin muslimihistorioitsija, Ibn Khaldoun, pakeni islaamia ja muslimien harjoittamaa vainoa kristittyyn frankkivaltioon.
"Totuus ei pala tulessa".
> Arin ym. teokset "säilyivät" muslimeilla, koska ne oli Rooman tuhoamisen yhteydessä ryövätty [---] Islaamilaisen keulttuurin voisi sanoa olleen edellä, jos sen piirissä olisi kehitetty jotain uutta. Tosiasia on, että kyse oli vain ryöstösaaliin säilyttämsiestä.
Itse keksitystä jutusta ei tule tosiasia pelkällä ilmoituksella. Tarve vääristellä historiaa kielii epäilyttävistä motiiveista.
Seuraavan pätkän kopipeistasin tähän sivulta
http://www.nba.fi/fi/opetus_minareetin_kutsu2
Erityisesti keskiajalla islamilaisen teologian oppilaitosten rinnalla kukoisti madrasoja, jotka keskittyivät filosofiaan, luonnontieteisiin (mm. tähtitieteeseen) ja lääketieteeseen. Niissä kreikkalaisen filosofian ja tieteen traditiot yhdistyivät persialaiseen, intialaiseen ja kiinalaiseen tähtitieteen, matematiikan ja lääketieteen tuntemukseen. Lääketiedettä opetettiin myös sairaaloissa, joissa koulutettiin opiskelijoita mm. kirurgin taitoihin sekä teorian että käytännön tasolla.
Keskiajalla islamilaisen maailman tieteellisiksi keskuksiksi nousivat idässä Bagdad ja lännessä Andalusia nykyisessä Espanjassa. Niissä tutkittiin ja käännettiin arabiaksi antiikin hellenistisen kauden tieteen merkittäviä filosofisia ja luonnontieteellisiä teoksia, mm. Platonia ja Aristotelesta. Bagdadissa sijaitsi 800-luvulla perustettu Viisauden talo (bayt al-hikma), jossa oli tutkijoiden ja kääntäjien työskentelytiloja, kirjansitomo ja observatorio. Tieteiden keskuksissa kehitettiin ajan- ja paikanmääritystä, luotiin edellytyksiä nykyaikaisten kalenterien synnylle sekä välitettiin Eurooppaan arabialaiset numerot ja nollan käsite. Muuten Euroopassa elettiin ns. pimeää keskiaikaa, ja tieteiden ja filosofian harrastus taantui.
Filosofian piirissä vaikutti 1000- ja 1100-luvuilla kaksi johtavaa tiedemiestä, Buharassa nykyisessä Uzbekistanissa syntynyt Ibn Sina, latinalaiselta nimeltään Avicenna, ja Cordobassa nykyisessä Espanjassa syntynyt Ibn Rushd eli Averroes. He vaikuttivat merkittävästi siihen, että antiikin, mm. Aristoteleen, ajattelu välittyi sekä islamilaiseen että myöhemmin eurooppalaiseen filosofiaan. Monet arkielämään liittyvät sanat ovat arabialaista tai persialaista perua, esimerkiksi algebra (al-jabr, murtuneen luun paikoilleen asettelu), alkoholi (al-kuhl, meikkijauhe eli kajal; viinin sakka), kaapeli (habl, köysi), riski (rizq, päiväannos), basaari (bazar), sokeri (sukkar) ja kahvi (qahwa).
Islamilaiset tähtitieteilijät kehittivät Ptolemaioksen toisella vuosisadalla kokoamaa ja kehittämää tietoa antiikin tähtitieteestä ja tarkensivat havaintoja ja tähtikarttoja. Tunnetuin heistä oli al-Biruni, joka kuoli n. 1050. Hän oli laaja-alainen tiedemies, joka hallitsi useita kieliä ja kokosi yhteen babylonialaisten, intialaisten, kreikkalaisten, persialaisten ja arabien astronomisen tietämyksen. Hän osoitti, että vallitsevan maakeskeisen maailmankuvan sijaan, johon hän itse vielä nojautui, myös aurinkokeskeinen näkemys on mahdollinen. Iranilaisen tähtitieteilijän Abu al-Husain al-Sufin 900-luvun lopulla julkaisema tähdistöjen ja kiintotähtien luettelo vakiinnutti arabiankieliset tähtien nimet myös latinalaisessa Euroopassa. Esimerkiksi Kotkan tähdistön kirkkaimman tähden nimi Altair tarkoittaa arabiassa lintua (al-tayr).
