Elisten "olympiakiireitteni vuoksi vasta nyt ehdin tarkemmin lukea eilisen Hesarin sunnuntailiitteen, jossa oli kaksikin hyvää, pitkää artikkelia.
Ensimmäinen kertoi Martti Ahtisaaresta, hänen saavutuksistaan ja tämän hetken haastavista tehtävistään, joiden vuoksi hän sanoo mm. ilmoittaneensa hänen kiinnostustaan YK:n pääsihteeriksi tiedustelleille, että ”en ole käytettävissä”. Kysytty mies, ja tiedämme miksi. Olkaamme ylpeitä hänestä, me kaikki suomalaiset!
Mutta kun nyt olen keskustan palstalla, keskityn käsittelemään vain tuota toista artikkelia. Siinä Matti Vanhanen lehden Sunnuntaidebatti-palstalla otsikolla ”Keskustan pitää ajaa koko Suomen etua” kirjoittaa pitkään ja hyvin näkemyksistään siitä, miten pääministerin tulee toimia, ja mitkä asiat ovat tärkeimpiä.
Vanhasen näkemykset realistisuudessaan ja sopuisuudessaan ansaitsevat tunnustuksen. Hän toteaa mm:
”Keskustalla oli takanaan pitkä oppositiokausi, jonka aikana odotukset ja toiveet hallitukseen nousun tuloksista olivat nousseet korkealle – ehkä liian korkealle. - - - toreilla tapaa jatkuvasti ihmisiä, jotka muistuttavat lupauksista, joita ei edes annettu. Oppositioaikana esitetty kritiikki ja yksityisten aktiivien vaatimukset tulkitaan lupauksiksi – eikä tästä voi ihmisiä syyttää”.
Mitä pitäisi oppia tästä? Poliitikkojen lupaukset ovat lupauksia, teot tekoja, eikä niitä ole aina tarkoitettukaan kulkemaan samaa reittiä. Tämä pitäisi muistaa nyt mm. kokoomuksen taholta annettujen lupausten luonteen tulkitsemiseksi.
Täälläkin esiintyvien kepulaisten ”kovisten” pitäisi noteerata Vanhasen sanomasta seuraava:
”Politiikka on mahdollisuuksien taitamista. --- Moni puolueen sisäinen kriitikko vaatii, että pitää lyödä nyrkki pöytään ja vaatia enemmän. Pitää näyttää, että ollaan tosissaan, on kyse sitten Suomessa tai EU:ssa tehtävistä päätöksistä. Pitäisi tapella, vaikka sitten hävittäisiin. --- Mutta yhteistyö ja hallituksen johtaminen on sitä, että toimitaan yhdessä yhteisen ohjelman toteuttamiseksi. Ei pääministeri voi järjestää tappeluita pelkän draaman vuoksi”.
Keskustan kannattajakuntaa on kuohuttanut ministeri Juha Korkeaojan toiminta EU:n sokerikiistassa. Vanhanen kehuu toimintaa erittäin taitavaksi ja saavutusta hyväksi. Vanhanen sanoo, että ne, jotka vastustivat uudistusta loppuun asti, kärsivät suurimmat menetykset. ”Saappaat jalassa ei kannata kaatua”, sanoo Vanhanen.
Vanhanen sanoo, että ”vaikein lähivuosien haaste liittyy kunnallisten palvelujen uudelleen organisointiin”. Varmaan tuo on luettava niin, että mm. merkittävät kuntaliitokset vaikka valtion pakkotoimin ovat välttämättömiä, mutta eihän keskustajohtaja voi sitä suoraan ennen eduskuntavaaleja sanoa.
Vanhasen pitkästä esityksestä on enemmän kuin rivien välistä luettavissa myös hänen näkemyksensä asutuskeskuspainotteisesta yhteiskunnan kehityksestä, joka tietysti edellyttää yhtä valo- ja vetovoimaista keskusta, eli palaamista näkemyksissä pääkaupunkiseudun kehittämisessä sille määrätietoiselle linjalle, jolla jo olimme parin edellisen hallituksen aikana.
Mitäpä ajattelette Vanhasen itse asiassa tarkoittavan sanoessaan:
”Suomen menestys voi rakentua osaamiselle, jolla saadaan kansainvälistä kilpailukykyä, sekä sosiaalista pääomaa tuovalle sosiaaliselle ja alueelliselle eheydelle. - - - Pitää keskittyä osaamiseen ja eheyteen”.
Kai tuosta voidaan edellä arvelemani lisäksi vetää muitakin, johtopäätöksiä, joita seuraava vahvistaa:
”Poliittinen johtajuus - - - tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita riittävän aikaisin. Ihmiset kokevat aivan oikein, että politiikan ratkaisuvalta ei ole enää niin kattavaa kuin ennen. Nyt politiikalla vaikutetaan kansainvälisesti ja kansainvälisten markkinoiden puitteisiin. Myös keskustan politiikan on oltava ensi sijassa kamppailua koko Suomen menestyksen puolesta maailmalla.”
Siinäpä Vanhasen terveisiä niin niille kepulaisille, jotka vaativat vetäytymistämme EU:sta kuin myös niille, jotka vaativat ”Hagiksen punakoneen” – SAK:n ja muiden ammattiliittojen - aisoihin panemista ja niidenkin vallan ottamista poliitikoille ja politiikalle.
