* OPTIOITA JA KURJUUTTA

Väestön hyvinvointierot ovat edelleen kasvaneet. Jo yli puoli miljoonaa suomalaista elää EU:n köyhyysriskirajan alapuolella, ja nykyisillä politiikan linjauksilla köyhyys jatkaa kasvuaan, arvioidaan Stakesin julkaisussa Suomalaisten hyvinvointi 2006.

Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista voi entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen, elää terveenä ja ilman merkittäviä hyvinvoinnin vajeita. Hyvinvointikilvassa ovat pärjänneet koulutetut perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä.

Hyvinvointierot ovat sen sijaan kasvaneet, ja merkittävimpinä eroihin vaikuttavina tekijöinä nousevat esille ikä, työmarkkina-asema ja perhetilanne.

Köyhyysriski on kasvanut monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on vauva tai taaperoikäisiä lapsia. Kahtiajako näkyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Kun nuorten yleinen terveyskehitys näyttää positiiviselta, kehitys on ollut heikoimmissa perhe- ja kouluoloissa kasvavilla nuorilla epäsuotuisaa. Havaittu lasten ja nuorten hyvinvointierojen eriytyminen kehittyy pitkälti aikuisväestön ehdoilla.

Hyvinvointierot ovat erityisen selviä työssäkäyvien ja työttömien välillä. Työssäkäyvien hyvinvointia ovat kasvattaneet ansiotason nousu ja veronalennukset. Sen sijaan vähimmäisturvan varassa sinnittelevien köyhyys on lisääntynyt, koska vähimmäisetuudet eivät ole kasvaneet samaa vauhtia.
5199
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

pöydälle.

Äänestä

Tämä avaus kyllä kuuluisi tuonne optioita ja kurjuutta palstalle.

Äänestä
  • kaikilla palstoilla, poistuu, kun seriffit heräilee. Massapostaus kun ei ole sallittua.

    Äänestä

  • melkein kirjoitti:

    kaikilla palstoilla, poistuu, kun seriffit heräilee. Massapostaus kun ei ole sallittua.

    liian ikävää luettavaa, ei sovi kivaa kaipaavalle.

    Äänestä

hyvin pyyhkii...

* katainen et co - seuraamukset
Kirjoittanut: kansalle 20.2.2006 klo 15.14


Kun talouspolitiikan tarkoituksena on vain ja ainoastaan suuryritysten tukeminen ja niiden kilpailukyvyn kasvattaminen, kaikki muu jää tämän tavoitteen alle.
Siksi valtiolla ja kunnilla ei ole varaa huolehtia sosiaaliturvasta, vanhusten hoidosta, lasten päiväkodeista ja koululaitoksesta. Ja yhä vaaditaan aina vain uusia ja uusia säästöjä, vaikka Suomen yritykset ovat nyt kuulemme erityisen hyvässä iskussa.

Pelkästään Suomen pörssiyhtiöt ovat tuottaneet voittoa viimeisen vuoden aikana 10 mrd. euroa, eli 60 mrd. vanhaa mummon markkaa. Mutta eihän näistä rahoista juuri mitään heru kansan käyttöön, sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon, koulutukseen, työllisyyden kehittämiseen, nuorisotyöttömyyden poistamiseen.
Valtion Budjetista on 90- luvulla hävinnyt taivaan tuuliin suuryrityksille lahjoitettuna n. 10 miljardia euroa eikä niitä ole sinne takaisin palautettu, vaan aina vain enemmän pitäisi julkisissa menoissa säästää, etteivät raharikkaat ja suuryritykset joutuisi maksamaan veroja.
Tästä syystä meillä ei ole enää edes kunnollista vanhuuden turvaa. Monet jopa miettivät, kuinka vanhoiksi he oikein uskaltavat elää, ennekuin joutuvat täydellisesti hyljätyiksi ja laiminlyödyiksi vaipoissaan lojuviksi petipotilaiksi.
Tämä kaikki on seurausta Suomen EU-jäsenyydestä ja siitä seuranneesta talouspolitiikasta.
------
Mutta tärkeintä kai on että Katainen & Co lla pyyhkii hyvin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


FAKTAA.. kirjoitti:

Väestön hyvinvointierot ovat edelleen kasvaneet. Jo yli puoli miljoonaa suomalaista elää EU:n köyhyysriskirajan alapuolella, ja nykyisillä politiikan linjauksilla köyhyys jatkaa kasvuaan, arvioidaan Stakesin julkaisussa Suomalaisten hyvinvointi 2006.

Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista voi entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen, elää terveenä ja ilman merkittäviä hyvinvoinnin vajeita. Hyvinvointikilvassa ovat pärjänneet koulutetut perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä.

Hyvinvointierot ovat sen sijaan kasvaneet, ja merkittävimpinä eroihin vaikuttavina tekijöinä nousevat esille ikä, työmarkkina-asema ja perhetilanne.

Köyhyysriski on kasvanut monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on vauva tai taaperoikäisiä lapsia. Kahtiajako näkyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Kun nuorten yleinen terveyskehitys näyttää positiiviselta, kehitys on ollut heikoimmissa perhe- ja kouluoloissa kasvavilla nuorilla epäsuotuisaa. Havaittu lasten ja nuorten hyvinvointierojen eriytyminen kehittyy pitkälti aikuisväestön ehdoilla.

Hyvinvointierot ovat erityisen selviä työssäkäyvien ja työttömien välillä. Työssäkäyvien hyvinvointia ovat kasvattaneet ansiotason nousu ja veronalennukset. Sen sijaan vähimmäisturvan varassa sinnittelevien köyhyys on lisääntynyt, koska vähimmäisetuudet eivät ole kasvaneet samaa vauhtia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu