Korhola harhassa

Kokoomuksen meppi Eija-Riitta Korhola on mennyt harhaan. Luonnon kannalta ei ole oleellista mitkä ovat hiilidioksidipäästöt tuotettua tavaratonnia kohti vaan se, minkä verran päästöjä tulee piipusta. Korholan esittämä malli mahdollistaisi sen, että päästöt voisivat kasvaa, kunhan tavaroiden tuotanto kasvaisi huimasti enemmän.

Esimerkiksi vaikka Rautaruukin tekniikka on edistynyttä, ovat sen päästöt kasvaneet roimasti, mutta tuotanto kasvanut peräti 50 prosenttia vuoden 1990 jälkeen. Korhola ajaa samanlaista mallia, mistä Aasian ja Tyynenmeren kumppanuusmaat ovat sopineet. Sen tehottomuudeta esitettiin tyly arvio.

"In my whole business career, I have never seen a more misleading public statement," commented the CEO of WWF Australia Greg Bourne, formerly a senior executive with the oil and gas company BP.

"If the statements made today become a reality, this will lock us into a four degree [Celsius] rise in global average temperatures, when two degrees is considered extremely dangerous."

http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/asia-pacific/4604558.stm

Paljon merkittävämpi tekijä tuotantokustannuksissa on heittelehtivät eri metallien raaka-aine hinnat, palkat, kuljetuskustannukset jne... Korholalle tiedoksi, että teräksen kysyntä on tällä hetkellä aivan jossain muualla, kuin Suomen lähialueella. Tuotantoa siirtyy muualle jo pelkästään tästä syystä.

Tässä tilastotietoa vuodelta 1995; energiakustannusten (sähkö, lämpö ja polttoaine yhteensä) metallituoetteiden bruttoarvosta oli noin prosentin ja tästä polttoaineen osuus murto-osa. Perusmetallissa osuus on hieman yli neljä ja polttoaineen osuus noin 1,5 prosenttia. Kun polttoaineen osuus on jo noinkin pieni, mikä on pelkän hiilen osuus?

Polttoaineen kustannusten nousun pitäisi olla tuhansia prosentteja eikä kymmeniä, jotta niillä olisi tuntuvaa merkitystä metalliteollisuuden kustannuksille. Metalliteollisuus haluaa lähinnä lypsätä valtiolta muhkeat tukiaiset päästökaupan varjolla. Pekkarinen näytti lupaavaa esimerkkiä asiassa jakamalla harjoittelukauden päästökiintiöt ilmaiseksi vihreiden tekemästä varoituksesta huolimatta.

http://www.vihrealiitto.fi/kannanotot/0853.html

Täytyy myöntää, että metalliteollisuus on saanut Korholasta hyvännäköisen kasvihuonekaasu mannekiinin tai metalliteollisuuden lobbaus on tehonnut äärimmäisen hyvin kokoomuslaiseen blondiin.
13648
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

"Luonnon kannalta ei ole oleellista mitkä ovat hiilidioksidipäästöt tuotettua tavaratonnia kohti vaan se, minkä verran päästöjä tulee piipusta."

Voi pyhä jyssäys! Juuri ja juuri ymmärrän miten typerää on väittää Korholaa harhautuneeksi, mutta ei nähdä malkaa omassa silmässä.

Luonnon kannalta on juuri oleellista kuinka paljon tuotettu tonni tuo saastetta muassaan. Olet ilmeisesti vihreä myös muutenkin kuin puoluekannaltasi.

Kun Suomessa tuotetaan terästä ja päästöt ovat pienet huipputeknologian ansiosta. Miksi ihmeessä lisätilaukset pitäisi ohjata muualle. Tilaaja saa teräksensä mutta maailma hukkuu paskaan.

Jos yrität sanoa, että pitäisi kuluttaa vähemmän, niin miksi haukut Korholaa. Hauku kuluttajia!

