Olen 18 vuotias tytto. Ja yha neitsyt. Olisin kylla valmis, seksiin mutta en tahdo hypata vaan jonkun satunnaisen sankyyn joka ei muuta tahdo. Tilaisuuksia olisi kylla ollut, mutta koska en seurustellut kyseisten jatkien kanssa niin en paastanyt pitemmalle. Ensimmaisen poikaystavani aikana en ollut valmis, toisen kanssa oli pelkkaa riitaa ja sotaa, sen jalkeen ei kunnon parisuhdetta tullut vastaan. Kaikki kaverini ovat antaneet jo muutama vuosi sitten, ja pari niista yhden illan jutulle jonka nimeakaan ei sitten muisteta. En todellakaan halua tehda samaa virhetta. Kovasti olisi kylla ehdokkaita, mutta kun yksikaan ei mitaan enempaa haluaisi, ja haluaisin saastaa seuraavalle poikaystavalle. Mutta kun viimeisimmasta kunnollisesta on jo 2 vuotta aikaa!!!!!
Mita teen? Annanko vaan vai odotanko sitkeasti, vaikka menisi kuinka kauan? Muilla samoja tilanteita?
Mita teen? Annanko vaan vai odotanko sitkeasti, vaikka menisi kuinka kauan? Muilla samoja tilanteita?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kyllä sä löydät ittelles jonku kunnollisen vielä vaikka siihen menisikin vuosi tai kaksi. Ei kannata tehdä niin kuin jotkut tyhmät teinit jotka menee sänkyyn kotibileissä kännissäpäiten tuntemattoman kanssa.
Tsemppiä sulle äläkä etti sitä oikeaa, se löytää sut :)
Ne jotka odottavat pidempään saavat paremman suhteen ja paremman seksielämän.
Odota vaan, äläkä ala turhaan levittelemään haarojasi.
Tuo pidättyväisyys on arvostettava asia! Uskon, että se oikea on sellainen, joka osaa asiaa arvostaa.
Odotan ja odotan.. 18vee minäkin.. Ehkä se joskus tapahtuu.. Älä stressaa turhista jutuista.. En minäkään!! :)
Eikä siinäkään kuinkaan käy.
kulu! Sitäpaitsi vaikka kaikki muu vanhana harmittaisi, niin ei nuore naimienen! Lähdet nyt vaan rohkeasti hei ensi lauantaina baanale, ja jaa pillua niin monelle kuin vaan mahdollista! Vielä ehtii!!!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=119&conference=1500000000000152&posting=22000000013856901
Olen itse kohta 20-vuotias nuori nainen ja edelleen neitsyt. Eikä tuo ole elämääni täällä haitannut päivääkään. Edellisen jätkän kanssa seurustelin n. ½ vuotta sitten ja olisi minua kovastikin halunut (ihme olisi jos ei jätkä haluuisi), mutta en antanut, koska oli vain sellainen fiilis, että jokin tässä mättää. Ja niin sitten selvisi, että se pyöritti yhtäaikaa mua ja toista eukkoa...että niin..odottele vain ihan rauhassa, niin minäkin teen ja sitten vasta alat seksihommiin, kun on löytynyt rehellinen ja luotettava kumppani :) eipähän sitten myöhemmin kaduta.
Älä nyt tuollasta hätäile..Eiköhän se sieltä vastaan tule..Kaikki aikanaan:)
..että jos alk.per. viestin "kaikki kaverini ovat jo antaneet" tarkoittaa naispuolisia kavereitasi. Ettäkö naisen pitäisi olla se antava osapuoli, jonka pitää toiminnallaan miellyttää miestä?
Tai ihan yleensäkin, miksi verrata itseään kavereihinsa? Hyppäisitkö esimerkin perässä kaivoon?
Jain itsekkin miettimaan jalkeen pain kuinka naurettavalta tuo lause kuulostaa. Mielestani ne ihmiset jotka ovat koko lapsuutensa perustelleet kaiken "mutta kun muutkin..." -lauseilla, ovat olleet jarkyttavan typeria ja suoranaisia idiootteja. Ja nyt itse vajoan yhta alas... Kylla tarkoitin naispuolisia kavereitani. Typera ajatushan tuo on etta nainen antaa ja mies saa, mutta valitettavasti usein myos totta.