> Numeroista voi toki todeta, että nykyisin käyttämämme grafeemit pohjautuvat arabien järjestelmään. tämä järjestelmä taas perustuu käsimerkkeihin, joten "kehittyneisyydestä" ei voine puhua ennen kuin lännen kulttuuri alkoi niitä käyttää. Ja nollahan on arabeillakin lainaa.
Annat ymmärtää, että vasta sitten kun länsi alkoi käyttää niitä, voidaan puhua kehittyneisyydestä. Tuo paljastaa, miten määrittelet kehittyneisyyden. Kehitys = länsi. Kehittymättömyys = itä. Ja jos ei faktat sovi yhteen tämän asian kanssa, niin sen pahempi faktoille, keksitään uudet.
Siitä nollasta vielä. Se taitaa olla lainaa Intiasta, mutta hyödyllisten asioiden lainaamiseen tarvitaan aivoja. Tyhmää keksiä itse uudelleen, jos voi lainata.
> Noitien polttaminen taas on nimen omaan saksalaisen kielialueen ilmiö
Noitavainoista ks.
http://www.chronicon.com/noita/euroopan.html
Sotket kaksi asiaa, kuten alkuperäisen viestin ja viimeisimmän viestisi vertailu osoittaa. Asia on, jopa sinun aineistosi mukaan, juuri niin kuin totesin. Jos siinä kuitenkin oli virhe, osoita, mikä se virhe on.
Kopypaste ei tee viestistä asiaa, se tekee siitä kopypasten.
> Arin ym. teokset "säilyivät" muslimeilla, koska ne oli Rooman tuhoamisen yhteydessä ryövätty [---] Islaamilaisen keulttuurin voisi sanoa olleen edellä, jos sen piirissä olisi kehitetty jotain uutta. Tosiasia on, että kyse oli vain ryöstösaaliin säilyttämsiestä.
Itse keksitystä jutusta ei tule tosiasia pelkällä ilmoituksella. Tarve vääristellä historiaa kielii epäilyttävistä motiiveista.
Seuraavan pätkän kopipeistasin tähän sivulta
http://www.nba.fi/fi/opetus_minareetin_kutsu2
"Erityisesti keskiajalla islamilaisen teologian oppilaitosten rinnalla kukoisti madrasoja, jotka keskittyivät filosofiaan, luonnontieteisiin (mm. tähtitieteeseen) ja lääketieteeseen. Niissä kreikkalaisen filosofian ja tieteen traditiot yhdistyivät persialaiseen, intialaiseen ja kiinalaiseen tähtitieteen, matematiikan ja lääketieteen tuntemukseen. Lääketiedettä opetettiin myös sairaaloissa, joissa koulutettiin opiskelijoita mm. kirurgin taitoihin sekä teorian että käytännön tasolla."
Aika tarkkaan näin. Merkittävää onkin, että listassasi ei ollut mainintaa arabialaisesta tieteestä tai filosofiasta. Siitähän muslimit olivat jo tehneet selvää. Samoin kävi mainitsemiesi alueiden tieteelle ja filosofialle sitä mukaa, kun islaamin valta vakiintui. MOT.
"Keskiajalla islamilaisen maailman tieteellisiksi keskuksiksi nousivat idässä Bagdad ja lännessä Andalusia nykyisessä Espanjassa. Niissä tutkittiin ja käännettiin arabiaksi antiikin hellenistisen kauden tieteen merkittäviä filosofisia ja luonnontieteellisiä teoksia, mm. Platonia ja Aristotelesta. Bagdadissa sijaitsi 800-luvulla perustettu Viisauden talo (bayt al-hikma), jossa oli tutkijoiden ja kääntäjien työskentelytiloja, kirjansitomo ja observatorio. Tieteiden keskuksissa kehitettiin ajan- ja paikanmääritystä, luotiin edellytyksiä nykyaikaisten kalenterien synnylle sekä välitettiin Eurooppaan arabialaiset numerot ja nollan käsite. Muuten Euroopassa elettiin ns. pimeää keskiaikaa, ja tieteiden ja filosofian harrastus taantui."
