Mistä johtuu,ettei suomessa juuri tehdä jännittäviä elokuvia, kuten esim jenkkilässä.
Usein väitetään, että siinä tarvitaan niin iso budjetti, ettei se onnistu. Olen kuitenkin nähnyt jenkkifilmejä, jotka on tehty melko yksinkertaisin konstein. Usein vielä niin että jännitystä luodaan kuvaamalla pitkään jotain omituisen aavemaista maisemaa, kun samalla esim kalastajavene lähtee merelle ja taustalla soi tilanteeseen istuva musa.Suomessa kai ajatellaan että jännärissä pitää tapahtua niin riivatusti koko ajan ja tarvitaan kalliita stuntteja yms.
On kuitenkin jännäreitä joissa on jännittävää juuri se, ettei oikeastaan tapahdu paljoakaan , mutta kaikki luulevat, että kohta tapahtuu.Tällaisesta esimerkkinä käy vaikka elokuva "syvä joki", ja on monta muuta jotka on tehty vielä yksinkertaisemmin.
Usein väitetään, että siinä tarvitaan niin iso budjetti, ettei se onnistu. Olen kuitenkin nähnyt jenkkifilmejä, jotka on tehty melko yksinkertaisin konstein. Usein vielä niin että jännitystä luodaan kuvaamalla pitkään jotain omituisen aavemaista maisemaa, kun samalla esim kalastajavene lähtee merelle ja taustalla soi tilanteeseen istuva musa.Suomessa kai ajatellaan että jännärissä pitää tapahtua niin riivatusti koko ajan ja tarvitaan kalliita stuntteja yms.
On kuitenkin jännäreitä joissa on jännittävää juuri se, ettei oikeastaan tapahdu paljoakaan , mutta kaikki luulevat, että kohta tapahtuu.Tällaisesta esimerkkinä käy vaikka elokuva "syvä joki", ja on monta muuta jotka on tehty vielä yksinkertaisemmin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mutta onneksi tietotekniikka on nykyään niin kehittänyttä, että laadukasta kauhua pystyttäisiin tehdä vaikka heti.
Jep.
Pelkällä tietokoneellahan sen voi tehdä. Kirjoittajan kekseliäisyyttä ei tarvita? Kuvaajan ammattitaitoa? Tuottajan näkemystä? Ohjaajan motivaatiota ja ammattitaitoa.
Jos puhutaan kauhuelokuvan tekemisestä, niin tietotekniikka on viimeisenä jonossa, joskaan ei kokonaan merkityksettömänä. Pikkupojat daddys-money-koneineen, että kaikki tapahtuu automaattisesti, kun on koneessa gigoja ja riittävästi jolt-colaa jääkaapissa. No, onneksi sellaisista ei tule koskaan oikeasti elokuvantekijöitä. Niistä tulee läskejä nörttejä, jotka uhoavat foorumeilla ja tietävät kaiken.
Oikeita luonnerooleja siinä tarvitaan, ja mielellään vielä rooleihin sopivat henkilöt.
Aihe voi olla lähes miten pieni tahansa.
Olen joskus ajatellut sellaista kahden naapuruksen välistä riitaa, joka paisuu vähitellen aivan karmeaksi.Homma voi alkaa jostain pienestä kahnauksesta, ja kasvaa vähitellen lemmikkien myrkyttämisen kautta hirveisiin mittasuhteisiin, kuten miestappoon vaimon raiskaukseen tms asioihin (pommi joulukinkussa) yms.
Joku tuollainen jännä aihe voi vetää puoleensa ja luoda jännitystä, eikä tarvita mahtavia stuntteja tai tehosteita.tarvitaan vain pirullinen juoni ja
sopivasti soljuvia tapahtumia normaalielämään sulautettuina, ja "avot" jännitys syntyy katsojan päässä.Tästä tuli sellainekin leffa mieleeni kuin vanhus ja meri.lähes koko leffa tapahtui soutuveneessä, ja jännää oli.
Tarkoitin siis lähinnä, että meillä ei osata luoda jännitystä, vaan tuo nuortenkin kommentointi osoittaa, että tekniikan avulla pitäis luoda jotain mahtavaa ja pirunmoinen ralli.