Vanhanen taitaa olla ihan liian viisas mies kepun johtajaksi. Siksi hänen menestyksensä oli niin huono presidentinvaaleissakin ja siksi hänen asemansa puoluejohtajana on vaarassa. Olisi ihan oikein kepulle, jos he ottaisivat taas johtajakseen jonkun Väyrysen, Jäätteenmäen tai Neittaanmäen!
Ensimmäinen kertoi Martti Ahtisaaresta, hänen saavutuksistaan ja tämän hetken haastavista tehtävistään, joiden vuoksi hän sanoo mm. ilmoittaneensa hänen kiinnostustaan YK:n pääsihteeriksi tiedustelleille, että ”en ole käytettävissä”. Kysytty mies, ja tiedämme miksi. Olkaamme ylpeitä hänestä, me kaikki suomalaiset!
Mutta kun nyt olen keskustan palstalla, keskityn käsittelemään vain tuota toista artikkelia. Siinä Matti Vanhanen lehden Sunnuntaidebatti-palstalla otsikolla ”Keskustan pitää ajaa koko Suomen etua” kirjoittaa pitkään ja hyvin näkemyksistään siitä, miten pääministerin tulee toimia, ja mitkä asiat ovat tärkeimpiä.
Vanhasen näkemykset realistisuudessaan ja sopuisuudessaan ansaitsevat tunnustuksen. Hän toteaa mm:
”Keskustalla oli takanaan pitkä oppositiokausi, jonka aikana odotukset ja toiveet hallitukseen nousun tuloksista olivat nousseet korkealle – ehkä liian korkealle. - - - toreilla tapaa jatkuvasti ihmisiä, jotka muistuttavat lupauksista, joita ei edes annettu. Oppositioaikana esitetty kritiikki ja yksityisten aktiivien vaatimukset tulkitaan lupauksiksi – eikä tästä voi ihmisiä syyttää”.
Mitä pitäisi oppia tästä? Poliitikkojen lupaukset ovat lupauksia, teot tekoja, eikä niitä ole aina tarkoitettukaan kulkemaan samaa reittiä. Tämä pitäisi muistaa nyt mm. kokoomuksen taholta annettujen lupausten luonteen tulkitsemiseksi.
Täälläkin esiintyvien kepulaisten ”kovisten” pitäisi noteerata Vanhasen sanomasta seuraava:
”Politiikka on mahdollisuuksien taitamista. --- Moni puolueen sisäinen kriitikko vaatii, että pitää lyödä nyrkki pöytään ja vaatia enemmän. Pitää näyttää, että ollaan tosissaan, on kyse sitten Suomessa tai EU:ssa tehtävistä päätöksistä. Pitäisi tapella, vaikka sitten hävittäisiin. --- Mutta yhteistyö ja hallituksen johtaminen on sitä, että toimitaan yhdessä yhteisen ohjelman toteuttamiseksi. Ei pääministeri voi järjestää tappeluita pelkän draaman vuoksi”.
Keskustan kannattajakuntaa on kuohuttanut ministeri Juha Korkeaojan toiminta EU:n sokerikiistassa. Vanhanen kehuu toimintaa erittäin taitavaksi ja saavutusta hyväksi. Vanhanen sanoo, että ne, jotka vastustivat uudistusta loppuun asti, kärsivät suurimmat menetykset. ”Saappaat jalassa ei kannata kaatua”, sanoo Vanhanen.
Vanhanen sanoo, että ”vaikein lähivuosien haaste liittyy kunnallisten palvelujen uudelleen organisointiin”. Varmaan tuo on luettava niin, että mm. merkittävät kuntaliitokset vaikka valtion pakkotoimin ovat välttämättömiä, mutta eihän keskustajohtaja voi sitä suoraan ennen eduskuntavaaleja sanoa.
Vanhasen pitkästä esityksestä on enemmän kuin rivien välistä luettavissa myös hänen näkemyksensä asutuskeskuspainotteisesta yhteiskunnan kehityksestä, joka tietysti edellyttää yhtä valo- ja vetovoimaista keskusta, eli palaamista näkemyksissä pääkaupunkiseudun kehittämisessä sille määrätietoiselle linjalle, jolla jo olimme parin edellisen hallituksen aikana.
Mitäpä ajattelette Vanhasen itse asiassa tarkoittavan sanoessaan:
”Suomen menestys voi rakentua osaamiselle, jolla saadaan kansainvälistä kilpailukykyä, sekä sosiaalista pääomaa tuovalle sosiaaliselle ja alueelliselle eheydelle. - - - Pitää keskittyä osaamiseen ja eheyteen”.
Kai tuosta voidaan edellä arvelemani lisäksi vetää muitakin, johtopäätöksiä, joita seuraava vahvistaa:
”Poliittinen johtajuus - - - tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita riittävän aikaisin. Ihmiset kokevat aivan oikein, että politiikan ratkaisuvalta ei ole enää niin kattavaa kuin ennen. Nyt politiikalla vaikutetaan kansainvälisesti ja kansainvälisten markkinoiden puitteisiin. Myös keskustan politiikan on oltava ensi sijassa kamppailua koko Suomen menestyksen puolesta maailmalla.”
