-
Ruotsissa muodostettiin hyvissä ajoin porvarillinen allianssi http://www.maktskifte06.se/
tämän vuoden syyskuun eduskuntavaaleja silmällä pitäen tavoitteena kaataa demarihallitusvalta.
Mielipidemittauksissa porvaririntama on ollut johdossa, joskin viimeaikoina
demarit ovat hiukan tasoittaneet tilannetta. Ruotsissa maltillisen kokoomuksen kannatus on ollut mielipidemittauksissa yli 30 %, demareilla jonkun verran suurempi.
Myös Suomessa on tarvetta Ruotsin kaltaiselle kehitykselle suuntana aidommat länsimaiset puolueolot.
Ruotsissa näytetään pyrkivän entisestään tiivistämään porvaririntaman yhteistyötä ehdottamalla, että porvaripuolueiden ehdokkaat olisivat jopa samalla listalla. http://www.svd.se/dynamiskt/inrikes/did_11906548.asp
Ruotsisahan ovat listavaalit, joita itse pidän kansanvallan kannalta epädemokraattisena. Kyllä äänestäjien on päästävä suoraan valitsemaan henkilöt eri puolueista, keitä he haluavat eduskuntaan.
Suomessa puolueolojen kehitys ja vastakkainasettelu on ollut viime vuosina vähenemässä ja puolueiden ohjelmat ovat alkaneet muistuttaa toisiaan. Ehkäpä käydyt presidentinvaalit piristivät Suomen puolueoloja. Ikävänä piirteenä on ollut SAK:n sotkeutuminen yhä syvemmälle vaaleihin senjälkeen. kun entisestä SAK:n osastopäälliköstä Eero Heinäluomasta tuli demareiden puheenjohtaja. Aktiivinen puoluepolitikointi ja määrättyjen puolueiden vastustaminen ei kuulu vapaaseen länsimaiseen ay-toimintaan. Ay-toiminnan tulisi pysyä omassa roolissaan, joka niille kuuluu. Sauli Niinistö oli täysin oikeassa siinä, että eduskunta on luovuttanut sille kuuluvaa valtaa edunvaltajärjestöille (myös työantajapuolelle). Heinäluoma näyttää perustavan politiikkansa taktiseen pelaamiseen, kuin asioilla johtamiseen. Tämä on syytä porvareiden panna merkille.
Suomen eduskuntavaaleihin on aikaa runsas vuosi, mutta vaalitaistelu käynnistyy jo tänä vuonna, kun puolueet asettavat omia ehdokkaitaan sisäisissä valintamenetellyissään. Suomessa on omaksuttu valtiosääntöön kirjoittamaton sääntö, että suruin puolue aloittaa hallitusneuvottelut.
Varmaan hyvä lähtökohta, mutta käytäntö antaa demareille liikaa valtaa, jos porvaripuolella ei saada koottua voimia yhteen suurimaan puolueen aseman saavuttamiseksi.
Kokoomusnuoret ehdottavat kokoomuksen ja kepun yhteistyön edelleen tiivistämistä. Ennen pitkää yhteistyön on mentävä nykyistä pidemmälle, viimeistään 2010 –luvulla. Ruotsin kokemuksista voidaan ottaa oppia ja kokemusta tulevissa syyskuun eduskuntavaaleissa.
Ruotsissa muodostettiin hyvissä ajoin porvarillinen allianssi http://www.maktskifte06.se/
tämän vuoden syyskuun eduskuntavaaleja silmällä pitäen tavoitteena kaataa demarihallitusvalta.
Mielipidemittauksissa porvaririntama on ollut johdossa, joskin viimeaikoina
demarit ovat hiukan tasoittaneet tilannetta. Ruotsissa maltillisen kokoomuksen kannatus on ollut mielipidemittauksissa yli 30 %, demareilla jonkun verran suurempi.
Myös Suomessa on tarvetta Ruotsin kaltaiselle kehitykselle suuntana aidommat länsimaiset puolueolot.
Ruotsissa näytetään pyrkivän entisestään tiivistämään porvaririntaman yhteistyötä ehdottamalla, että porvaripuolueiden ehdokkaat olisivat jopa samalla listalla. http://www.svd.se/dynamiskt/inrikes/did_11906548.asp
Ruotsisahan ovat listavaalit, joita itse pidän kansanvallan kannalta epädemokraattisena. Kyllä äänestäjien on päästävä suoraan valitsemaan henkilöt eri puolueista, keitä he haluavat eduskuntaan.
