Äkkiä jotai mielipiteitä muilta äideiltä. Mulla on kaksi lasta, toinen 8 vuotta ja nuorempi 5. Nuoremmalla on ollut viimeiset kaksi vuotta kauheita raivareita ja haluaa omia minut itselleen. Nyt raivarit on saatu haltuun mutta nyt huolestuttaa vanhempi tytär. Tuntuu, kun hän ei enää rakasta minua. Tietysti silloin, kun nuorin raivosi päivästä toiseen niin syyllistyin siihen, että vanhempi jäi vähemmällä huomiolle. Kuitenkin olen aina yrittänyt jakaa huomion tasapuolisesti ja nyt yrittänyt viettää aikaa vanhemman kanssa kahden. En tiedä, että onko kyseessä hänen ikänsä tuomat muutokset ettei äidin kanssa enää ole kivaa vai mikä tässä on. Hän ei enää tule sylliin kuuntelemaan satuja vaikka vielä puoli vuotta sitten se oli hänen lempparijuttuja, jokapäiväiset halaukset ja suukot on jääneet melkein kokonaan pois, ei enää kiinnosta lähteä kaupungille ostoksille. Kun kysyn tästä niin vastausta ei tule tai sanoo en tiedä. Tietysti lapset kasvaa mutta jotenkin tuntuu ettei hän enää pidä minusta yhtään. Iltasin katson hänen nukkuvan ja hän näyttää edelleen pieneltä vauvalta mutta päivällä asiat onkin toisin. Tämä asia itkettää joka päivä ja haluan tähän mielipiteitä/kokemuksia onko muilla näin.
Mielipiteitä kaipaava
onneton
3433
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
laittaisin sen iän piikkiin.
Ainakin meillä tuli jonkunlainen muutos myös tuossa iässä.
Vielä halitaan ja nukkuu vieressäkin tilaisuuden tullen,mutta vastaukset on joskus tyyliin "ei mitään mikä kuuluu sulle" tai "en muista,en tiedä".
Ja onpa joskus kuulunut että inhoaa mua ja muuttaa pois kotoa,lähtee ovet paukkuen ulos,tullakseen parin minuutin päästä itku silmässä pyytämään anteeksi.
Pojan kanssa ei ollut tälläisiä "ongelmia".
Tottakai sinä olet tyttärellesi kaikkein tärkein ihminen, olethan hänen äiti ! Eihän se niin voi olla, että äiti kyseenalaistaa lapsensa rakkautta. Jos näin teet, niin ehkä tietämättäsi "kostat" sitä hänelle tai katkeroidut ja lapsi kyllä vaistoaa sen. Itselläni on myös 8v. tytär ja ihan kaikenlaisia juttuja ollaan läpikäyty ! Mutta aina olen pyrkinyt antamaan täysin ehdotonta rakkautta ja tärkeintä: HYVÄKSYNTÄÄ. Voisitteko vaikka järjestään tyttäresi kanssa enemmän kahdenkeskistä tekemistä ? Hän ehkää kaipaa äidin "täyttä huomiota" sisarensä uhmaiän rauhoittumisen jälkeen. Käväiseppä Mannerheimin Lastensuojelun sivuilla, siellä on mahtavan paljon tietoa meille kaikille äideille ja isille. Hyvää kevättä perheellesi !
en nyt itsekkään ole aikuinen.. mutta kyllä mäkin joskus kun hermostun niin porukoille ilkeesti huudan ja haukun, mutta tottakai niistä oikeesti pitää. tosin sitten taas jos huomasin että joku mummo tai äiti tai iskä yrittää oikein olla mieliksi ja saada mut pitämään itestään enemmä, niin yleensä se vain ärsytti.