Minkas sita mietteilleen voi...
Vaikka kaveri tuntuisi miten mukavalta, ei sille kannata antaa. Koska voi tulla vielä mukavampi, ja pitää sille säästää tai oikeastaan sille vielä vielä kivemmalle....jatkuu loputtomiin
Niin siinä käy,että lopuuksi jää luu valittijan kätehen.
Itte oon vävykokelas isoohin komiahan taloohin. Se taloon tytär on kaunis kuin missi. Ja mukava. Naimisihin mennähän kun keriitähän. Seurusteltu ollahan vuoden verran.
Eka kerran "sain" 4 kk seurustelun jälkehen. Hyvä on tavara. Ehta oli,immenkalvo tihkaisi jonkinverran. Mutta varovasti nylkyttämällä neni eka kerralla. Likka käski painaa aina kun siltä tuntui,vähän kerrallaan,nosti samalla lantiotaan ylös minuun päin. Lähetyssaarnaaja-asennos oltiin.Erektio-ongelmia ei oo ollu koskaan,kun oon rento tukkijätkä tyyppinen.Eikä varsinkaan kun erittäin hyvää pillua on tarjolla. Meillä menee tosi hyvin.
Voin sanoa rehellisesti, että tiedän tunteen. "Voi apua, olen 18v. ja VIELÄ neitsyt!". Noh, itse olen 20v. ja kyllä se neitsyys on jo mennyt vaikka pari vuotta sitten näytti toivottomalta. Otin asiasta stressiä paljon. Jälkeen päin ajatellen ihan liikaa! Menin sänkyyn pojan kanssa, josta oikeasti välitin ja hänet hyvin tunsin. Tuntui hyvältä enkä kadu. Kuitenkin tulin siihen loppu tulokseen, että ei se sitten niin suuri asia tainnutkaan olla. Seksi on aivan yliarvostettu asia.
Älä mene kenenkään kanssa sänkyyn vain siksi että pääsisit neitsyydestäsi. Se jäisi varmasti kaduttamaan. Ja 18v. ei ole todellakaan vielä mikään tuomittu vanhapiika. Elämä opettaa ja antaa kokemuksia ajallaan. Tsemppiä kumppanin etsintään!
Tällä palstalla on aivan naurettavia juttuja.EI OLE MITÄÄN VÄLIÄ VAIKKA OLISIT EKAA KERTAA SUKUPUOLIYHTEYDESSÄ VAIKKA 35 VUOTIAANA,PISTE!.
Niin... kyllä toi seksuaalisuus on niin tärkeä osa nuoren ihmisen elämää, ettei siitä kannata jäädä paitsi. Hölmöhän ei tarvitse olla, mutta suosittelin kyllä asian korjaamista jollain keinolla. Hyvän kokemuksen jälkeen luonto hoitaa loput ja suhteita syntyy ja löytyy tarpeen mukaan.
Yksi hyvä tapa aloittaa on hankkia kokenut ja hellä kumppani, joka osaa arvostaa nuoren naisen aisteja ja seksuaalisuutta.
Tapaamisiin
Sulla ei oo iän puolesta mikään kiire. Vielä ehdit ihan hyvin katella ja odotella kivaa miestä. Mut jos "täydellistä" miestä ei löydy, ni kantsii harkita muita vaihtoehtoja.
Mä en voi suositella sua pidättäytymään seksistä koko elämääs. Hyvä seksi on ihan kivaa, loistava seksi on todella mahtavaa ja soisin sen kokemuksen kaikille ees kerran elämässä. Tosin paska seksi sit vaan vituttaa ja just jossain yhden illan suhteissa se seksi kuulema on aika paskaa (mä en ole noin lyhyitä suhteita harrastanu, ni paha sanoa).
Mä itse pidän seksistä enkä halua pitkiä aikoja elää ilman sitä, mut en myöskään halua harrastaa yhden illan suhteita, koska en halua kerätä sataa ja yhtä sukupuolitautia. (Kyllä, taudit voivat tarttua mieheltä naiselle, vaikka kumia käyttäisi. Kyllä, kumit myös menevät joskus rikki.) Olenkin siis muodostanut seksisuhteita ja mun kohdalla ne on toiminu tosi hyvin. Näihin suhteisiin on ryhtynyt ihmisen kanssa, johon olen voinut luottaa ja ainakin tähän mennessä ne on myös olleet luottamuksen arvoisia.