Katsoja elää elokuvan aina henkilöiden kautta eli puhutaan samaistumisesta. Se tarkoittaa, että katsoja ryhtyy myötäelämään näkemänsä hahmon kanssa tämän koittelemuksissa ja ennenkaikkea päämäärän tavoittelussa.
Kun katsot mitä tahansa draamallista tarinaa, niin jokaisessa niistä päähenkilön lopullinen tavoite esitellään hyvin alkuvaiheessa ja sillä saadaan katsoja kiinni elokuvaan. Pelkästään peräkkäin tulevat tapahtumat eivät liikuta ketään, vaan katsojalla pitää olla joku tarttumapinta siellä tarinan sisällä. Yleensä se on juuri elokuvan päähenkilö, jonka tavoite esitetään alussa ja sen jälkeen tavoitteen toteutumisen esteeksi asetellaan erillaisia koettelemuksia, joista päähenkilön on suoriuduttava. Monesti vastavoimaksi asettuu joku muu henkilö, joka on ns. elokuvan "pahis" ja johon henkilöityy kaikki ihmisen inhot ja vastenmielisyydet.
Jännite syntyy juuri tästä. Hyvän ja pahan vastakkainasettelusta ja heidän voimiensa mittelöstä. Joko poliisi saa murhaajan kiinni tai sitten ei. Poika saa tytön tai sitten ei. Trillerereissä varsinainen vastavoiman henkilöitymä tai konkreettinen ilmentymä on monesti hyvin pitkään piilossa ja jännite synnytetään aluksi sillä, että pääseekö sankari kosketuksiin antagonistinsa kanssa vaiko ei. Lopulta, kun sankari ja pahis kohtaavat alkaa se viimeinen rymistely, jossa pahis on aina ensiksi voimakkaampi ja kaikki voitto-odotukset hänen puolellaan. Tämä johtuu siitä, että sankarin selvitellessä vastustajansa identiteettiä, luodaan tästä pahiksesta hyvin voimakas ja suuri piilokuva, joka tekee hänestä melkein ylivoimaisen. Samalla tietenkin sankarin sankaruutta pedataan suuremmaksi, koska ollakseen todella sankari hänen on lyötävä tämä suuri paha.
Suomessa ei ole kyse siitä, etteikö täällä osattaisi kirjoittaa jännityselokuvia tai kauhua, vaan siitä, ettei täällä ole paljoakaan tekijöitä, joita kiinnostaisi tehdä sellaisia elokuvia. Suomessa myy huumori ja ihmissuhdedraama ja ne myös kiinnostavat tekijöitä. Trillerit ovat ilmaisullisesti halveksuttuja ja lajityypiltään suomen elokuvaytkijöiden piirissä aliarvostettuja, koska perinne täällä on niitä vastaan.
Toisaalta, jos jostain löytyisi innokas joukko tekijöitä tekemään laadukasta trilleriä, niin tilanne voitaisiin saada muuttumaan ja suomalainen elokuvakulttuuri kasvamaan omien ahdistavan ahtaiden piiriensä ulkopuolelle.
Tarkoitinkin vain katsottuani star wreckin ja kohtalon kirjan, että erikoisefektit pystytään Suomassakin tekemään todella hyvin.
Esim. kalevalan voisi nyt saada näyttämään todella mahtavalta, jos se kuvattaisiin nyt. Rauta-aikaa kuvattaessa ei vielä kummosia tietokone-efektejä ollut.
Sisältö on tietenkin tärkeintä.
Kalevala-elokuva kyllä pilataan, jos se tehdään englanniksi.
http://www.iltasanomat.fi/arkisto/uutinen.asp?folder=/Uutiset/Kotimaa&pvm=18.5.2005&id=987150
Viime keskiviikkona ensi-iltansa saanut suomalainen kauhuleffa Succubus ainakin on jännittävä. Ja siinä juuri hyödynnetään varsin yksinkertaisia mutta tehokkaita konsteja jännityksen kasvattamisessa. Tunnelma tihentyy pikkuhiljaa juuri kaipaamallasi tavalla.
Eivätkä elokuvan erikoistehosteet ole yhtään hullummat sitten kun siinä alkaa tapahtumaan. Itseasiassa aivan uskomattoman laadukasta jälkeä, kun ottaa huomioon, että elokuva on tehty puhtaasti harrastelijavoimin.