Suomessa puolueolojen kehitys ja vastakkainasettelu on ollut viime vuosina vähenemässä ja puolueiden ohjelmat ovat alkaneet muistuttaa toisiaan. Ehkäpä käydyt presidentinvaalit piristivät Suomen puolueoloja. Ikävänä piirteenä on ollut SAK:n sotkeutuminen yhä syvemmälle vaaleihin senjälkeen. kun entisestä SAK:n osastopäälliköstä Eero Heinäluomasta tuli demareiden puheenjohtaja. Aktiivinen puoluepolitikointi ja määrättyjen puolueiden vastustaminen ei kuulu vapaaseen länsimaiseen ay-toimintaan. Ay-toiminnan tulisi pysyä omassa roolissaan, joka niille kuuluu. Sauli Niinistö oli täysin oikeassa siinä, että eduskunta on luovuttanut sille kuuluvaa valtaa edunvaltajärjestöille (myös työantajapuolelle). Heinäluoma näyttää perustavan politiikkansa taktiseen pelaamiseen, kuin asioilla johtamiseen. Tämä on syytä porvareiden panna merkille.
Suomen eduskuntavaaleihin on aikaa runsas vuosi, mutta vaalitaistelu käynnistyy jo tänä vuonna, kun puolueet asettavat omia ehdokkaitaan sisäisissä valintamenetellyissään. Suomessa on omaksuttu valtiosääntöön kirjoittamaton sääntö, että suruin puolue aloittaa hallitusneuvottelut.
Varmaan hyvä lähtökohta, mutta käytäntö antaa demareille liikaa valtaa, jos porvaripuolella ei saada koottua voimia yhteen suurimaan puolueen aseman saavuttamiseksi.
Kokoomusnuoret ehdottavat kokoomuksen ja kepun yhteistyön edelleen tiivistämistä. Ennen pitkää yhteistyön on mentävä nykyistä pidemmälle, viimeistään 2010 –luvulla. Ruotsin kokemuksista voidaan ottaa oppia ja kokemusta tulevissa syyskuun eduskuntavaaleissa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..jos kokoomus jatkaa kuntien alasajoa, niin tulevat saamaan ääniä ainoastaan pääkaupunkiseudulta. Vanhasen johdolla yhteistyö voisi olla mahdollista..
Ps. antaa vaan ruotsalaisten äänestellä kaikessa rauhassa. Heiltä puuttuu vahva keskusta.
-
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan hallitus vaikuttaa tällä hetkellä kyvyttömältä tekemään tarvittavia rakenteellisia ratkaisuja peruspalveluiden turvaamiseksi:
- Hallitusohjelmassa luvataan turvata kuntalaisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Edelleen hallitusohjelmassa todetaan, että edellytykset kunnallisten peruspalveluiden järjestämiseksi turvataan huolehtimalla toimintakykyisestä ja elinvoimaisesta kuntarakenteesta sekä palveluiden kestävästä rahoituksesta.
- Hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien taloustilanne on kriisiytynyt. Tämä kehitys vaarantaa kuntalaisten peruspalvelut, kuten pienten lasten päivähoidon, vanhusten kotipalvelut, terveyspalvelut ja peruskoulutuksen.
Häkämiehen mukaan kuntatalouden kriisistä kertovista esimerkeistä ei ole pulaa:
- Ennätysmäärä kuntia nosti tuloveroprosenttiaan täksi vuodeksi. Edellinen ennätys syntyi vuotta aiemmin. Kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan joka kolmannen kunnan tulot eivät riitä menoihin. Tätä negatiivista vuosikatetta on totuttu pitämään kriisin rajapyykkinä. Myös koko kuntatalous on jo toisena vuonna peräkkäin alijäämäinen. Yhteenlaskettuna kyse on liki puolesta miljardista eurosta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän käymässä keskustelussa nousi voimakkaasti esille valtion itselleen kunnilta ottama pakkolaina. Valtion ja kuntien välisessä lakisääteisessä kustannusten jaon tarkastuksessa vuonna 2004 todettiin, että valtio oli kunnille velkaa yhteensä 502 miljoonaa euroa. Hallitus päätti jaksottaa velan maksatuksen poikkeuksellisen pitkälle neljän vuoden ajanjaksolle. Hallitus on siirtämässä tarkistusvelasta 196 miljoonaa euroa maksettavaksi vasta ensi vaalikaudella.
Pakkolainalla valtio on osaltaan pakottanut kunnat velkaantumaan. Kuntien velkaantuminen onkin jatkunut hyvin ripeänä. Vuonna 2005 kunnilla oli lainaa keskimäärin 1 327 euroa asukasta kohti. Vuonna 2000 lainaa oli vain 746 euroa asukasta kohti. Tänä vuonna kuntien lainakanta uhkaa rikkoa jo kahdeksan miljardin euron rajan.
Eilen asiaa käsiteltiin Ruotsin TV:n ajankohtaisohjelmassa. Vain yhden oikeistopuolueen johtaja oli suostuvainen yhteiseen listaan, muut pitivät ehdotusta liian myöhään tulleena.
-
http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=22620&a=545976&lid=puff_401860&lpos=lasMer
http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=22620&a=546007