Siinäpä Vanhasen terveisiä niin niille kepulaisille, jotka vaativat vetäytymistämme EU:sta kuin myös niille, jotka vaativat ”Hagiksen punakoneen” – SAK:n ja muiden ammattiliittojen - aisoihin panemista ja niidenkin vallan ottamista poliitikoille ja politiikalle.
Vanhanen taitaa olla ihan liian viisas mies kepun johtajaksi. Siksi hänen menestyksensä oli niin huono presidentinvaaleissakin ja siksi hänen asemansa puoluejohtajana on vaarassa. Olisi ihan oikein kepulle, jos he ottaisivat taas johtajakseen jonkun Väyrysen, Jäätteenmäen tai Neittaanmäen!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Hidasälyiset tulevat aina jälkijunassa.
Kun Vanhanen tuli pääministeriksi oli Korhonen hänen kovasanaisin arvostelijansa tällä palstalla. Vanhasen mollausta tuli törkyturvalta liuskakaupalla, ainoastaan Lipposkehuja oli enemmän kuin Vanhaspanettelua.
Keskustalaiset tiesivät jo silloin Vanhasen pystyväksi mieheksi, aivan eri kaliiperin valtiomieheksi kuin nahkurin-orsi-siperia-opettaa-lipponen, joka punaisine poskineen usein näytti niin rivolta, ettei lapsia voinut enää päästää television ääreen, jos sieltä tuli politiikka-aiheista ohjelmaa.
Kaikesta huolimatta on hienoa, että Korhonen on tullut viisaammaksi, ehkei hänen valistamisensa tällä palstalla ole sittenkään mennyt hukkaan.
...jos ajan myötä huomaa sen virheelliseksi. Olen kyllä jo lukuisia kertoja aikaisemminkin todennut Vanhasessa tapahtuneen huomattavan kehityksen, joka ei ole ollut mieleen kaikille kepulaisille. Varmaan siksi, että sen kehityksen taustalla on selvästi nähtävissä tietyn oppimestarin vaikutus. Ja se oppimestari on Paavo Lipponen, joka otti Vanhasen suojatikseen tyytyväisenä siitä, että Jäätteenmäki sai ansioittensa mukaan.
Kun näin vapaana demokraattina saan pitää aivoni omassa käytössäni, niin en liioin ole sidottu muuttamaan kantaani aina sen mukaan, mikä jonkin puolueen johtajan kanta asiasta on. Sääliksi kävi Oiva Härköstä, joka viime presidentinvaalien tiimoilta joutui muuttamaan kantansa kolmeen kertaan, ja alúnperin Halosta kehuneena ja Niinistöä morkanneena joutui lopulta äänestämään Niinistöä! Ei minun kanttini antaisi periksi tuollaiseen ilman vakavia henkisiä seuraamuksia, joista itsekunnioitukseni romahtaminen olisi vain yksi.
Kun ihminen on tällainen villi ja vapaa ja katselee maailmaa valppain silmin, niin näkee asioita toisin kuin poliittiset silmälaput omava, ja uskaltaa myös sanoa näkemänsä. Voin minkä tahansa puolueen poliitikoistakin sanoa hyvää tai huonoa juuri sellaisena, kuin todeksi näen. Matti Vanhanen mielestäni ansaitsee nuo myönteiset sanani. Mutta niitä ei välttämättä ansaitse hänen puolueensa, jossa Vanhasen ote taitaa olla melko heikko ja vaarassa herpaantua kokonaan. Eikä Vanhasesta sanomaani voida ainakaan lukea monenkaan täällä esiintyvän kepulaisen hyväksi, ei sinunkaan.
Mitä tulee kepulaisten vaikutuksesta minuun tai päinvastoin, uskoisin olevani antanut osapuoli, mitä valistamiseen tulee. Kieltämättä olen ollut saamapuolella hauskuudessa, joskin komiikkanne on yleensä tahatonta - kuten nyt sinullakin.
Yököttää linjauksesi.
Jos olisin sinä, ei minullakaan olisi vaaraa tulla narsistiksi, vaan häpeäisin ihan laillasi itseäni niin, että en kehtaisi täällä nimelläni esiintyä. Mutta kun tiedän sellaisen vaaran minua täällä vaanivan - en nimittäin koskaan ennen tiennyt olevani ihan näin hyvä, ennen kuin tutustuin täällä teihin kepulaisiin - niin osaan kyllä pitää vahvan itsetuntoni hallinnassani.
Minut pitää maan tasalla mm. se, että täälläkin on eräitä, joiden tietoja ja ja taitoja voin ihailla, katsoa heitä ylöspäin. Kepulaisissa sellaisia ei tosin ole, mutta sehän on vain hyvä asia.
... Matti Vanhaselta Suomen Keskusta rp:lle jäävä perintö!
Siinä missä "JormaKKorhonen" tuntuu näkevän Matti Vanhasen HS:n sunnuntai-kolumnissa (19.2.2006) suurta viisautta ja poliittista - tarkoittaa kaiketi nykykielessä "kansanvastaista" - johtajuutta, muutamaa virkettä lukuun ottamatta olen itse havaitsevinani vain "porvarillisen talouspolitiikan kosmetiikkaa" ja "hyvinvointivaltion lupauksia"...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014265742
Ja kun myös Paavo Väyrynen tuntuu saaneen osansa "JormaKKorhosen" arvostuksellisista mielipiteistä, on paikallaan suositella tutustumista tämän ajatuksiin vaikkapa viimeisimmästä Pressosta ja/tai seuraavista Suomen EU-politiikkaa kritikoivista näkemyksistä...
"Savuavat rauniot
(Julkaistu Lapinkansassa ja Ilkassa 17.02.2006)
Kun ilmoitin muutama viikko sitten palaavani kotimaan politiikkaan, sain runsaasti sekä julkisia että yksityisiä viestejä, joissa minut toivotettiin tervetulleeksi. Ainoa tietooni tullut soraääni on erään sanomalehden pääkirjoituksessa esitetty arvio, jonka mukaan paluutani vaikeuttaisi se, että olisin jättänyt aikanaan jälkeeni "savuavia raunioita".
Olen kovasti yrittänyt pohtia, mitä nuo pääkirjoittajan tarkoittamat savuavat rauniot voisivat olla. Mieleeni on tullut vain yksi asia, joka on voitu sellaiseksi tulkita: kiista Suomen liittymisestä Euroopan unioniin.
Jouduin jäsenyyskysymyksessä vastakkain koko silloisen Suomen valtaeliitin kanssa. Omasta puolueestakaan ei löytynyt yhtään vaikutusvaltaista poliitikkoa, joka olisi tullut minua avoimesti tukemaan. Jäsenyydestä käytiin tiukka taistelu, jossa johtavat tiedotusvälineet unohtivat journalistisen tasapuolisuuden ja liputtivat voimakkaasti jäsenyyden puolesta.
Ratkaisun jälkeenkin jäsenyyden ajajat ovat pyrkineet lyömään kielteistä leimaa meihin, jotka olimme toisella kannalla. Tämä ei ole johtunut siitä, että olisimme olleet väärässä, vaan nimenomaan siitä, että olimme oikeassa.
Suomelle oli tarjolla parempi vaihtoehto kuin EU-jäsenyys. Olisimme saaneet Euroopan talousalueen kautta kaikki olennaiset jäsenyyden edut, mutta olisimme välttyneet monilta siihen liittyneiltä kielteisiltä vaikutuksilta.
Jos Suomi ei olisi liittynyt unioniin, ei olisi liittynyt Ruotsikaan. Tällöin olisi avautunut mahdollisuuksia tiiviiseen pohjoismaiseen yhteistyöhön ETA:n puitteissa.
Jäsenyyshanke ajettiin läpi hyvin arveluttavia menettelytapoja käyttäen. Keskustaväelle jäi katkerat muistot Jyväskylän puoluekokouksesta. Kansanäänestykseen liittynyt äänestäjien taivuttelu oli etenkin tiedotusvälineissä varsin voimakasta. Eduskunnassa sopimus vietiin läpi perustuslakia venyttäen.
On ymmärrettävää, että jäsenyyttä ajaneita poliitikkoja ja toimittajia hermostuttaa se, että yleinen mielipide on kääntynyt maamme EU-jäsenyyttä vastaan. Äskettäinen mielipidetutkimus osoitti, että selvä enemmistö olisi vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä, jos asiasta olisi äänestetty nyt.
Suomen liittyminen unioniin on todellakin savuava raunio, joka vielä yli kymmenen vuoden kuluttua uhkaa syttyä uudelleen.
Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi: unionista ei voi erota. Niinpä meidänkin tulisi keskittyä vaikuttamaan siihen, millaiseksi unioni kehittyy.
Tässäkin suhteessa on aika uusiin arvioihin. Suomi on EU-politiikassaan myötäillyt innokkaimpia federalisteja. Politiikkamme lähtökohtana on ollut se käsitys, että unioni kehittyy vääjäämättä kohti lopullista poliittista tavoitettaan (finalité politique), liittovaltiota. Tässä hengessä Suomi on mennyt intomielellä mukaan mm. rahaliittoon ja taistelujoukkoihin ja kannattanut unionin perustuslakia.
Nyt Euroopassa puhaltavat aivan toisenlaiset tuulet. Unionin laajennuttua ja edelleen laajentuessa jopa perustajajäsenet Ranska ja Alankomaat ovat hylänneet perustuslain. Tämän jälkeen on täysin varmaa, ettei se voi tulla ainakaan sellaisenaan voimaan.
Tästä huolimatta Suomen hallitus on ilmoittanut, että se on tarvittaessa valmis esittämään eduskunnalle perustuslain ratifioimista. Uskomatonta!
Olisi kaikkien Suomen tähän mennessä noudattamien periaatteiden vastaista ratifioida kansainvälinen sopimus, josta tiedetään, ettei se voi koskaan tulla voimaan. Ratifiointia käytettäisiin siis vain poliittisena painostustoimenpiteenä muita valtioita kohtaan...
Paavo Väyrynen"
Lähdelinkki: http://www.vayrynen.com/index.php
PS. Viime sunnuntain Helsingin Sanomien parasta antia oli teologian tohtori, Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaani Ari Hukarin haastattelu, joka toivon mukaan edes hieman avaa jyllandspostenilaisten ja muiden fundamentalistikritittyjen ja kyseenalaisin argumentein sananvapauden valekaavussa operoivien silmiä...
...joita tuossakin näyt toistelevan, ja ilmeisesti ne toistuvat lukuisissa linkeissäsi, joita todellakaan en jaksa edes availla. Miksi teet noilla linkeilläsi kirjoituksesi niin luotaantyöntäviksi? Ei kai niitä kukaan jaksa tutkia, kun minunkin esityksiäni pidetään ihan liian pitkinä.
Ymmärrän kyllä, että kun ihmisellä on mielestään paljon sanottavaa, sitä ei voi parissa lauseessa sanoa, mutta miksi toistaa samoja aina uudestaan ja uudestaan. Eivät ne NIIN merkittäviä ole.
Mikäpä minä oikeastaan olisin puuttumaan teidän kepulaisten keskeisiin erimielisyyksiin politiikan tarvittavasta suunnasta, niin mielenkiintoisia kuin ne lähes vastakohtaisissa näkemyksissään ovatkin. Mutta jos toivoisin hyvää keskustalle, niin en ainakaan toivoisi Sinun näkemyksillesi menestystä puolueessa. Mutta kun uskon, että Suomelle ja suomalaisille on parasta, että kepulle käy huonosti, niin toivonpa näkemystesi pääsevän voitolle puolueessasi!
Teet aivan väärän tulkinnan eli ns "panet omiasi" kun luulet, että Vanhanen vaatii yhtä valovoimaista keskusta.
Osaaminen ja kilpailukyky nimenomaan edellyttävät, että korkean tason tutkimusta ja opetusta sekä niistä kumpuavaa yritystoimintaa on koko Suomessa ja kaikissa sen maakunnissa. Eskimerkiksi Oulun, Tampereen, Kuopion ja Jyväskylän yliopistot vetävät ulkomaalaisia tutkijoita ja yrityksiä puoleensa kuin hunaja mehiläisiä.
Sinun kannttaisi "tulkintojesi" pohjaksi tutustua vaikkapa keskustan poliittisiin ohjelmiin ja puoluekokousten kannanottoihin, samoin kuin hallituksen strategia-asiakirjoihin.
Se, että osaamista on koko maassa, ei sulje pois sitä, että maalla voi olla elinvoimainen ja menestyvä pääkaupunki. Päinvastoin!
Oletan sinun "historian harrastajana" tietävän, että ns. aluepolitiikan historiallinen kompromissi syntyi nimenomaan sosialidemokraattien halusta hillitä pääkaupunkiseudun kustannustason nousua hidastamalla sen kasvua ja keskustan samanaikaisesta pyrkimyksestä vahvistaa maakuntien menestystekijöitä. Lipposen johtokaudella demarit vain unohtivat tämän, ja se johti ennenäkemättömään kustannus- ja hintaloukkuun pääkaupunkiseudulla.
...tuon sanomasi vuoksi:
>> Se, että osaamista on koko maassa, ei sulje pois sitä, että maalla voi olla elinvoimainen ja menestyvä pääkaupunki. Päinvastoin!
Kiljuspurgu-maalaistollo on herännyt pöhnästään tepatoimaan nettiin!
heittelet paskaasi tänne yötäpäivää.
Me kaikki luullaan silleen.
Laina:
”Poliittinen johtajuus - - - tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita riittävän aikaisin. Ihmiset kokevat aivan oikein, että politiikan ratkaisuvalta ei ole enää niin kattavaa kuin ennen. Nyt politiikalla vaikutetaan kansainvälisesti ja kansainvälisten markkinoiden puitteisiin. Myös keskustan politiikan on oltava ensi sijassa kamppailua koko Suomen menestyksen puolesta maailmalla.” ***'
***
SH:
...Josta Korhonen vääntää ajatusta mutkalle kuin ratakiskoa väkipakolla omalla jargonillaan, yhdellä silmällä vinon koivun katveesta nähtyä kuvitelmaansa:
**
herra Korhonen:
**** Siinäpä Vanhasen terveisiä niin niille kepulaisille, jotka vaativat vetäytymistämme EU:sta kuin myös niille, jotka vaativat ”Hagiksen punakoneen” – SAK:n ja muiden ammattiliittojen - aisoihin panemista ja niidenkin vallan ottamista poliitikoille ja politiikalle.
****
SH:
Suoralta kädeltä voidaan yks'kantaan todeta: On pararasta että Korhonen jättää harhaiset farisealaiset revittelynsä "mikä onkaan Keskustalle oikein ja parasta, mikä tuomittavaa" -Keskustan puheenjohtajan ja hänen omiensa välikseksi asiaksi.
Tuskin kukaan kaipaa Korhosen kaltaista suur'sekoittajaa puuttumaan Keskustan sisäisiin teemoihin.
Onkin kovin valitettavaa havaita, kuinka Korhosen vinoon kasvaneet harhaiset luulot itsestään ja persoonansa ainutlaatuisuudesta sallivat vanhan miehen nolata itsensä aina vain uudelleen ja uudelleen julkisesti tällä saitilla.
EU-kriittisyys
....on jokaisen kansalaisen ylikävelemätön oikeus silloin kun eletään terveessä demokratiassa, lännen mallin mukaisessa maailmassa.
Korhosen tökerö EU-kriittisyyden pilkka osuu vain hänen omaan nilkkansa, sillä "kassujen käytävillä" sovelletut linjaorganisaation opit eivät liity demokratiaan, vaan ne kuuluvat johonkin muuhun maailmaan, josta herra Korhonen ei näytä lainkaan pääsevään irti, -asenteistaan päätellen tuskin edes ymmärtää tuota PV:n linjaorganisaation ajattelun ja demokratian eroavaisuutta. .., tai jos ymmärtää, niin ei suurena sieluna ja ylivoimaisena ylikaiken persoonana katso olevan velvollinen näyttämään sitä kenellekään tällä saitilla.
Selektiivinen näyttö ja luulottelu menee omaan erikoiseen piikkinsä, jonka nimeä ja kuvausta sen olemuskesta en tässä halua mainita.
"Hakaniemen punakone"
....on eräs stadin slangin käyttöön sisältyvä ja sopivissa kohdin käytetty muunnelma", jota ulkoa slangin termejä opetelleet ja niitä hokemaan opetetun, marakatin lailla sanoja toistelevat pönttövuoret eivät tietenkän voi ymmärtää kuin sattumoisin tietyllä selektiivisyydellä.
Osa kansasta on mennyt Hakaniemestä johdetun proletariaatin päänpesun ansaan, ja heistä onkin muodostunut proletariaatin ydinryhmän vallan jatkumolle tarpeellinen "hyödyllisten idioottien joukkio".
Kuuluuko herra Korhonen tuohon joukioon yrittäessään jälleen röyhkellä asenteellaan pilkata yhteiskuntamme vaarallisen sairauden, Hakaniemen ulkparlamentaarisen väkivaltakoneen totuuden paljastajia?
Perun puheeni julkisesti jos Korhonen pätevästi perustelee miten SDP:n 25% parlamentaarinen voima riittää ylittämään kaiken muun, 75% parlamentaarisen voiman.
Hakaniemeen vetävän vääristymän olemassaolon todistaminen on itse asisassa helppoa:
Kun arvelen Korhosen ja ehkäpä hänen varjojensakin ryhtyvän ankarasti opponeeraamaan tässä teemassa, niin pyydän häntä osoittamaan yhden "raskaansarjan lain", joka on säädetty vuodesta 1995, Lipponen 1. hallituksen ensipäivistä näihin päiviin tullen, jossa lain kirjain ja henki ovat selkeästi SAK:n ja SDP:n tahdon vastaisia, mutta muille tuili tärkeitä myönteisiä iloa aiheuttavia lakeja.
*****
..herra Korhonen jatkaa ja maalaa tässä "sielunmaisemaansa" kaikkien ilkuttavaksi, tai säälittäväksi:
Vanhanen taitaa olla ihan liian viisas mies kepun johtajaksi. Siksi hänen menestyksensä oli niin huono presidentinvaaleissakin ja siksi hänen asemansa puoluejohtajana on vaarassa. Olisi ihan oikein kepulle, jos he ottaisivat taas johtajakseen jonkun Väyrysen, Jäätteenmäen tai Neittaanmäen!.****
****
SH:
En edes kommentoi, sillä joudun muutenkin, tahtomattani, "Korhosen hulluuden kirveenvarren jatkopuuhiin", jota lajia esiintyy tälläkin saitilla, nytkin, aivan liikaa.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
.
Tuolla salanimellä avaamassasi ketjussa "totuus on armoton" olet edelleen salanimellä puhunut omintakeista "asiaasi", johon vastasin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014268462
Noissa aloitteestasi rakennettiin aasinsiltaa puhua aaseista oikeastikin, joten teen sen:
Keskustelin kerran eräistä tehtäviimme liittyvistä asioista Ar Rafitin lähellä itäisellä Golanilla olevan erään pienen kylän kylänvanhimman kanssa. Hän ei tietenkään puhunut muuta kuin arabiaa, mutta tulkkina toimi ehkä noin 16-vuotias kyläläinen koulupoika, joka oli jo oppinut ihan auttavaa englantia.
Kylänvanhin kehui aasejaan ja kertoi yhden vanhan aasinsa usein osoittamasta viisaudesta. Minä kerroin, että meillä länsimaissa haukutaan tyhmää ihmistä aasiksi. Kylänvanhimman mielestä sellainen on suuri loukkaus aasia kohtaan ja sanoja on todella tyhmä. En ollut eri mieltä.
Kerran ajelin autopartiota jeepilläni erään toisen kaverin, itseäni vähän nuoremman reservin upseerin kanssa. Lähellä Quneitraa olevan kylän laitamalla oli laitumella kaksi aasia, toinen aasiori, toinen aasitamma, joka oli kiimassa. Se työnsi jatkuvasti takamustaan oriin eteen, tämä haisteli sitä, irvisti asiaan kuuluvasti ja yritti hypätä tamman selkään. Mutta eihän se onnistunut, kun oriin etujalat oli sidottu yhteen narulla, jona antoi periksi vain vajaan puolen metrin liikkuvuuden. Niin tehdään usein, jotta eläin ei pääse karkaamaan kauaksi.
Katselimme touhua partiokaverini kanssa, ja tältä pettivät hermot. Hän tarttui vyöllään olevan puukkonsa kahvaan ja sanoi: ”Ei jumalauta tuollaista voi miehenä katsella; minä katkaisen tuon narun”. Minä sanoin, että ”jos sinä nyt aasien sutenööriksi ryhdyt, niin sitten joudut ei-toivotun aasivauvan kummiksi, ja sinulta vaadittavat kummilahjat saattavat olla suuret”. Niin partiokaverini oli karvain mielin luovuttava aikomuksestaan, ja partiomatkamme jatkui kohti uusia seikkailuja.
- - -
Ai, miten tämä liittyi vastineeseesi? Ei mitenkään, mutta eivät sinunkaan mielipiteesi kuvanneet mitenkään sitä, mitä mieltä Vanhanen on. Sillä Vanhanen taitaa olla sikäli harvinainen kepulainen, että tarkoittaa sitä, mitä sanoo. Ja sinä olet kepulainen ainoastaan siinä, että yrität vääristellä toisten - jopa puoluejohtajasi - sanomisia.
Ja kai tuo minun kertomukseni on hauskempaa luettavaa kuin sinun pökellyksesi! Siksi laitoin mieluummin sen, kuin yrittäisin oikoa harhakäsityksiäsi, sillä sellaiseen en pysty, se on nähty. Eikä pysty kukaan muukaan. Ei, vaikka aina on aika näyttänyt, että väärässä olet ollut. Mutta ehkäpä tieto siitä ei ole yltänyt sinne todellisuushorisontin tuolle puolen.
.
Koetetaampa kerrankin pysytellä asiassa.
*****************************************
Näin se menee:
Ensin Avaus, sitten vaustaus (CK antoi), ¨
ja sen jälkeen herra Kohosen kommentit
vastaukseen.., jos ymmärratte?
Onko kysyttävää?
Jaaha!
Saatte poistua näppiksennne ääreen täyttämään
käskyä.
Tiedoksenne:
Suuri yleisö odottaa mielenkiinolla
herra Korhosen tulkintaa, näyttöä CK:n
vastauksessa pyydettyä po. lain esiin
kaivamista, sen esittelyä ja väittämien
perusteluja sekä pätevää puhetta "punaisen
väkivaltakoneen puolesta", tahi perusteluja
siitä, miksi sitä olisi lainkaan olemassa.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
...juuri sellainen kuin sinun vastineesi ansaitsi. Eli ihan yhtä lailla "asiaa".
Turha kenenkään on yritää olla asiallinen sinun kanssasi, sillä mitä asiallisemman ja perustellumman mielipiteen sinulle jostakin esittää, sitä vauhkommaksi se sinut tekee, kun et pysty siihen asialla vastaamaan. Ja paskaa alkaa tulla. Kun tein sinulle 9.10.2004 varmasti kunnallisvaaliteemoihin kuuluvan hyvin asiallisen kysymyksen, se sai sinut täysin pois tolaltasi, ja alkoi tulla harhanäkyjä Welluzista ja silmilleni niin törkeätä herjaa, jota kepun puoluetoimistokin joutui sitten häpeillen anteeksipyytämään.
Luulin silloin täysin sekopäistä tilaasi vain väliaikaiseksi, mutta se on jatkunut nyt jo 1 1/2 vuotta, pahentunut vain. Näet edelleen minusta ja muusta, politiikasta ja omasta puolueestasikin ja sen johtajasta, ihan kaikesta, sellaisia harhanäkyjä, että ne eivät voi olla tosia kenenkään selväjärkisen mielestä.
Mutta ethän sinä itse tilaasi tajua. Se nähdään tuostakin, miten olet vastannut sille, joka on aiheellisesti hieman huumoria heittänyt tuostaa hullun kirveenvarren jatkamisesta!
Mitähän mieltä olet tuosta, jonka sinua varmasti merkittävämpi ja vaikutusvaltaisempi keskustalainen sanoo vastineessaan, jonka otsikoi ja aloittaa näin:
>> "Savuavat rauniot" saattaa hyvinkin olla ...
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 20.2.2006 klo 11.45
... Matti Vanhaselta Suomen Keskusta rp:lle jäävä perintö!
Siinä missä "JormaKKorhonen" tuntuu näkevän Matti Vanhasen HS:n sunnuntai-kolumnissa (19.2.2006) suurta viisautta ja poliittista - tarkoittaa kaiketi nykykielessä "kansanvastaista" - johtajuutta, muutamaa virkettä lukuun ottamatta olen itse havaitsevinani vain "porvarillisen talouspolitiikan kosmetiikkaa" ja "hyvinvointivaltion lupauksia"...
Niin, se aasiori huusi aina kurkku suorana surkeasti, kun yritys hypätä tamman slkään epäonnistui. Ja parhaassa sotakunnossa ollut kirvesvarren mittainen elin aina lerpahti.
Se sai kaverini hermot pettämään. Ja minulle tuo tuli varmaan mieleeni noista Keriksen yrityksistä, sillä olen kuulevinani hänen äänensä korvissani melkein tuollaisena pettyneen aasin huutona!
Hakaniemen punakoneen rikolliset agentit ovat miehittäneet 75 % eduskuntapaikoista. Edustajat on ehkä viety sidottuina vaatekomeroon ja tilalle on istutettu SAK:n politrukkeja. Tai sitten heitä on uhkailtu ties millä kauhealla asialla.
SAK vie ja muut vikisee, on se niin väärin. Joku roti se pitäisi saada äänestyksiinkin. Oikeistoporvareille 2 painallusta per äänestys ja komukoille kyyditys Uralin taakke.
kerimäen vahti
Njuuvanniemen zirppiliiteri
Puheista päätellen? Hah
ajavat täysillä häirintää, ellei sitten joku vapaakävelijä ole päässyt osastonsa kansliassa salaa tietsikan kimppuun.... Jäljessä ei ole mitään havaittaa eroa, oli "pelimiehenä" polsu tai mentaali-pöpi..
Että voltteja komut ja mentaalipöpit...
Seppo Hietanen
Oletkohan sinä ihan terve (pukkaa vaan tuollaista ajatusta mieleen kun lukee sinun ajatuksia tässä viestiketjussa)? Et menisi tutkituttamaan korvien välisi ihan ammattilaisella?
Hakaniemessä riittävästi lääkettä ota ja punakoneen rohtoja nauti, niin pian on sulla pääsi sekona ja sielussas sulla onkin jo valmiina tuo punikkilana paha ja kauhea tauti.
Vaihdetaanko tällä kertaa kaalista kentät vai pannaanko tilalle vallan kokonaan uus' mottikka, ja vaihdetaanko asmalla myös kuivikkeet?
Ihan tässä vaan ammattimiähen nevvon annan: Noin huonoilla varokkeilla ei kannattais ollenskaan ainakaan noi rajusti revitellä, vähämmälläkin jo savu nousee, -ankkurikin jo haisee sillitynnyrille, ..puslat ainaki menee ihan justiinsa.
...ns. retoorinen eli puhetaidollinen, jolla haluat korostaa mahdolliseksi ainoastaan kielteistä vastausta.
Ainahan patistelet muita siihen, mutta itse luistelet pois kaikkien kysymysten alta. Miten se puoluetoverisi Matti Lehonen, "Loimaan voima", täällä hiljattain sanoikaan: "Kun alkaa nimitellä kysymyksen tekijää, on jo hävinnyt väittelyn".
Olen tuolla ylempänä esimerkein muistuttanut sinua lokakuussa 2004 tekemästäni asiallisesta kysmyksestä, johon en ole vieläkään saanut vastausta. Siellä se on kysymykseni ja sinun "vastauksesi" siihen.
Mutta jos se kysymys oli liian vaikea sinulle, niin vastaapa edes tuohon:
- - -
Mitähän mieltä olet tuosta, jonka sinua varmasti merkittävämpi ja vaikutusvaltaisempi keskustalainen sanoo vastineessaan, jonka otsikoi ja aloittaa näin:
>> "Savuavat rauniot" saattaa hyvinkin olla ...
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 20.2.2006 klo 11.45
... Matti Vanhaselta Suomen Keskusta rp:lle jäävä perintö!
Siinä missä "JormaKKorhonen" tuntuu näkevän Matti Vanhasen HS:n sunnuntai-kolumnissa (19.2.2006) suurta viisautta ja poliittista - tarkoittaa kaiketi nykykielessä "kansanvastaista" - johtajuutta, muutamaa virkettä lukuun ottamatta olen itse havaitsevinani vain "porvarillisen talouspolitiikan kosmetiikkaa" ja "hyvinvointivaltion lupauksia"...
on se, että keskustan politiikka on jatkuva innoituksen ja "inspiratsioonin" lähde sinulle, suurelle ajattelijalle ja Tannerilaista "kuplettia" ihailevalle kirjailijalle!
--Sinut täytyy saada jostakin vielä leveäperseinen kepumuusa, niin siitä se ilo urkenee.
Lueskelin pitkäksi venynyttä keskustelua ja erityisesti avaajan JormaKKorhosen kommentteja saamiinsa viesteihin.
Ensivaikutelmaksi tuli, että sotilas etsii taistelua, vihollista, jonka kanssa voi mitellä, katsoa kumpi on parempi, nokkelampi, hävyttömämpi.
Kepusta ja kepulaisista se vihollinen näyttää löytyneen.
Surullista, jos politiikasta keskustelu menee tälle tasolle.
Puoleen yöhön noita olympialaisia katsottuani tulin täällä pistäytymään ja en ollut parhaimmalla mahdollisella mielellä, kun suomalaisilla meni eilenkin odotettua huonommin. Ilokseni huomasin, että voin hieman viihdyttää itseäni palauttamalla tiettyä sekopäätä hetkeksi todellisuushorisontin tälle puolen osoittamalla, että asia on ollut aina juuri päinvastoin, kun hän yrittää esittää.
Politiikalla tässä ei ole mitään tekemistä. Minä en juuri innostu politiikasta, ja tuo sekopää ei siitä mitään ymmärrä, vaan on siinäkin todellisuushorisontin tuolla puolen yhtä kaukana kuin käsityksissään mistä muusta tahansa, kuten esim. minusta esittämässään.
Hyvin nukutti!