Jokainen historiantutkija tietää, että "pimeä keskiaika" on uuden ajan historian luoma myytti. Esim. filosofian ja lääketieteen taso oli Italiassa vähintäänkin yhtä korkealla kuin muslimirosvojen hallitsemilla alueilla. Kannattaa tutustua vaikkapa Firenzen kaupunginsairaalan toimintaan keskiajalla. Arista ja kumppaneista taas toteat juuri samaa kuin minä - kyseessä on kreikkalainen ajattelu, jota arabien valloittamilla alueilla sovellettiin. Yleensä näiden "muslimifilosofien" teosten kohtalona oli pannaan julistaminen muslimifundiksien vakiiinnutettua valtansa. Niin kävi niin Ibn Sinalle kuin vaikkapa Ibn Fädlänille.
"Filosofian piirissä vaikutti 1000- ja 1100-luvuilla kaksi johtavaa tiedemiestä, Buharassa nykyisessä Uzbekistanissa syntynyt Ibn Sina, latinalaiselta nimeltään Avicenna, ja Cordobassa nykyisessä Espanjassa syntynyt Ibn Rushd eli Averroes. He vaikuttivat merkittävästi siihen, että antiikin, mm. Aristoteleen, ajattelu välittyi sekä islamilaiseen että myöhemmin eurooppalaiseen filosofiaan. Monet arkielämään liittyvät sanat ovat arabialaista tai persialaista perua, esimerkiksi algebra (al-jabr, murtuneen luun paikoilleen asettelu), alkoholi (al-kuhl, meikkijauhe eli kajal; viinin sakka), kaapeli (habl, köysi), riski (rizq, päiväannos), basaari (bazar), sokeri (sukkar) ja kahvi (qahwa)."
Algebra - yhtenä esimerkkinä "todistelustasi", on kreikkalaisen Diophanthoksen luoma idea. Olen sen jo aiemmin todennut. "Kehittäminen" on keskimisen kannalta yhtä merkittävää kuin se, että euroopassa "kehitettiin" kompassi, kun sen olivat kiinalaiset ensin keksineet ja eurooppalaiset sen sieltä oppineet. Syy siihen, että kreikkalainen kulttuuri säilyi muslimien hallussa on aisa, josta olen jo aiemmin todennut, ja totean edelleen alla. Miksi itse kutsut sellaisia, jotka ase kädessä henkeä uhaten vievät toisten omaisuuden ja vapauden? Itse kutsun arabivalloittajia rosvoiksi. Sitä paitsi alkoholille antamasi etymologia on nk. kansanetymologia, ja kahvi taas on kasvin nimi, joten sen merkitystä kulttuurin laatusuhteiden "todisteena" voi pitää yhtä merkittävänä kuin että esim. sitä, että "guarani" on sana, joka on lainattu Brasilian viidakkointiaaneilta.
"Islamilaiset tähtitieteilijät kehittivät Ptolemaioksen toisella vuosisadalla kokoamaa ja kehittämää tietoa antiikin tähtitieteestä ja tarkensivat havaintoja ja tähtikarttoja."
Kehittivät siis nimen omaan vanhaa eurooppallaista perintöä, saatuaan sen sodalla haltuunsa. Mitä muuta väitin ja/tai esitin?