Äänestä
  • Päästökauppa pudotti turve- ja bioenergiayhtiö Vapon tulosta ja liikevaihtoa. Voitto ennen veroja laski 17 miljoonaan euroon edellisvuoden 24 miljoonasta. Liikevaihto putosi 524 miljoonaan euroon edellisvuoden 527 miljoonasta ja vihreät arvot saivat näin nenilleen.

    Bioenergiaa tulee suosia eikä polkea.

    Vihreät eivät ymmärrä miten suurta vahinkoa he ovat aiheuttaneet maailmassa.

    Äänestä

Eija-Riitta Korhola ilmoittautuu kannattamaan globaalia päästökauppaa.

Globaali päästökauppahan on kaikkien ilmastonsuojelijoiden tavoite.

Hassiko sanoo paljon köyhemmille Kiinalle ja Intialle: "Nyt ei tehdä mitään ennen kuin tekin alatte vähentää päästöjä."

Äänestä
  • Päästöjen suhteellinen väheneminen on eri asia, kuin absoluuttinen väheneminen. 70 luvulta saakka maailman ns. hiili-intensiteetti (tonnia hiiltä miljoonan dollarin tuotosta kohden) on vähentynyt, mutta onko tämä merkinnyt hiilidioksidipäästöjen vähentymistä?

    Jokainen voi tutustua YK:n ilmastonmuutos sopimuksen sihteeristön sivuihin ja todeta Kioton sopimuksen hyväksyneiden maiden perusteella päästöjen vähentämisen voivan olla gobaalia. Vaikka kehitysmailla ei ole sitovia velvoitteita, sopimuksen hyväksyneissä kehitysmaissa (kuten Brasilia, Indonesia, Kiina ja Meksiko) on mahdollista toteuttaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Näitä nimitetään puhtaan kehityksen hankkeiksi (CDM).

    http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/politiikka/kioton_poytakirja/joustomekanismit.html

    http://unfccc.int/essential_background/kyoto_protocol/status_of_ratification/items/2613.php

    Turvetta ei voi pitää sellaisenaan soveliaana polttaineena, koska sen lämpöarvo on hiiltä pienempi. Eli turpeen hiilidioksipäästöt poltettaessa ovat hiiltäkin suuremmat. Turpeen uusiutumisvauhti on myös hidas. Metrin paksuinen turvekerrostuma uusiutuu yli 1 000 vuodessa, kun puu uusiutuu jo ihmisiässä. Puun osuutta nostamalla on mahdollista vähentää turpeen päästöjä ja tätä Vihreä liitto on ehdottanut.

    "Turpeella on oma roolinsa myös uusiutuvien polttoaineiden seospolttoaineena ja huoltovarmuuden lisääjänä. Tämän vuoksi turpeen verotus pitäisi porrastaa niin, että turvevero on alempi tilanteissa, joissa turvetta käytetään uusiutuvan energian rinnalla."

    http://www.vihrealiitto.fi/kannanotot/1009.html

    Äänestä

  • Antti V.W. kirjoitti:

    Päästöjen suhteellinen väheneminen on eri asia, kuin absoluuttinen väheneminen. 70 luvulta saakka maailman ns. hiili-intensiteetti (tonnia hiiltä miljoonan dollarin tuotosta kohden) on vähentynyt, mutta onko tämä merkinnyt hiilidioksidipäästöjen vähentymistä?

    Jokainen voi tutustua YK:n ilmastonmuutos sopimuksen sihteeristön sivuihin ja todeta Kioton sopimuksen hyväksyneiden maiden perusteella päästöjen vähentämisen voivan olla gobaalia. Vaikka kehitysmailla ei ole sitovia velvoitteita, sopimuksen hyväksyneissä kehitysmaissa (kuten Brasilia, Indonesia, Kiina ja Meksiko) on mahdollista toteuttaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Näitä nimitetään puhtaan kehityksen hankkeiksi (CDM).

    http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/politiikka/kioton_poytakirja/joustomekanismit.html

    http://unfccc.int/essential_background/kyoto_protocol/status_of_ratification/items/2613.php

    Turvetta ei voi pitää sellaisenaan soveliaana polttaineena, koska sen lämpöarvo on hiiltä pienempi. Eli turpeen hiilidioksipäästöt poltettaessa ovat hiiltäkin suuremmat. Turpeen uusiutumisvauhti on myös hidas. Metrin paksuinen turvekerrostuma uusiutuu yli 1 000 vuodessa, kun puu uusiutuu jo ihmisiässä. Puun osuutta nostamalla on mahdollista vähentää turpeen päästöjä ja tätä Vihreä liitto on ehdottanut.