3v seurustelua takana, ikää 20. Neitsyys tallella molemmilla. Kaikkee muuta hellimistä kylläkin tehty. Häät parin kuukauden päästä ja sillon neitsyys menee molemmilta! Välillähän haluais, mutta parempi odottaa..=) Kaverit on vaan ylpeitä että jotkut JAKSAA ja PYSTYY odottamaan häihin asti! Ole sinäkin ylpeä siitä mitä sulla on! Neitsyyttä ei saa enää takasin! Monet katuu ekaa kertaansa ja sitä että on tehny sen väärän kanssa. Voi olla neitsyt vaikka 100-vuotiaana. Kunhan lupaat tehdä sen vasta sen oikean kanssa!=)
Eräiden lähteiden mukaan seksi on ihmisen perustarve. On normaalia harrastaa seksiä ja haluta harrastaa sitä. Seksi on myös tekniikkalaji. Kukaan ei ole hyvä heti. Ilman minkäänlaista vertailupohjaa voi olla vaikeaa tietää mikä on hyvää ja mikä ei. Tämä pätee seksiin sekä seurustelusuhteisiin ylipäänsä.
Seksi on myös yksi suhteen peruspilareista siinä missä luottamus ja uskollisuuskin.
Itse pidän avioliittoa ns. pyhänä. Kun naimisiin menen, toivon ja oletan sen kestävän koko loppuelämäni. En voisi kuvitella eläväni elämääni miehen kanssa, joka ei osaa minua tyydyttää.
Myös mahdolliset erilaiset suuntaukset voivat tuottaa ongelmia. En voisi kuvitella haluavani sm-seksiä. Toisaalta kyllästyisin seksiin, jos kumppani mielikuvitus ei yltäisi lähetyssaarnaaja-asennosta ja peruspumppauksesta muualle.
On normaalia ja toivottavaa olla valikoiva seksikumppanin suhteen. Kannattaa kuitenkin miettiä kuinka äärimmäisyyksin tämä menee. On sääli huomata olevansa 22-vuotias ja eronnut.
Sitä paitsi musta toi sun ajatusmallis on lähinnä kammottava ja lapsellinen/aivopesty. Mä en itse usko jumalaan, mutta musta on ok, jos muut uskoo, kunhan ne ei tuputa sitä uskoaan muille. "Voi olla neitsyt vaikka 100-vuotiaana. Kunhan lupaat tehdä sen vasta sen oikean kanssa!=)"
Ei kannata odottaa ikuisesti, koska silloin voi jäädä paljosta paitsi. Jos odottaa liikaa, voi huomata kaiken olevan jo myöhäistä. Kannattaa pitää vähän realismiä ajatusmaailmassa mukana, vaikka olisikin rakastunut. Siis mä kyllä väittäisin, et ois parempi vaihtoehto harrastaa seksiä ees kerran jonkun yhden illan säädön (huolella valitun) kanssa, ku kuolla ilman yhtäkään kokemusta seksistä. Sitä paitsi en mä ainakaan haluais nelikymppisenä kumppaniks sellasta, joka ei oo koskaan harrastanu seksiä. Ei mua huvita alkaa opettamaan jotain perusjuttuja.
Mut onnea sulle teidän valitsemalle tielle !!! Toivon totisesti että teidän suhde kestää.
"Sitä paitsi musta toi sun ajatusmallis on lähinnä kammottava ja lapsellinen/aivopesty. Mä en itse usko jumalaan, mutta musta on ok, jos muut uskoo, kunhan ne ei tuputa sitä uskoaan muille."
Avioliittoon asti odottava ei ole uskovaisen synonyymi.
Ei olekaan, mut asennoituminen on vähän samanlainen.
Kaikissa asioissa on hyviä ja huonoja puolia. Jos molempia puolia ei osata nähdä, ni jotain on vialla. Jos asenne on se, et odotetaan vaikka satavuotiaaks, ni kyseessä on jonkunlainen "kiihkouskovaisuus", joka ei ehkä ole ihan tervettä.
Toki avioliittoon odottaminen on mun mielestä parempi vaihtoehto, ku kymmenien seksikumppaneiden kerääminen yhden illan suhteista.