" unnetuin heistä oli al-Biruni, joka kuoli n. 1050. Hän oli laaja-alainen tiedemies, joka hallitsi useita kieliä ja kokosi yhteen babylonialaisten, intialaisten, kreikkalaisten, persialaisten ja arabien astronomisen tietämyksen. Hän osoitti, että vallitsevan maakeskeisen maailmankuvan sijaan, johon hän itse vielä nojautui, myös aurinkokeskeinen näkemys on mahdollinen. Iranilaisen tähtitieteilijän Abu al-Husain al-Sufin 900-luvun lopulla julkaisema tähdistöjen ja kiintotähtien luettelo vakiinnutti arabiankieliset tähtien nimet myös latinalaisessa Euroopassa. Esimerkiksi Kotkan tähdistön kirkkaimman tähden nimi Altair tarkoittaa arabiassa lintua (al-tayr)."
Nimistä lainaaminen on nimistän lainaaminen. "Helsinki" on lainattu ruotsista, "Turku" kantaturkista. Mitä moinen osoittaa? Ei mitään. Yhtä vähän sinänsä osoittaa mikään muukaan lainasana. "Äiti" on vanha laina. Eikö suomalaisilla ollut aiemmin äitejä?
"> Numeroista voi toki todeta, että nykyisin käyttämämme grafeemit pohjautuvat arabien järjestelmään. tämä järjestelmä taas perustuu käsimerkkeihin, joten "kehittyneisyydestä" ei voine puhua ennen kuin lännen kulttuuri alkoi niitä käyttää. Ja nollahan on arabeillakin lainaa.
Annat ymmärtää, että vasta sitten kun länsi alkoi käyttää niitä, voidaan puhua kehittyneisyydestä. Tuo paljastaa, miten määrittelet kehittyneisyyden. Kehitys = länsi. Kehittymättömyys = itä. Ja jos ei faktat sovi yhteen tämän asian kanssa, niin sen pahempi faktoille, keksitään uudet.
Siitä nollasta vielä. Se taitaa olla lainaa Intiasta, mutta hyödyllisten asioiden lainaamiseen tarvitaan aivoja. Tyhmää keksiä itse uudelleen, jos voi lainata."
Käsityksesi siitä, miten määrittelen asioita on omasi. Nollan lainaamisessa on kyse todellisesta asialainasta, numerografeemien kohdalla vain ja ainoastaan käytännön soveltamisesta. Mutta on mielenkiintoista, että et sovella omaa logiikkaasi tässä kaikkiin osapuoliin.
"> Noitien polttaminen taas on nimen omaan saksalaisen kielialueen ilmiö
Noitavainoista ks.
http://www.chronicon.com/noita/euroopan.html"
Kuten Nenonen itsekin toteaa, Ruotsin valtakunnassa ei ollut kyse minkään tasoisesta "noitahysteriasta". Lisäksi olisi kiva tietää noista Lapissa poltetuista noidista. Ainakaan Nenosen oma väitöskirja ei niitä tunne. Mitä taas tulee levinneisyyteen, kyse oli nimen omaan saksalaisen kielialueen "hysteriasta", niin kuin Nenosen omasta väitösekirjasta selkeästi ilmenee.
Lue enemmän, luulet vähemmän.
Kirjoitat:
> Arin ym. teokset "säilyivät" muslimeilla, koska ne oli Rooman tuhoamisen yhteydessä ryövätty [---] Islaamilaisen keulttuurin voisi sanoa olleen edellä, jos sen piirissä olisi kehitetty jotain uutta. Tosiasia on, että kyse oli vain ryöstösaaliin säilyttämsiestä.
Minä väitän, että jo kääntäminen yhdeltä kieleltä toiselle - kreikasta arabiaksi - on enemmän kuin säilyttämistä. Lisäksi seuraava on enemmän kuin säilyttämistä: "Filosofian piirissä vaikutti 1000- ja 1100-luvuilla kaksi johtavaa tiedemiestä, Buharassa nykyisessä Uzbekistanissa syntynyt Ibn Sina, latinalaiselta nimeltään Avicenna, ja Cordobassa nykyisessä Espanjassa syntynyt Ibn Rushd eli Averroes. He vaikuttivat merkittävästi siihen, että antiikin, mm. Aristoteleen, ajattelu välittyi sekä islamilaiseen että myöhemmin eurooppalaiseen filosofiaan."
Keskiajalla Avicennaa ja Averroesta pidettiin lähes Aristoteleen veroisina auktoriteetteinä. Nykyäänhän näin ei enää ajatella.