    "Turpeella on oma roolinsa myös uusiutuvien polttoaineiden seospolttoaineena ja huoltovarmuuden lisääjänä. Tämän vuoksi turpeen verotus pitäisi porrastaa niin, että turvevero on alempi tilanteissa, joissa turvetta käytetään uusiutuvan energian rinnalla."

    http://www.vihrealiitto.fi/kannanotot/1009.html

    Jos Kioto muka on ollut hyvä, niin miksi sitä ei sitten Kiina käytä.

    Suhteellisesti vähenee niin, että kehitysmaat laahaavat perässä. Pitääkö kioton maiden rahoittaa niiden alennusmyynti?

    Äänestä

  • Antti V.W. kirjoitti:

    Päästöjen suhteellinen väheneminen on eri asia, kuin absoluuttinen väheneminen. 70 luvulta saakka maailman ns. hiili-intensiteetti (tonnia hiiltä miljoonan dollarin tuotosta kohden) on vähentynyt, mutta onko tämä merkinnyt hiilidioksidipäästöjen vähentymistä?

    Jokainen voi tutustua YK:n ilmastonmuutos sopimuksen sihteeristön sivuihin ja todeta Kioton sopimuksen hyväksyneiden maiden perusteella päästöjen vähentämisen voivan olla gobaalia. Vaikka kehitysmailla ei ole sitovia velvoitteita, sopimuksen hyväksyneissä kehitysmaissa (kuten Brasilia, Indonesia, Kiina ja Meksiko) on mahdollista toteuttaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Näitä nimitetään puhtaan kehityksen hankkeiksi (CDM).

    http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/politiikka/kioton_poytakirja/joustomekanismit.html

    http://unfccc.int/essential_background/kyoto_protocol/status_of_ratification/items/2613.php

    Turvetta ei voi pitää sellaisenaan soveliaana polttaineena, koska sen lämpöarvo on hiiltä pienempi. Eli turpeen hiilidioksipäästöt poltettaessa ovat hiiltäkin suuremmat. Turpeen uusiutumisvauhti on myös hidas. Metrin paksuinen turvekerrostuma uusiutuu yli 1 000 vuodessa, kun puu uusiutuu jo ihmisiässä. Puun osuutta nostamalla on mahdollista vähentää turpeen päästöjä ja tätä Vihreä liitto on ehdottanut.

    "Turpeella on oma roolinsa myös uusiutuvien polttoaineiden seospolttoaineena ja huoltovarmuuden lisääjänä. Tämän vuoksi turpeen verotus pitäisi porrastaa niin, että turvevero on alempi tilanteissa, joissa turvetta käytetään uusiutuvan energian rinnalla."

    http://www.vihrealiitto.fi/kannanotot/1009.html

    Mikä on kivihiilen uusiutumisaika?

    Etelä-Afrikka tekee kivihiilestä biopolttoainetta ja kiinalaiset ovat ostaneet tietotaidon sieltä.

    Hiili ei arvattavasti karkaa ilmaan:)

    Turve on meidän vastaus tuontiöljylle puun seassa poltettuna.

    http://www.ofw.fi/rea.eastfin/pdf/finbiokannanotto.PDF

    Äänestä

  • kehitystä kiotoon kirjoitti:

    Jos Kioto muka on ollut hyvä, niin miksi sitä ei sitten Kiina käytä.

    Suhteellisesti vähenee niin, että kehitysmaat laahaavat perässä. Pitääkö kioton maiden rahoittaa niiden alennusmyynti?

    Teollisuusmaat vastaavat suuresta osasta jo päästetyistä khk päästöistä. Kehitysmaat taas kärsivät sen vaikutuksista. Länsimailla on velvollisuus näyttää hyvää esimerkkiä ja kehitysmaille halutaan antaa aikaa parantaa omaa elintasoaan. Usein tästä puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuutena.

    http://www.ilmasto.org/lisatietoa/usein_kysytyt_kysymykset/ilmasto_oikeudenmukaisuus.html

    Väitätkö siis, ettei Kiinassa ole yhtään CDM hanketta meneillään?

    Suhteellisuus pitää paikkansa; suhteessa asukaslukuun kehitysmaiden päästöt laahaavat teollisuumaiden perässä.

    Äänestä

  • Antti V.W. kirjoitti:

    Teollisuusmaat vastaavat suuresta osasta jo päästetyistä khk päästöistä. Kehitysmaat taas kärsivät sen vaikutuksista. Länsimailla on velvollisuus näyttää hyvää esimerkkiä ja kehitysmaille halutaan antaa aikaa parantaa omaa elintasoaan. Usein tästä puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuutena.

    http://www.ilmasto.org/lisatietoa/usein_kysytyt_kysymykset/ilmasto_oikeudenmukaisuus.html

    Väitätkö siis, ettei Kiinassa ole yhtään CDM hanketta meneillään?

    Suhteellisuus pitää paikkansa; suhteessa asukaslukuun kehitysmaiden päästöt laahaavat teollisuumaiden perässä.

    Hah haa mikä asenteellisuus sinulla on teollisuuttamme kohtaan. Kaikki hyvä on muka kiinalaisten hallussa. Jos siellä on haikara piipun nokassa niin sinä annat sertifikaatin jo.

    Ja mikä velvollisuus meillä on olla aina kaikessa kalliinpia ja puhtaampia sekä esimerkillisiä.

    He ovat muuten vanhempi sivilisaatio kuin me.

    Oikeudenmukaisuus vaatii kaikilta samaa.

    Äänestä

  • Antti V.W. kirjoitti:

    Teollisuusmaat vastaavat suuresta osasta jo päästetyistä khk päästöistä. Kehitysmaat taas kärsivät sen vaikutuksista. Länsimailla on velvollisuus näyttää hyvää esimerkkiä ja kehitysmaille halutaan antaa aikaa parantaa omaa elintasoaan. Usein tästä puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuutena.

    http://www.ilmasto.org/lisatietoa/usein_kysytyt_kysymykset/ilmasto_oikeudenmukaisuus.html

    Väitätkö siis, ettei Kiinassa ole yhtään CDM hanketta meneillään?

    Suhteellisuus pitää paikkansa; suhteessa asukaslukuun kehitysmaiden päästöt laahaavat teollisuumaiden perässä.

    Yli 50 % Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy voimalaitos- ja kaukolämpökattiloissa.

    Äänestä

  • energyä kirjoitti:

    Yli 50 % Suomen hiilidioksidipäästöistä syntyy voimalaitos- ja kaukolämpökattiloissa.

    En väittänyt, että Suomen väestö on pääasiallinen päästöjen aiheuttaja. Puhe oli ainoastaan päästöistä suhteutettuna asukaslukuun. Olet oikeassa, että suurin päästöjen lähde on energian tuotanto.

    Herra Renaultille toteaisin, ettei kannata mennä tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä keskustelijoista. Usein se vie harhaan ja pois varsinaisesta aiheesta. Minä en väittänyt mitään Kiinan hyvyydestä.

    Tiedoksesi Suomi on rankattu kilpailukykyisimmäksi teollisuusmaaksi ja meillä on tarvittavaa osaamista päästöjen vähentämiseen.

    Vaikka kiinalaiset ovat vanhempi sivilisaatio, tuskin teollistuminen käynnistyi siellä heti sen synnyttyä. Nykyisen yleismaailmallisen teollistumisen katsotaan alkaneen Englannista 1769 James Wattin myötä.

