kuinka paljon n.150m2 talossa kuluu puita vuodessa, jos lämmittää puilla koko talon ja käyttöveden? Harkitsen vaan seuraavan talon lämmitysmuotoa kun saan puita "ilmaiseksi".
Onko kellään puulämmittäjällä kokemusta
väinö
3012198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
15-20 m3 sisältää sauna/leivinuuni/takkapuut.
alapalokattila 2500 l varaajaajalla.
sisälämpö oumannin säätäjällä 23 c
140 m2 lämmintila 40 m2 puolilämmin n 12 c
ei paha.
ostopuut n350,00 erkkii/v
20 v kokemus
halpa
n.18m3sis.sauna/leivinuuni/porin matti.Yläpalo 1800l varaaja sisälämpö tiimi22c 120m2puut päätehakkuilta jätepuuta.Sähkö n600kw/kk kaikki.halpa.laita alapalokattila=vähempi lämmitys työtä.
..olis HALPAA!!!
Ja mikä TYÖ siis TYÖMAA..?
Laskin noilla osto koivupuilla oman kämpän lämmityksen,
kun ei oo niitä "ilmaisia-puita",
niin tulipas yllätykseksi pelkät klapit kalliimaksi
kuin mitä maksan nyt sähköstä joka kuluu lämmitykseen,......
.....ja se TYÖMAA vielä!!!
Täällä tietoa Puunpoltosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puupolttoaine
Energiasisältö on koivulla suurempi kuin havupuilla
(vrt. koivun lämpöarvo 1700 kWh/pm3 ja männyn 1360 kWh/pm3).
Siksi valmistamme pilkkeet koivusta.
1 kuutio: 79 euroa
2 kuutiota: 119 euroa
3 kuutiota: 179 euroa
4 kuutiota: 219 euroa
Koivu:
Polttopuu valmistettu pelkästään koivusta
Havupuu:
Polttopuu valmistettu pelkästään havupuusta
Sekapuu:
Sisältää edellisiä : koivu 40%, haapa 10%,
havupuu 50%.
nuo on nyt noita hintoja, joilla etelän jupelle voi puita myydä, että saavat punaviinilasillisen takatulen edessä ryydiskellä. Täällä Savossa tuohon mottihintaan saa mukaan koko saunaporukan juomat (ei pelkät aperatiivit).
täällä on paljon etsiä ja maanomistzjat myyvät harvennuspuitaan mielellään 20-30 ekee kuutio. Jossain tapauksissa hakuista jää aika paksua puuta maahan joutopuuksi, jota useimiten saa itse käydä keräämässä aivan ilmaiseksi (työtähän se vaatii)
Noissa hinnoissa on ilmaa ainakin puolet. Jos ostaa kerralla koko vuoden puut, tulee puut halvemmalla. Halvimmaksi tulee tietysti tehdä puut omasta metsästä, jos omalle työlle ei laske arvoa. Minä en laske, kun puutyö on juuri sopivaa kuntoilua. Jos haluaa vähentää työtä mutta selvitä kohtuullisen pienellä kululla, kannattaa ostaa rankoja ja paukuttaa ne klapikoneella puiksi. Vuoden puut tekee viikonlopussa ja täällä meillä maamiesseura vuokraa klapikonetta hintaan 30 €/vrk.
Jos puiden kanssa pelaaminen ei kiinnosta, ei kannattane valita puulämmitystä.
" koko saunaporukan juomat (ei pelkät aperatiivit"
Niin nuo on taas täällä etelässä edullisia,
mutta puut ei, ja nuo hinnat kyllä oli puoleenväliin suomea
mutta kait"kaupunkihinnasto", netistä löysin tuon hinnaston!
Ei sitä tarvitse vältämättä edes omaa metsää, jotta saa tekopalkalla puut. Suomessa on satojatuhansia hehtaareita metsää, joissa mm. esiharvennus on tekemättä, kun ei kuulemma kannata työtä teettää ja itse ei pysty tai sitten laiskamato vaivaa. Nämä metsänomistajat kyllä antavat sen työn tehdä ja palkasi saat puut, jotka sieltä kaadat ja karsit. Ihan hyvää liikuntaa ja tuolla muutaman päivän liikunnalla(sisältäen myös klapien teon) säästää vuodessa jonkinlaisen summan ja jää muutaman päivän kulmakuppilassa istuminen väliin.
hommaa ei uusavuttomien eikä varsinkaan niiden jotka ei osaa laskea puun hintaa.
..siis jos tuo sinun neuvo oli minulle,
niinpä tais mennä metsään, katsos poju kun
olen lämmittänyt omakotitaloa jo 50 vuotta!
Ja melkein kaikilla eri polttoaineilla,
kamelin-paskaa en ole toistaiseksi vielä
itse käyttänyt, mutta sikalanpaskakaivosta
on tehty polttoainetta,..että silleen,..
"ei osaa laskea puun hintaa"
Tuossahan se oli minusta hyvin hinnoiteltu!
Ja löytyy netistä!"kun ei ole niitä "ilmaisia"
Klapitilaus
1 irtokuutio = 60 €
2 -10 irtokuutiota = 55 €
yli 10 irtokuutiota kysy tarjous
Hinta sisältää alv:n ja kotiinkuljetuksen kartan siniselle alueelle.
Puut ovat 30 cm:n määrämittaisia.
Jos irtokuutio maksaa 60€ siitä tulee pinokuutiolle hintaa 100€! Jos tarjouksen perusteella saisi irtokuution hintaan 50€ tulisi vuosittaiselle 30 pinokuution satsille hintaa 2500€!
Itse olen maksanut tuoreesta sekaklapista selvästi alle 20€ heittomotilta.
Papalla olla pää halon edessä kun tuommoisia hintoja meet maksaan.
.. koko vuonna 2005, huoneala 250m2(asunto) muut(AT varastoa)
lämmityksestä 647€ (sis.lämpimän käyttöveden)
(työtä on tehty sen verran että on tarkastettu
kilowattimittari)
Minähän ihmettelen että kyllä puu on hinnoissaan,
ja jos joku maksaa nuo hinnat, ja minulla olis
metsää niin vaihtaisin sen sähköön..
Ja joisin aperatiivit vaikka loppu rahalla ;)
meiltä päin saa kuution koivuhalkoja 25eeroa, siis metrisiä halottuja..
taidat olla "pappa betalar" tyyppi
Puun hintoja verrattaessa kannattaa tarkistaa missä yksikössä hinta annetaan.
Yleisisti puhutaan motista, jolloin tarkoitetaan irtokuutiometrin hinta im3.
Joskus taas pinokuutio pm3.
Ja harvemmin kiintokuutio....
Kaikissa em. kuutioissa on eri määrä sitä poltettavaa puuta....
esim. n. 1im3 irtotavarana vastaa n. 0.6 pm3 pinottuna jne...
Mulla on ollut vuodesta 1981 talo, ja Jämän kattilalla keskuslämmitys/käyttövesi, 3000 litran varaaja ja lämmönjako ilmalämmöllä (Valmet). Talo 187 m2 2 -kerroksinen hirsitalo (sisäpuolella 150 mm lisäeritys + hirsipaneeli).
Puita tein aiemmin itse, joka oli kova työ minulle. Nykyään 80% puista ostan paikallisilta maajusseilta puita n. 23eur/pinokuutio ja puita menee vuosittain n. 15 m3. Talossa myös leivinuuni, jota poltellaan kerran viikossa talvisin.
Mutta kova työ puulla lämmittämisessä on ja kannattaa hieman harkita esim pellettiä. Itseäni se kiinnostaa kovasti ja mulla olisi mahdollisuus saada ilmaiseksi höyläämöstä todella kuivaa purua, jota kaiketi voisi hyödyntää joissain pellettipolttimissa...
* kolmihenkinen perhe
* talo ~230m2 10m2 lämmin varastokoppi
* arimax 35 -alapalokattila 3000 l varaaja
Kokemusta vasta pari vuotta, mutta puun määrä näyttäisi oleva luokkaa 25-30 pinokuutiota. Määrä varmaan vähenee, kun kokemus kasvaa ja säädöt paranevat, vaikka oman metsän puilla onkin aika sama, kuluuko motti tai kaksi enemmän.
Ainakaan vielä en ole osannut puilla lämmittämistä kovin raskaana harrastuksena pitää, eikä tuollaista klapimäärää tällainen kohtuullisen nuori mies kovin kauaa klapikoneella paukuttele. Ja täytyyhän sitä metsää joka tapauksessa harventaa, jos sen joskus haluaa tukiksi kasvavan.
Alapalokattila on kyllä ehdoton värkki, yksi pseällinen per päivä piisaa tuonne -22-25 pakkasasteen hujakoille sen jälkeen täytyy käydä ekan pesällisen jälkeen lisäämässä vielä sylillinen. Täällä länsirannikolla ei moisia pakkasia tosin kovin usein ole. Kun lämpötila nousee nollan tuntumaan täytyy pannuhuoneessa käydä enää parin päivän välein ja kesällä riittääkin sitten kerran viikossa, vaikka märkätiloissa onkin lämpö päällä.
Puilla lämmittäminen sopii siis meikäläiselle ihan mainiosti, mutta kyllä asiaa kannattaa silti tarkkaan punnita ennen systeemin hankintaa. Ja hake on kyllä mainio lämmitysmuoto sekin.
Tuli hankittua jämän yp141 puukattilaan pellettipoltin. Poltin aikaisemmin 15 vuotta puuta, pari vuotta lämmittelin sähköllä kun se oli vielä halpaa, vastukset 2kpl 9kw on 3000l varaajassa. Kyllästyin jokavuotiseen puiden pilkkomiseen ja pinoamiseen ja pannuun heittelyyn. Puita kului noin 15-20 kuutiota. Puut ostin milloin mistäkin isänniltä, kaupungilta ja metsäreviiriltä. Nyt pannussa puhisee Thermia Be Quem 20 pellettipoltin. Lämpöä riittää eikä tarvitse juosta talon ja pannuhuoneen välillä. Rahaa kuluu saman verran kuin puilla. Mutta aikaa jää lasten harrastuksiin ja omiin juttuihin. Olen kaikin puolin tyytyväinen hankintaani, suosittelen!
siis paljonko menee pellettejä viikossa?
500 kg ? kustantaa noin 95 € ?
eipä oikein voi puhua samasta kustannuserästä!
kuten aiemmin totesin tuon puun
kustantavan n 300€/vuosi!!!
Viime keväänä 15m3 (nuppikuorma)koivua 3m rankoina maksoi 500€, siihen tukkiauton kuskille 50€ eli yhteensä 550€ moottorisahaan bensat ja ketjuöljyt. Pelletti maksaa 500kg suursäkissä 85€ ja sitä kuluu noin 4t. Hintaa kertyy 680€. Tuleehan sitä hintaeroa huikeat 130€ puun eduksi. Mutta itse en lähtenytkään siitä että säästäisin mittavasti verrattuna puulämmitykseen. Lähtökohta oli työmäärän pienentäminen. Jossa ole onnistunut mielestäni erittäin hyvin.
Kerroppas lisää pellettisysteemistäsi! Ja millaine on kattilasi tarkemmin?
Miten pellettipolttimon asennus onnistui ja miten se asennettiin kattilaan? Miten pellettisiilo rakennettiin ja kuinka usein pitää tuhkat poistaa kattilasta?
Ja tietty missä hinnoissa on tuo pellettisysteemisi?
Kattila on asennettu vuonna 1988 jolloin talokin on rakennettu. Neliöitä on talossa 140m2 sekä autotalli ja varastorakennus noin 50m2 tosin näissä tiloissa on vain noin 15 astetta lammintä.
Kattila on yläpaloinen jämä yp 141 puukattila jossa olen polttanut pääsääntoisesti koivua. Lisäksi systeemissä on 3000l varaaja jossa on lämpimän käyttöveden kierukka.
Polttimen asennus sujui helposti vaati ainoastaan poistaa kattilasta vanha vedonsäädin ja asentaa tilalle anturitasku jonne tuli polttimelta termostaatti ja ylikuumenemissuoja.
Pellettisiiloa en ole vielä rakentanut, mutta on tulossa noin 9-10 m3 siilo josta pelletit siirretään pneumaattisesti päiväsäiliöön. Nyt olen pellettiä tilannut 500kg suursäkeissä. Päiväsäiliönä toimii 200l tynnyri jossa on irtokansi. Tynnyristä lähtee 1,5m suora spiraali joka annostelee polttimelle tarvittavan määrän pellettiä. Kattilan alaluukun jouduin poistamaan ja tekemään tilalle uuden jossa on polttimen palopään mentävä aukko.
Nyt olen polttanut koko helmikuun pellettiä ja kattilan olen nuohonnut kaksi kertaa. Ensimäisen kerran jo viikon käytön jälkeen ja toisen kerran viime viikonloppuna. Tuhkaa kertyy 500kg:sta 10l eli mitätön määrä.
Tuon Thermian polttimen ja spiraalin ovh hinta pyörii jossakin 2300€ tietämillä.
Helmikuun keskikulutus oli 23,42l/vrk eli 15,22kg = 2,58€/vrk. Ja kuten muistetaan edellinen kuukausihan oli melkoisen kylmä.
Omat kokemukset kuukauden käytön jälkeen ovat pelkästään myönteiset. Laitteissa ei ole ollut mitään häiriöitä tai muuta häikkää. Ainoa mikä on ottanut päähän on se etten ole siirtynyt pellettiin jo aikaisemmin.
Tutuilla n.130m2 omakotitalo jossa varaava vesisäiliö. Päivittäin poltetaan kaksi kottikärryllistä puita.
Parikymmentä pinokuutiota pitäs riittää... tosin puilla tulee helposti vähän ylilämmitettyä ja aste mökissä tekee 5% pinossa.
Laitan ehkä seuraavaan talooni puukeskuslämmityksen. Poltan nykyisen talon takassakin varmaan yli 10m3 talvessa, mutta se ei lämmitä koko taloa eikä käyttövettä.
