Moi!
Onko teillä kellään jo ennen odotustanne mieliala/tunne vaihdellut mitenkään raskauden suhteen (laidasta laitaan)? että onkos normaalia.. Kun mua on monesti yöaikaan, jos olen käynyt hereillä, niin "ahdistanut" ja pelottanut koko raskaus! varsinkin ne mahdolliset pahoinvoinnit kammottanu etukäteen että miten selviin "hengissä" sitten kun raskaus on on siinä mahdollisessa pahoinvointivaiheessa (en tiä johtuisko siitä että olen ikäni pelänny oksentamista ja se äklö vellova tunne vatsassa on kamala). Mutta aina valoisaan/päiväsaikaan on olo paljon pelottomampi ja sillai päinvastainen, että kyllä mä selviin (ja kestän pahoinvoinnitkin) kauan toivotun esikoisvaavin vuoksi ja pääasia että raskaus sujuisi hyvin ihan loppuhuipennukseen saakka (vaikka kerran elämässäni olen kokenut alkuraskauden keskenmenon).
Onko ketään jolla olisi ollut samoja tuntemuksia ja miten niistä ootte selvinneet/aijotte selvitä?
Kiitti tuhannesti vastaajille, autta mua ihan hirmu paljon!
Onko teillä kellään jo ennen odotustanne mieliala/tunne vaihdellut mitenkään raskauden suhteen (laidasta laitaan)? että onkos normaalia.. Kun mua on monesti yöaikaan, jos olen käynyt hereillä, niin "ahdistanut" ja pelottanut koko raskaus! varsinkin ne mahdolliset pahoinvoinnit kammottanu etukäteen että miten selviin "hengissä" sitten kun raskaus on on siinä mahdollisessa pahoinvointivaiheessa (en tiä johtuisko siitä että olen ikäni pelänny oksentamista ja se äklö vellova tunne vatsassa on kamala). Mutta aina valoisaan/päiväsaikaan on olo paljon pelottomampi ja sillai päinvastainen, että kyllä mä selviin (ja kestän pahoinvoinnitkin) kauan toivotun esikoisvaavin vuoksi ja pääasia että raskaus sujuisi hyvin ihan loppuhuipennukseen saakka (vaikka kerran elämässäni olen kokenut alkuraskauden keskenmenon).
Onko ketään jolla olisi ollut samoja tuntemuksia ja miten niistä ootte selvinneet/aijotte selvitä?
Kiitti tuhannesti vastaajille, autta mua ihan hirmu paljon!
Vastaukset 6
Vanhimmat
on jokaisella ollut ailahtelevia tuntemuksia. Se nyt vaan kuuluu raskauteen. Ja jos nyt jännität pahoinvointia, niin hetken päästä jännität jotain muuta. Koko raskauden ajan tulee hormoonit heilahtelemaan, ja aiheuttamaan millon mitäkin.
mun käsityksen mukaan raskaana edes vielä, eli tuskin raskaushormooneista johtuvaa tuo..
Mutta a.p:lle sanoisin, että ei kannata turhia stressata, ethän sä edes välttämättä sitten joskus raskaana ollessas tule pahoinvoivaksi, ja aivan turha miettiä tuollaisia asioita etukäteen, tulee vaan liikaa pelkoja käsiteltäväksi. Niitä kun tosiaan raskaana ollessa riittää!
sanoa, että kyllähän sitä välillä mietti asioita jo ennen raskautta tietenkin, mutta en antanut itselleni aihetta panikoida tai huolehtia liikaa. Kaikki tulee eteen sitten ajallaan!
nimenomaan että onko mieliala/tunne vaihdellut muilla jo ENNEN raskautta (ja ilmeisesti että onkos se "normaalia" tai kuinka yleistä)
Eikä vaan raskauden aikana, joka kyllä on ymmärrettävää.
Kun tekee lapsen, on kannettava paha olo, herkkä mieliala, pelot, jännitys, jne. Tämä on välillä tosi raastavaa. Siksi onkin hyvä miettiä missä vaiheessa lapsen tekee, siis et elämän tilanne on suotuisa. Tämä ei ole mikään helppo homma.
Mutta mua on auttanut paljon se, että olen saanut levätä ja kerrankin nukkua aamuisin. Se on vienyt pois pahoinvoinnin tunteenkin. Pitää vaan itsekkäästi hakea sairaslomaa jos tuntuu pahalta.
Uskon kuitenkin, et se lopputulos tästä kaikesta on niin mahtava, et kaikki tämä unohtuu ja olen valmis vielä jopa toiseen lapseen. :)
Moi!
Minusta tuntui tuolloin alussa aivan samalta! Minulla pahoinvointi vaan kesti tuonne viikolle 20 saakka, elikkä juuri vasta oikeastaan loppunut ja helpottanut olo. itsellä pahoinvointi oli niin rankkaa että jouduin nesteytyksessäkin käymään, kun ei ruoka tahtonut sisällä pysyä. Mutta mitä sitä ei ihanan vaavin vuoksi kestäisi. :) Jos sinulle pahoinvointia ilmaantuu kovastikkin, niin ainakin minua hieman helpotti välillä mehujää ja hapankorput. :)
Noita pelkotiloja ollut kanssa ja välillä tuntuu että itkukin tulee ilma mitään syytä, sitä tuntee olonsa hieman masentuneeksikin. Mutta sitten on taas päiviä, joina aurinko paistaa täydeltä tai´vaalta ja olo on mitä mainioin. Millään ei malttaisi odottaa rakkaan lapsensa syntymistä. :) Voimia sinulle ja aurinkoista kevättä :)