    Minun tietääkseni kiinalaiset eivät päässeet näin pitkälle, vaikka olivat kekseliäitä. Orja- ja pakkotyövoima oli se millä sivilisaatiot rakennettiin pitkälti vielä vuoden 1769 jälkeen. Höyrykoneen varhaisimpanan isänä voidaan pitää 100-luvulla eaa. elänyttä kreikkalaista Heron Aleksandrialaista.

    Käsityksesi teollistumisen historiasta ja kiinalaisista on hieman huvittava.

    Äänestä

  • Antti V.W. kirjoitti:

    En väittänyt, että Suomen väestö on pääasiallinen päästöjen aiheuttaja. Puhe oli ainoastaan päästöistä suhteutettuna asukaslukuun. Olet oikeassa, että suurin päästöjen lähde on energian tuotanto.

    Herra Renaultille toteaisin, ettei kannata mennä tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä keskustelijoista. Usein se vie harhaan ja pois varsinaisesta aiheesta. Minä en väittänyt mitään Kiinan hyvyydestä.

    Tiedoksesi Suomi on rankattu kilpailukykyisimmäksi teollisuusmaaksi ja meillä on tarvittavaa osaamista päästöjen vähentämiseen.

    Vaikka kiinalaiset ovat vanhempi sivilisaatio, tuskin teollistuminen käynnistyi siellä heti sen synnyttyä. Nykyisen yleismaailmallisen teollistumisen katsotaan alkaneen Englannista 1769 James Wattin myötä.

    Minun tietääkseni kiinalaiset eivät päässeet näin pitkälle, vaikka olivat kekseliäitä. Orja- ja pakkotyövoima oli se millä sivilisaatiot rakennettiin pitkälti vielä vuoden 1769 jälkeen. Höyrykoneen varhaisimpanan isänä voidaan pitää 100-luvulla eaa. elänyttä kreikkalaista Heron Aleksandrialaista.

    Käsityksesi teollistumisen historiasta ja kiinalaisista on hieman huvittava.

    Hassu höpöttäjä;) Kuka onb teollisuudesta puhunutkaan. Ihmiset olivat siellä ennen meitä. Leikkaako mitään? Samalla aikajanalla he ovat kuitenkin kehitysvaltio, vaikka me maksamme sinun mukaan oikeudenmukaisesti edistyksestämme korkeampaa hintaa. Kun meillä on osaamista päästöjen vähentämisessä niin miksi emme vähentäisi. Tehdään työt meillä niin saastekuorma maailmassa pienenee.

    Äänestä

  • Antti V.W. kirjoitti:

    Teollisuusmaat vastaavat suuresta osasta jo päästetyistä khk päästöistä. Kehitysmaat taas kärsivät sen vaikutuksista. Länsimailla on velvollisuus näyttää hyvää esimerkkiä ja kehitysmaille halutaan antaa aikaa parantaa omaa elintasoaan. Usein tästä puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuutena.

    http://www.ilmasto.org/lisatietoa/usein_kysytyt_kysymykset/ilmasto_oikeudenmukaisuus.html

    Väitätkö siis, ettei Kiinassa ole yhtään CDM hanketta meneillään?

    Suhteellisuus pitää paikkansa; suhteessa asukaslukuun kehitysmaiden päästöt laahaavat teollisuumaiden perässä.

    Tuhat jaettuna kiinalaisilla on pienempi kuin tuhat jaettuna suomalaisilla. Tuhat on silti sama saasteena. Pikkusen suhteellisuuden tajua beibi.

    Äänestä

  • renueeri kirjoitti:

    Hassu höpöttäjä;) Kuka onb teollisuudesta puhunutkaan. Ihmiset olivat siellä ennen meitä. Leikkaako mitään? Samalla aikajanalla he ovat kuitenkin kehitysvaltio, vaikka me maksamme sinun mukaan oikeudenmukaisesti edistyksestämme korkeampaa hintaa. Kun meillä on osaamista päästöjen vähentämisessä niin miksi emme vähentäisi. Tehdään työt meillä niin saastekuorma maailmassa pienenee.

    "Ihmiset olivat siellä ennen meitä. Leikkaako mitään? Samalla aikajanalla he ovat kuitenkin kehitysvaltio.."

    Orja- ja pakkotyö on uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvaa lihasvoimaa. Laajamittainen hiilen varastoiminen maan sisästä ilmakehään alkoi länsimaista vuonna 1769 ja vasta viime vuosikymmeninä sama on ollut käynnissä kehitysmaissa, kuten Kiinassa. Historiallisista päästöistä ja tapahtuneesta ilmastonlämpenemisestä teolliset länsimaat vastaavat suurilta osin.

    "Tehdään työt meillä niin saastekuorma maailmassa pienenee."

    Riittäisikö Suomen rahkeet tuottaa täällä Kiinan tarvitsemat tuotteet ja tavarat? Vielä parempi on, että työ tehdään paikanpäällä Kiinassa suomalaisella edistyksellisellä tekniikalla. Vai onko kuljetuskustannusten ja ympäristönkin kannalta parempi rahdata tavaroita ympäri maailmaa?

    helpompi muhamedin on mennä vuoren luo, kuin vuoren mennä muhamedin luo.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Antti V.W. kirjoitti:

Kokoomuksen meppi Eija-Riitta Korhola on mennyt harhaan. Luonnon kannalta ei ole oleellista mitkä ovat hiilidioksidipäästöt tuotettua tavaratonnia kohti vaan se, minkä verran päästöjä tulee piipusta. Korholan esittämä malli mahdollistaisi sen, että päästöt voisivat kasvaa, kunhan tavaroiden tuotanto kasvaisi huimasti enemmän.

Esimerkiksi vaikka Rautaruukin tekniikka on edistynyttä, ovat sen päästöt kasvaneet roimasti, mutta tuotanto kasvanut peräti 50 prosenttia vuoden 1990 jälkeen. Korhola ajaa samanlaista mallia, mistä Aasian ja Tyynenmeren kumppanuusmaat ovat sopineet. Sen tehottomuudeta esitettiin tyly arvio.

"In my whole business career, I have never seen a more misleading public statement," commented the CEO of WWF Australia Greg Bourne, formerly a senior executive with the oil and gas company BP.

"If the statements made today become a reality, this will lock us into a four degree [Celsius] rise in global average temperatures, when two degrees is considered extremely dangerous."

http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/asia-pacific/4604558.stm

Paljon merkittävämpi tekijä tuotantokustannuksissa on heittelehtivät eri metallien raaka-aine hinnat, palkat, kuljetuskustannukset jne... Korholalle tiedoksi, että teräksen kysyntä on tällä hetkellä aivan jossain muualla, kuin Suomen lähialueella. Tuotantoa siirtyy muualle jo pelkästään tästä syystä.

Tässä tilastotietoa vuodelta 1995; energiakustannusten (sähkö, lämpö ja polttoaine yhteensä) metallituoetteiden bruttoarvosta oli noin prosentin ja tästä polttoaineen osuus murto-osa. Perusmetallissa osuus on hieman yli neljä ja polttoaineen osuus noin 1,5 prosenttia. Kun polttoaineen osuus on jo noinkin pieni, mikä on pelkän hiilen osuus?

Polttoaineen kustannusten nousun pitäisi olla tuhansia prosentteja eikä kymmeniä, jotta niillä olisi tuntuvaa merkitystä metalliteollisuuden kustannuksille. Metalliteollisuus haluaa lähinnä lypsätä valtiolta muhkeat tukiaiset päästökaupan varjolla. Pekkarinen näytti lupaavaa esimerkkiä asiassa jakamalla harjoittelukauden päästökiintiöt ilmaiseksi vihreiden tekemästä varoituksesta huolimatta.

http://www.vihrealiitto.fi/kannanotot/0853.html

Täytyy myöntää, että metalliteollisuus on saanut Korholasta hyvännäköisen kasvihuonekaasu mannekiinin tai metalliteollisuuden lobbaus on tehonnut äärimmäisen hyvin kokoomuslaiseen blondiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu