2 litraa vapaastihengittäen

tais olla turbot F1 peleissä.
Montakohan pyttyä niissä muuten oli?

bentsiino kirjoitti:

tais olla turbot F1 peleissä.
Montakohan pyttyä niissä muuten oli?

nyt palataan V8

mihin.. kirjoitti:

nyt palataan V8

Jos noin oli, niin pieniä mukeja paljon.
Kierroskoneitahan ne f1-moottorit tietysti ovatkin, autot keveitä, eikä peräkärryjä vedetä, kyllä siinä kori liikkuu herkästi.

bentsiino kirjoitti:

Jos noin oli, niin pieniä mukeja paljon.
Kierroskoneitahan ne f1-moottorit tietysti ovatkin, autot keveitä, eikä peräkärryjä vedetä, kyllä siinä kori liikkuu herkästi.

Harasoo

Alfassa oli siis 1.5l V-8 turbolla:

http://koti.mbnet.fi/janir/1984/tallitjakuljettajat.htm

bentsiino kirjoitti:

Jos noin oli, niin pieniä mukeja paljon.
Kierroskoneitahan ne f1-moottorit tietysti ovatkin, autot keveitä, eikä peräkärryjä vedetä, kyllä siinä kori liikkuu herkästi.

vapaasti hengittävässä ferrarin v12 koneessa pieniä mukeja

se 1,5 litranen kone missä oli parhaillaa yli 1300 heppaa oli bemarin 1500 neloskone turbolla ja vesiruiskutuksella ja erikois bensalla

bentsiino kirjoitti:

tais olla turbot F1 peleissä.
Montakohan pyttyä niissä muuten oli?

Muistaakseni BMW:llä oli rivi4 ja TAG (Porsche) oli V6. Muut oli samaa rataa, joskin taisi V6 olla yleisempi.

olla, että pysytään siivillilikenteessä! Tuskin tuommoisella a-ryhmän citroenilla pystyisi tuolla kaupnkiliikenteessä paljon ajeleen

kuitenkin kirjoitti:

olla, että pysytään siivillilikenteessä! Tuskin tuommoisella a-ryhmän citroenilla pystyisi tuolla kaupnkiliikenteessä paljon ajeleen

Eikö kyse ollut siitä, että missä raja tulee vastaan? Tämän päivän rallitekniikka on huomisen katuautotekniikkaa. Katso vaikka Ferrareita...

Eihän 200 hummasilla katuautoillakaan oikein hyvin kaupungissa pöristellä. Paikat tippuu hampaista...

Pocce kirjoitti:

Eikö kyse ollut siitä, että missä raja tulee vastaan? Tämän päivän rallitekniikka on huomisen katuautotekniikkaa. Katso vaikka Ferrareita...

Eihän 200 hummasilla katuautoillakaan oikein hyvin kaupungissa pöristellä. Paikat tippuu hampaista...

mene vaan kyllä ne enempi on vain samoja sovelluksia mitä siiviili autoihin tuodaan ja silloin aina otetaan huomioon kestävyyskin vähän pitempään

yksi yhteen kirjoitti:

mene vaan kyllä ne enempi on vain samoja sovelluksia mitä siiviili autoihin tuodaan ja silloin aina otetaan huomioon kestävyyskin vähän pitempään

Eikö se turbokin ollut ensin kuorma-autoissa, sen jälkeen rallikäytössä ennen kuin se tuli käyttöautoihin. Ja kyllä se kestävyys on lopulta ihan hyvä vaikka ralliautosta kehitettiinkin...

Pocce kirjoitti:

Eikö se turbokin ollut ensin kuorma-autoissa, sen jälkeen rallikäytössä ennen kuin se tuli käyttöautoihin. Ja kyllä se kestävyys on lopulta ihan hyvä vaikka ralliautosta kehitettiinkin...

Raide- ja vesiliikenteessä turboja käytettiin jo silloin kun kuorma-autot kulkivat vielä bensiinillä, joten ei ne turbot kuorma-autoista henkilöautoihin tulleet.

Päinvastoin kuin moni muu mainio autoiluun liittyvän kehitystyö, turbo ei ole myöskään ralli- eikä kilpa-autoilun tuotekehityksen tulos, vaan ainoastaan sääntömuutosten mahdollistama tehonlisäyskeino, joka on ollut mm. ilmaliikenteessä vuosikymmeniä käytössä.

Sen verran on autoteollisuus järkiintynyt että turbojen käyttö on rajoittunut ja asettunut omiin uomiinsa, eli hyötyä siitä on selvästi vain dieseleissä.