Minulla on pari vinkkiä, jotka kannattaa pistää korvan taakse:
1. Sähkövastukset. Muista pistää järjestelmään myös sähkövastukset. Ilman vastuksia olet kiinni lämmittämisessä, etkä pääse talvella mihinkään.
2. Käyttövedelle sähkövaraaja. Meillä lämmin käyttövesi tulee ison varaajan kautta sähkövaraajaan. Jos isossa varaajassa on lämpöjä, käyttövesi lämpiää sillä. Jos iso varaaja on viileä, käyttövesi lämpiää sähköllä. Systeemin etuna on se, että lämmintä käyttövettä saa silloinkin, kun iso varaaja on viileä, eli esimerkiksi kesällä.
aurinkopaneelin katolle. Sillä saa kesän käyttövedet lämmitettyä. Ei tarvitse laittaa käyttövedelle sähkövaraajaa. Tottakai kannattaa silti laittaa "varalle" sähkövastus ettei ole liian kiinni lämmittämisessä.
T
Pienhiukkasten muodostuminen ja päästöt
Pienhiukkasiin liittyvä tutkimus on kasvanut viime vuosina merkittävästi Suomessa ja maailmalla. Kiinnostusta pienhiukkasiin ovat lisänneet etenkin niiden aiheuttamat terveysvaikutukset ja pienhiukkasten osuus ilmastomuutoksessa.
Pienhiukkasiksi määritellään halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin (millimetrin tuhannesosa) kokoisia ilmassa leijuvia nestemäisiä tai kiinteitä hiukkasia.
Pienhiukkasten ja niitä ympäröivän kaasun seosta kutsutaan usein aerosoliksi. Pienhiukkasia muodostuu sekä luonnon omista lähteistä että ihmisen aiheuttamasta toiminnasta, kuten poltto- ja teollisuusprosessit.
Terveysvaikutusten suhteen on arvioitu, että polttoperäiset pienhiukkaset ovat suurin uhka. Ilmastomuutoksen arvioinnissa epävarmuuksia aiheuttaa aerosolien vaikutus pilvien muodostukseen ja säteilypakotteeseen.
Juuri päättyneessä EU:n CAFE -ohjelmassa tehdyn terveysvaikutusarvion mukaan pienhiukkaset lyhentävät keskimääräistä tilastollista elinikää Euroopassa noin yhdeksällä kuukaudella.
Tämän seurauksena EU:ssa ja siis myös Suomessa tullaan paneutumaan keinoihin, joilla pienhiukkasten haitallisia terveysvaikutuksia voitaisiin vähentää.
Useissa teollisuuden prosesseissa pienhiukkaspäästöjä on kyetty vähentämään merkittävästi tehokkailla suodatusprosesseilla.
Hallitsematon poltto ja palaminen on kuitenkin edelleen merkittävä pienhiukkaspäästöjen lähde.
Suurissa kattiloissa ja kevytöljyn poltossa ovat pienhiukkasten ominaispäästöt pienimmillään alle sadasosa puukattiloiden ja tulisijojen päästöistä. Pienhiukkaspäästöt riippuvat eniten käytetystä hiukkaserotuslaitteistosta ja palamisen hyvyydestä.
Pienhiukkasten ominaisuuksilla ja koostumuksella on suuri merkitys niiden aiheuttamille terveysvaikutuksille.
Eri koostumusten vaikutusta ei ole kuitenkaan kyetty kattavasti selittämään toksikologisilla ja epidemiologisilla tutkimuksilla.
Voidaan kuitenkin arvioida, että veteen liukenevilla suoloilla on vähemmän haittavaikutuksia kuin esim. raskasmetalleilla ja PAH-yhdisteillä.
Tästä syystä pienhiukkastutkimus keskittyykin jatkossa entistä enemmän hiukkasten kemiallisen koostumuksen, morfologian ja koon analysointiin. Tätä varten tarvitaan uusia ja parempia analyysimenetelmiä sekä hiukkaskoon ja morfologian mittalaitteita.
Mallinnuksella ja mittauksilla saadaan its puunpolttotapahtumasta entistä enemmän lisätietoa siitä miten hiukkaset muodostuvat.
"Hallitsematon poltto ja palaminen on kuitenkin edelleen merkittävä pienhiukkaspäästöjen lähde. "
Ja klapin poltto esim alapalokattilassa on nimen omaan HALLITTUA ei hallitsematonta palamista!
Muista ettet paista makkaraa nuotiolla,SE on hallitsematonta palamista!!
hei mieti paljon tulee pien hiukkasia kun yks tulivuori purkautuu.. mieti se ensin sit alat puhuun suomalisille puun puun poltosta!!