Faktatietoa kannabiksen haitoista

Naapurin äijä

Nappasin seuraavt wikipediasta, joka on erittäin puolueeton: "Käyttö vähentää muistijälkien muodostumiseen tarvittavien aineiden tuotantoa elimistössä ja näin ollen heikentää muistia. Jatkuvassa käytössä myös vanhat muistijäljet alkavat heikentyä koska muistijälkien vahvistuminen vaikeutuu ja tiedot alkavat unohtua. Vaikutus aivosoluihin on kuitenkin erilainen kuin alkoholilla.

Kannabiksen käytöllä on psykologisia haittavaikutuksia. Runsas ja säännöllinen kannabiksenkäyttö voi johtaa aloitekyvyn heikkenemiseen. Kannabiksen käyttö saattaa myös edistää yksilön orastavia mielenterveyshäiriöitä, kuten skitsofreniaa.

Kannabiksen käyttö heikentää lähimuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta [2]. Keskittymiskyky heikkenee, ja olennaisen erottaminen monimutkaisesta vaikeutuu. Käyttäjillä voi esiintyä häiriöitä ajan, paikan ja etäisyyksien tajussa. Reaktioaika pitenee ja liikkeiden koordinointi vaikeutuu. Siten esimerkiksi liikenteessä kannabispäihtymyksen vaarat ovat ilmeiset. Useimmat yllä olevista haittavaikutuksista kuitenkin vähenevät merkittävästi tai poistuvat kokonaan, kun kannabista käyttää kohtuullisesti tai käytöstä pitää taukoa."



Onko nämä asiat siis mielestänne hieno homma, ei minun mielestäni.Lopettakaan huumeiden käyttö, sanon minä, yksilö jonka päälle on kaadettu hänen uransa aikana saastaa.

22

3340

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tiedemies

      Eiköhän noi kaikki "haitat" ole suurimman osan tiedossa jo.

      Turhaa sä enää niistä vouhkaat!

      Hanki elämä!

    • Telemakhos

      Rekisteröi oma nimimerkkisi ja kirjoittele vasta sitten. Keskustelua ei hyödytä yhtään se, että täällä ihmiset yrittävät esiintyä 'naapurin_äijä'nä.

    • badam

      " Nappasin seuraavt wikipediasta, joka on erittäin puolueeton"

      Esitykset joissa viitataan wikipedian tietoon eivät voi olla luotettavia. Sana Wikipedia saa aina karvat pystyyn!

    • Alkoholiin

      Riippuvuus ja sieto: Riippuvuuden suhteen keskivahva päihde. Addiktiopotentiaali on vähintään kannabiksen luokkaa, todennäköisesti suurempi. Voi aiheuttaa voimakasta fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta. Vieroitusoireet voivat olla voimakkaita ja jopa hengenvaarallisia. Saarnio 2000.

      Akuutit riskit: Akuutti päihtymys heikentää ajattelua ja havaintotoimintoja, muun muassa muistia täydelliseen muistinmenetykseen saakka. Saarnio 2000. Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Esimerkiksi hengityksen säätely voi lamautua. Alkoholimyrkytykset aiheuttavatkin merkittävän osan alkoholikuolleisuudesta: Suomessa kuolee vuosittain 400–500 henkilöä akuutteihin alkoholimyrkytyksiin. Korvikealkoholi aiheuttaa metanolimyrkytyksen, joka voi olla tappava tai tehdä sokeaksi Neuvonen 1998. Tällaisia kuolemantapauksia on Suomessa vuosittain 20–30 Neuvonen 1998.

      Runsaan kertajuomisen seurauksia, joiden takia hakeudutaan hoitoon, ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet, tajuttomuus ja delirium (juoppohulluus). Juoppohulluus on runsaan alkoholinkäytön lopettamista tai vähentämistä seuraava oireyhtymä. Juoppohulluudelle ovat ominaisia mm. lihasvapina, motorinen levottomuus, kouristukset, autonomisen hermoston voimakas ärsytystila, keskittymis-, ajatus-, havainto-, muisti- ja orientaatiohäiriöt, uni-valverytmin häiriöt, pelottavat ja ahdistavat näkö- ja kuuloharhat ja mahdollisesti kuolema. Savolainen 1998; MOT -sanakirja, lääketiede.