Bensakoneessa se on aina huono kompromissi ja käyttö onkin rajoittunut ensihuuman ohi mentyä vain erikoisuutta tai suorituskykyä tavoitteleviin malleihin.

Vapaastihengittävien moottoreiden litratehot riippuvat kierrosluvusta, momenttiinhan ei paljonkaan voi vaikuttaa, ja säätötekniikan kehittyessä moottoreista voidaan tehdä miellyttäviä tai sidettäviä käyttää myös pienillä kierroksilla vaikka ne mahdollistaisivat maksimitehon korkeilla kierroksilla.

Periaatteessahan mitään maksimia ei ole olemassa, sama kuin kysyisi kuinka suuren tehon voi siirtää sentin paksuisella akselilla.

Valmistajien ilmoitukset tai viritysasteet ovat vain tuloksia päätöksistä, joihin vaikuttavat monet eri seikat, ja ilmoitetut maksimitehot eivät kerro yhtään mitään sen enempää moottorin hyvyydestä kuin valmistajien osaamisestakaan.

Realisti kirjoitti:

Raide- ja vesiliikenteessä turboja käytettiin jo silloin kun kuorma-autot kulkivat vielä bensiinillä, joten ei ne turbot kuorma-autoista henkilöautoihin tulleet.

Päinvastoin kuin moni muu mainio autoiluun liittyvän kehitystyö, turbo ei ole myöskään ralli- eikä kilpa-autoilun tuotekehityksen tulos, vaan ainoastaan sääntömuutosten mahdollistama tehonlisäyskeino, joka on ollut mm. ilmaliikenteessä vuosikymmeniä käytössä.

Sen verran on autoteollisuus järkiintynyt että turbojen käyttö on rajoittunut ja asettunut omiin uomiinsa, eli hyötyä siitä on selvästi vain dieseleissä.

Bensakoneessa se on aina huono kompromissi ja käyttö onkin rajoittunut ensihuuman ohi mentyä vain erikoisuutta tai suorituskykyä tavoitteleviin malleihin.

Vapaastihengittävien moottoreiden litratehot riippuvat kierrosluvusta, momenttiinhan ei paljonkaan voi vaikuttaa, ja säätötekniikan kehittyessä moottoreista voidaan tehdä miellyttäviä tai sidettäviä käyttää myös pienillä kierroksilla vaikka ne mahdollistaisivat maksimitehon korkeilla kierroksilla.

Periaatteessahan mitään maksimia ei ole olemassa, sama kuin kysyisi kuinka suuren tehon voi siirtää sentin paksuisella akselilla.

Valmistajien ilmoitukset tai viritysasteet ovat vain tuloksia päätöksistä, joihin vaikuttavat monet eri seikat, ja ilmoitetut maksimitehot eivät kerro yhtään mitään sen enempää moottorin hyvyydestä kuin valmistajien osaamisestakaan.

Moi

Jep, enempihän tosta turbosta on apuja noissa kiisseleissä, siis taloudellisuus ja ajettavuus huomioon ottaen.

Niin no, kylläpä tollanen jo 80-luvun puolivälissä esitelty Saabin 16-venttiilinen välijäähdytetty 2 litrainen bensaturbo on vieläkin vertailukelpoinen nykyvehkeisiin. 175 hummaa, kohtuullisen hyvät käyttöominaisuudet ja erinomainen taloudellisuus. Tämä siis vakiona. Nyt olen päässyt nauttimaan tollasen 1986 mallisen Saab 9000 T16 vekottimen suomasta kyydistä muutamana viikonloppuna, vieläkin erinomaista kyytiä. Toi yksilö tosin on saanut kokea hiukan "kutitusta", joten puskee yli 200 konia ja vääntääkin yli 300 Nm. Puristukset ovat itseasiassa aavistuksen vakiota suuremmat, koska kansi on "tasohiottu", joten suhteellisen kovat turbokoneelle. Bensaa menee se normaalit 8-kaasujalan asento, joten taloudellinen noilla tehoilla. En siis hautaisi bensaturbojakaan ihan "käyttövehkeissä"

.....Tallinna joskus Joulukuussa 2005...Sikupillin Prisman parkkis.....V8-benskone hörähtää käymään....bensankatku leijailee ympäri parkkista.....Mies astuu nostoauton koriin ja kuski antaa V8-bensakoneelle käskyn.....kori nousee vaappuen ja mies ripustaa jouluplakaatteja rakennuksen seinälle.....