Tieteellinen tutkimus on yleensä aika hidasta ja konservatiivista puuhaa. Tiede edistyy silloin kun säilytetään ja tutkitaan huolellisesti vanhaa perinnettä ja katsotaan myös eteen päin. Se, että lainataan ja säilytetään ei siis ole uuden luomisen este vaan edellytys.
En ymmärrä, miksi haluat kieltää sen tosiasian, että tässä historian vaiheessa islamilainen kulttuuri oli edellä silloista eurooppalaista kulttuuria.
Sittemmin lännessä edettiin rivakammin ja pidemmälle, islamilaisessa maailmassa taannuttiin. Mutta tuolloin, ainakin 1000-1200, islamilainen kulttuuri oli edistyneempää kuin eurooppalainen. Tämä oli viestini pääpointti etkä ole nähdäkseni esittänyt mitään, mikä tämän kumoiasi.
Kirjoitat:
> [Muslimit] Kehittivät siis nimen omaan vanhaa eurooppallaista perintöä, saatuaan sen sodalla haltuunsa. Mitä muuta väitin ja/tai esitin?
Viittaatko Rooman tuhoamiseen?
"Kirjoitat:
> Arin ym. teokset "säilyivät" muslimeilla, koska ne oli Rooman tuhoamisen yhteydessä ryövätty [---] Islaamilaisen keulttuurin voisi sanoa olleen edellä, jos sen piirissä olisi kehitetty jotain uutta. Tosiasia on, että kyse oli vain ryöstösaaliin säilyttämsiestä.
Minä väitän, että jo kääntäminen yhdeltä kieleltä toiselle - kreikasta arabiaksi - on enemmän kuin säilyttämistä."
Minä väitä, että kääntäminen on kääntämistä.
"Lisäksi seuraava on enemmän kuin säilyttämistä: "Filosofian piirissä vaikutti 1000- ja 1100-luvuilla kaksi johtavaa tiedemiestä, Buharassa nykyisessä Uzbekistanissa syntynyt Ibn Sina, latinalaiselta nimeltään Avicenna, ja Cordobassa nykyisessä Espanjassa syntynyt Ibn Rushd eli Averroes. He vaikuttivat merkittävästi siihen, että antiikin, mm. Aristoteleen, ajattelu välittyi sekä islamilaiseen että myöhemmin eurooppalaiseen filosofiaan."
Keskiajalla Avicennaa ja Averroesta pidettiin lähes Aristoteleen veroisina auktoriteetteinä. Nykyäänhän näin ei enää ajatella."
Joo, ja henkensä hädässä pakenivat muslimien aloittamia vainoja.
"Tieteellinen tutkimus on yleensä aika hidasta ja konservatiivista puuhaa. Tiede edistyy silloin kun säilytetään ja tutkitaan huolellisesti vanhaa perinnettä ja katsotaan myös eteen päin. Se, että lainataan ja säilytetään ei siis ole uuden luomisen este vaan edellytys."
Ja mitä uutta sitten olisikaan islaamilaisessa maailmassa luotu? Ai niin, se viinan tislaus. Ei muuta.
"En ymmärrä, miksi haluat kieltää sen tosiasian, että tässä historian vaiheessa islamilainen kulttuuri oli edellä silloista eurooppalaista kulttuuria."
Siksi, että se ei ole totta. Muita syitä ei tarvittane.
"Sittemmin lännessä edettiin rivakammin ja pidemmälle, islamilaisessa maailmassa taannuttiin. Mutta tuolloin, ainakin 1000-1200, islamilainen kulttuuri oli edistyneempää kuin eurooppalainen. Tämä oli viestini pääpointti etkä ole nähdäkseni esittänyt mitään, mikä tämän kumoiasi."
Höpöhöpö. Katso edellä.
"Kirjoitat:
> [Muslimit] Kehittivät siis nimen omaan vanhaa eurooppallaista perintöä, saatuaan sen sodalla haltuunsa. Mitä muuta väitin ja/tai esitin?
Viittaatko Rooman tuhoamiseen?"