Olipa siinä menneen ajan henkeä kun V8 bensakuorkki hörisi!

fireblade kirjoitti:

Moi

Jep, enempihän tosta turbosta on apuja noissa kiisseleissä, siis taloudellisuus ja ajettavuus huomioon ottaen.

Niin no, kylläpä tollanen jo 80-luvun puolivälissä esitelty Saabin 16-venttiilinen välijäähdytetty 2 litrainen bensaturbo on vieläkin vertailukelpoinen nykyvehkeisiin. 175 hummaa, kohtuullisen hyvät käyttöominaisuudet ja erinomainen taloudellisuus. Tämä siis vakiona. Nyt olen päässyt nauttimaan tollasen 1986 mallisen Saab 9000 T16 vekottimen suomasta kyydistä muutamana viikonloppuna, vieläkin erinomaista kyytiä. Toi yksilö tosin on saanut kokea hiukan "kutitusta", joten puskee yli 200 konia ja vääntääkin yli 300 Nm. Puristukset ovat itseasiassa aavistuksen vakiota suuremmat, koska kansi on "tasohiottu", joten suhteellisen kovat turbokoneelle. Bensaa menee se normaalit 8-kaasujalan asento, joten taloudellinen noilla tehoilla. En siis hautaisi bensaturbojakaan ihan "käyttövehkeissä"

.....Tallinna joskus Joulukuussa 2005...Sikupillin Prisman parkkis.....V8-benskone hörähtää käymään....bensankatku leijailee ympäri parkkista.....Mies astuu nostoauton koriin ja kuski antaa V8-bensakoneelle käskyn.....kori nousee vaappuen ja mies ripustaa jouluplakaatteja rakennuksen seinälle.....

Olipa siinä menneen ajan henkeä kun V8 bensakuorkki hörisi!

citikalla jo 1980-luvun lopulla 170hp 2l kone. Tänäpäivänä vakio teho tuntuis olevan 150hp kakslitraisesta. Opelillakin tais olla 1990-luvun alussa yli 150hp 2l kone ja tietty myös bmw:llä.

torino2006 kirjoitti:

citikalla jo 1980-luvun lopulla 170hp 2l kone. Tänäpäivänä vakio teho tuntuis olevan 150hp kakslitraisesta. Opelillakin tais olla 1990-luvun alussa yli 150hp 2l kone ja tietty myös bmw:llä.

Vuosimallin 1978 suuri uutuus oli 99 Turbo, joka oli ensimmäisiä käyttöautoiksi tarkoitettuja turboautoja. Turbossa oli mekaaninen suihkutus ja tehoa 145 hv. Ensimmäisten turboautojen tapaan sen sitkeys pienillä kierroksilla oli heikko, ja turbon tullessa 3000 - 3500 kierroksen tienoilla mukaan tapahtui raju potku. Se oli siis vaikea ajettava liukkaalla. Kaikki ensimmäisen vuosimallin Turbot olivat Combi Coupe -mallia.

Patentit tai osaaminen tuskin ovat esteenä autonvalmistajille 200 hv 2-litraisen nelikon laittanisesta autoon.

Kysymys voidaan asettaa niin, että mitä ihmeen järkeä koko touhussa on, ellei verotus tai muut seikat rajoita moottorin tilavuutta.

Samaan hintaan saadaan pellin alle tungettua esim 2.5 litranen V6, joka käyttöominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään on aivan toiselta planeetalta.

Näissä moottorikeskusteluissa unohdetaan kokonaan
wankelit. 2-litraisella wankelilla saadaan taatusti kovemmat huipputehot, kuin tavallisella
moottorilla.

Realisti kirjoitti:

Patentit tai osaaminen tuskin ovat esteenä autonvalmistajille 200 hv 2-litraisen nelikon laittanisesta autoon.

Kysymys voidaan asettaa niin, että mitä ihmeen järkeä koko touhussa on, ellei verotus tai muut seikat rajoita moottorin tilavuutta.

Samaan hintaan saadaan pellin alle tungettua esim 2.5 litranen V6, joka käyttöominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään on aivan toiselta planeetalta.

'Samaan hintaan saadaan pellin alle tungettua esim 2.5 litranen V6, joka käyttöominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään on aivan toiselta planeetalta.'

Osittain näinkin, mutta jos tuon 2-litraisen alakierrosvääntöä saadaan vielä kehitettyä ja tuotekehityskulut maksettua, niin se on kevyempi ja tarjoaa pienemmän polttoaineenkulutuksen edullisemmin.