Viittaan siihen, mistä kirjoitin.
Lue enemmän, luulet vähemmän.
Keskustelkaamme sivistyneesti. (Tosin poistun kohta päätteen äärestä pariksi päiväksi, joten tämä jatkuu minun osaltani vasta tuon ajan kuluttua, jos jatkuu.)
Älä kutsu minua Abrahamiksi. Täällä on joku toinen, joka käyttää sitä nimimerkkiä. Tai jos se oli joku vitsi, niin en ymmärtänyt.
Kirjoitit:
> Ja mitä uutta sitten olisikaan islaamilaisessa maailmassa luotu? Ai niin, se viinan tislaus. Ei muuta.
Tuohon aikaan teknisiä innovaatioita tehtiin harvakseltaan. Näin siksi, että luonnontieteitä alettiin tosissaan harjoittaa, Euroopassa tällä kertaa, vasta 1600-luvun lopussa (Galileo Galilei, Kopernikus, Bacon teoreetikkona).
Tieteen ja filosofian myöhemmän kehityksen kannalta islamilaisen kulttuurin merkittävin anti on ehkä kuitenkin antiikin perinnön säilyttämisessä ja vaalimisessa. Ainakaan nämä säilyttäjät ja vaalijat eivät olleet mitään rosvoja. Eikä sivistys muutenkaan ole sellainen asia, jonka voisi ryöstää ja omia. Se vaatii vaalijaltaan ponnistelua. Myönnät kai tämän?
Kun puhumme vuosista 1000-1200 niin puhumme ajasta jolloin uskonto hallitsi ajatusmaailmaa voimakkaasti. Toisaalta jotakin oli myös jäljellä antiikin (tai vanhan ajan)mielenlaadusta. Sen ajan henkinen vain kukinto vain oli tuollaista: erilaisten ilmiöiden luetteloimista (esim. tähtitieteessä ja kemiassa) ja nimeämistä. Nykyajan mielenlaatu ei ehkä osaa arvostaa tällaista, se on kiinnostunut vain sellaisesta, mistä syntyy joku tuote tai vempain. Kuitenkin tätä systemaattisen luokittelun vaihe oli välttämätön sille, että kokeellinen luonnontiede saattoi syntyä.
Uskontojen osuus tiedon tavoittelun ja muun hengenviljelyn kehitykseen on iso ja ongelmallinen teema. Samoin uskontojen yhteydet politiikkaan. En nyt ehdi niitä tässä perinjuurin analysoida senkään vertaa mitä osaisin. Sitä tässä tietysti tarvittaisiin.
> Arin ym. teokset "säilyivät" muslimeilla, koska ne oli Rooman tuhoamisen yhteydessä ryövätty [---] Islaamilaisen keulttuurin voisi sanoa olleen edellä, jos sen piirissä olisi kehitetty jotain uutta. Tosiasia on, että kyse oli vain ryöstösaaliin säilyttämsiestä.
NÄyttäisi siltä, että vihjaat muslimien ryöstäneen Rooman. Et ehkä tarkoita sitä, koska Roomaan imperiumihan sortui jo ennen kuin islam syntyikään?
Kirjoitit:
"Keskustelkaamme sivistyneesti. (Tosin poistun kohta päätteen äärestä pariksi päiväksi, joten tämä jatkuu minun osaltani vasta tuon ajan kuluttua, jos jatkuu.)"
Yhdyn mielipiteeseen.
"Älä kutsu minua Abrahamiksi. Täällä on joku toinen, joka käyttää sitä nimimerkkiä. Tai jos se oli joku vitsi, niin en ymmärtänyt."
Pahoittelen. Ei vitsi. Historiantietosi ja kirjoitustyylisi vain olivat yhtä heikot kuin mainitulla nimimerkillä aiheessa, jossa hän yrittää pärjätä - islaamissa. Pahoittelen sekaannusta.
"Kirjoitit:
> Ja mitä uutta sitten olisikaan islaamilaisessa maailmassa luotu? Ai niin, se viinan tislaus. Ei muuta.
Tuohon aikaan teknisiä innovaatioita tehtiin harvakseltaan. Näin siksi, että luonnontieteitä alettiin tosissaan harjoittaa, Euroopassa tällä kertaa, vasta 1600-luvun lopussa (Galileo Galilei, Kopernikus, Bacon teoreetikkona)."
Tuohon aikaan? Otetaanpa aikaväli; sellaiseksi tullee islaamin osalta n. 640 jKr. - nykyhetki.
"Tieteen ja filosofian myöhemmän kehityksen kannalta islamilaisen kulttuurin merkittävin anti on ehkä kuitenkin antiikin perinnön säilyttämisessä ja vaalimisessa. Ainakaan nämä säilyttäjät ja vaalijat eivät olleet mitään rosvoja. Eikä sivistys muutenkaan ole sellainen asia, jonka voisi ryöstää ja omia. Se vaatii vaalijaltaan ponnistelua. Myönnät kai tämän?"
Eikö varastetun tavaran hallussapito olekaan rikos? Ja kyllä, sivistys on asia, jonka voi ryöstää ja omia. Vaalijan ponnistelut taas jäivät sivistyksen piillottamiseen islaamin vaikutukselta. Juuri siksi esim. Arin teokset löytyvät edelleen vanhoina käsikirjoituksinä nimen omaan Lähi-idän kristillisistä luostarikirjastoista.
"Kun puhumme vuosista 1000-1200 niin puhumme ajasta jolloin uskonto hallitsi ajatusmaailmaa voimakkaasti. Toisaalta jotakin oli myös jäljellä antiikin (tai vanhan ajan)mielenlaadusta. Sen ajan henkinen vain kukinto vain oli tuollaista: erilaisten ilmiöiden luetteloimista (esim. tähtitieteessä ja kemiassa) ja nimeämistä. Nykyajan mielenlaatu ei ehkä osaa arvostaa tällaista, se on kiinnostunut vain sellaisesta, mistä syntyy joku tuote tai vempain. Kuitenkin tätä systemaattisen luokittelun vaihe oli välttämätön sille, että kokeellinen luonnontiede saattoi syntyä."
Toki arvostan antiikin luokitteluperinnettä. Tosiasiaksi jää kuitenkin, että islaamin osuus antiikin sivistyksen säilymisessä on, että muslimit valloittivat Rooman keskeisen sivistysalueen, Itä-Rooman. Kyse on sotasaaliista, jota muslimitiedemiehet eivät kehittäneet yhtään mihinkään.
"Uskontojen osuus tiedon tavoittelun ja muun hengenviljelyn kehitykseen on iso ja ongelmallinen teema. Samoin uskontojen yhteydet politiikkaan. En nyt ehdi niitä tässä perinjuurin analysoida senkään vertaa mitä osaisin. Sitä tässä tietysti tarvittaisiin."
Ongelmana on uskonnon määritteleminen; mitä on "uskonto". Sitä määritelmää tässä ennen kaikkea tarvittaisiin. Määritelmä on toki helppo, mutta ei kaikille miellyttävä.
"> Arin ym. teokset "säilyivät" muslimeilla, koska ne oli Rooman tuhoamisen yhteydessä ryövätty [---] Islaamilaisen keulttuurin voisi sanoa olleen edellä, jos sen piirissä olisi kehitetty jotain uutta. Tosiasia on, että kyse oli vain ryöstösaaliin säilyttämsiestä.
NÄyttäisi siltä, että vihjaat muslimien ryöstäneen Rooman. Et ehkä tarkoita sitä, koska Roomaan imperiumihan sortui jo ennen kuin islam syntyikään?"
En ylipäätään vihjaa. Rooman imperiumi sortui lopullisesti, kun Buzanthion, Konstantinopolis, Istambul, valloitettiin. Ei ole sattumaa, että "kreikkalainen" on arabiaksi "ar-rumi", "roomalainen".
En väitä, että islamilla olisi suuria ja suoria ansioita tieteen ja filosofian kehitykseen.
Mutta ei kristinuskokaan ole tässä suhteessa juuri ansioitunut.
Uskonnon X kaikenselittävyyteen uskovat ihmiset eivät ole yleensäkään ansioituneet näissä, koska nämä edellyttävät ajatuksen vapautta.
Uskontojen selitysvoima on valitettavasti niin suuri, että ne helposti nostavat kannattajiensa (itse?)luottamuksen niin korkealle, että nämä eivät katso muita ajattelun aloja tarvittavankaan, saati että antaisivat näille vapauden toimia niin kuin haluavat, jos vain pystyvät sen estetään. Epäilemättä syyt tällaiseen ovat etupäässä taloudellisia ja poliittisia. Taloudelliset ja poliittiset edut ovat kiusaus, jota harvat pystyvät vastustamaan, varsinkin jos vaihtoehdot ovat kovin yleviä ja abstrakteja.
Kristinusko on sittemmin joutunut sallimaan tieteelle, filosofialle, taiteelle ja poliittiselle päätöksenteolle, mutta lähinnä pakon edessä ja silloinkin vain pitkin hampain.
Kun vapauteen sitten on totuttu ja siitä on tullut lainsäädännön suojelemaa, on ilmaantunut myös kristittyjä, jotka puolustavat ajatusta sekulaarista, demokraattisesta, liberaalista valtiosta. (Suomessahan tämä ei vielä valitettavasti ole toteutunut loogiseen päätepisteeseensä saakka, vaikka luterialaista kirkkoa kutsutaankin nykyään kansankirkoksi eikä valtionkirkoksi.) Eikä tässä olekaan mitään ristiriitaista.
Islamilaisessa maailmassa vastaavaa kehitystä ei ole päässyt tapahtumaan samassa mitassa. Mutta pidän edelleen kiinni siitä, että 1100-1200 luvuilla tilanne taisi olla islamilaisessa maailmassa ainakin hieman parempi kuin sen aikaisessa Euroopassa. Ei ollut hyvä tilanne kummassakaan.
.. joutui ahdinkoon islamin miekkalähetystyölle ja sen miekan alla ovat yhä islamilaisissa maissa.
...olisikos vanhoista raamatussakin(VT!) siteerattujen kirjoitusten-> jumalallisten "todistusten"(DUH !) aikaansannosta kyseisten paimentolaiskansakuntien keskuudessa saadun hurmahenkisen `herättäjän´ kautta opin,kö ?!?
Niilo Ylivainio-reborn (uudestisyntyneen...taanehtivasti!)...kö ?!?
Olisikos se ymmärryksen tason ja koulutuksen kautta saatu tieto(!)...tahi sen puute(!!!) jotenkin sanellut tuonkin(!) uskomuskunnan synnyn alun mahdollisuuden...DUH !!!
lol
;-)
siinä, että on erotettava arabialainen kulttuuri ja islamilainen sellainen. Arabialainen korkeakulttuuri kehittyi ennen islamin valtaan tuloa pääasiassa. Islam taannutti sen ja taantuminen jatkuu edelleen.
Historialliset faktat ovat sikäli hankalia, että emme oikeasti tiedä kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja. Eikä kahden asian ajallinen peräkkäisyys takaa niiden syy-seuraus -suhdetta jne.
Minun käsittääkseni ensiksikin Muhammed (islam) yhdisti hajanaiset arabiheimot yhdeksi muslimi-heimoksi ja sitten valloitettujen maiden kirjallisuus elähdytti tätä dynaamisessa vaiheessa ollutta islamilais-arabialaista kulttuuria. Plus matkailun vaikutus mm. Intiasta.
Koraanihan ei sitten sisällä edes tuota lukua 0, "sifr", jonka keksimisestä jotkut muslimit ottavat kunnian islamille.
Eli "näkökulma" esittää hyvin edukkaan musliminäkökulman, jonka "JAJH" tyrmää tylyhkösti. Minun mielestäni arabialais-islamilaisella kulttuurilla oli kukoistuksensa, jonka syyt ovat moninaiset, mutta eivät missään nimessä yksinomaan Koraanista nousevia. Nykyään islam on pääosin kehityksen jarru ja taakka.