      Alkoholismin lisäksi myös alkoholin raju kertakäyttö johtaa usein aivojen vahingoittumiseen. Hillbom 1998. Alkoholi voi aiheuttaa ohimeneviä dementiaoireita. Hillbom 1998. Runsas kertakäyttö voi aiheuttaa haimatulehduksen. Sen kuolleisuus on noin 10% Pikkarainen 1998, 323. Alkoholin ja väkivallan yhteydestä on vahva näyttö.

      Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista. Psykooseja. Ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia. Rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi. Aivosairauksia ja -häiriöitä, epilepsiaa. Ääreishermosto – ja lihassairauksia. Närästys, ruokatorven syöpä ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksia kuten mahahaava ja paksunsuolen syöpä. Krooninen haimatulehdus. Sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia. Kohonnut verenpaine. Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen miehillä. Naisilla munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys. Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla. Suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syövät. Anemia. Vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.

      Alkoholistinen juominen aiheuttaa vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, jotka ilmenevät muun muassa ongelmanratkaisutaitojen ja oppimisen voimakkaana taantumisena. Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa psykooseja. Alkoholiriippuvuus ja erilaiset persoonallisuushäiriöt esiintyvät yhdessä erittäin usein. Sama pätee depressioon. Saarnio 2000.

      Alkoholin suurkuluttajilla esiintyy useanlaisia ravitsemushäiriöitä Salaspuro 1998, 269–270. Ne altistavat muun muassa diabetekselle ja kihdille sekä sydän- ja verenkiertosairauksille Savolainen 1998, 271.

      Maksavaurioita ovat rasvamaksa, alkoholihepatiitti ja maksakirroosi Savolainen 1998, 279–280; Salaspuro 1998, 309–311. Rasvamaksa paranee yleensä, mikäli alkoholin käyttö loppuu, ja alkoholihepatiitin paranemisennuste samalla ehdolla on 75 %. Myös maksakirroosi, vaikka onkin krooninen tila, voi pysähtyä ja olla muuttumatta kuolinsyyksi, jos potilas raitistuu Salaspuro 1998, 316.

      Alkoholin runsas käyttö vahingoittaa usein aivoja ja altistaa useille tunnetuille aivosairauksille. Uusien tutkimusten mukaan vauriot voivat myös olla palautuvia, kun juominen lopetetaan. Alkoholin ja epilepsian välillä on voimakas yhteys. Alkoholistin riski sairastua aivoverenkierron häiriöihin ja mm. aivoverenvuotoon on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Hillbom 1998.

      Liikehäiriöt, kuten huojuva leveäraiteinen kävely, ovat alkoholisteilla yleisiä Hillbom 1998. Alkoholin suurkulutukseen liittyy useita ääreishermoston ja lihasten sairauksia, kuten lihasten surkastuminen ja lihasvoiman heikkeneminen Juntunen 1998.

      Runsas alkoholin käyttö altistaa refluksisairaudelle (närästykselle), ruokatorven syövälle ja ylävatsan, vatsalaukun ja suoliston sairauksille, kuten suoliston verenvuodoille, pohjukkaissuolen haavalle (mahahaavalle) ja paksunsuolen syövälle Pikkarainen 1998, 318–320.Pikkarainen 1998, 326–327. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö vaurioittaa haimaa, yleisin vaurio on krooninen haimatulehdus, joka on kivulias mutta ei tappava tila

      Runsas jatkuva alkoholinkäyttö heikentää sydäntä aiheuttaen sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä sekä sydänperäisiä äkkikuolemia Kupari 1998. Kohtuullinen alkoholin käyttö jopa suojaa sepelvaltimotaudilta ja sydänkohtauksilta, mutta suurkulutus ja runsas kertajuominen saattavat altistaa niille Kupari 1998. Säännöllisen alkoholikulutuksen ja kohonneen verenpaineen välillä on vahva yhteys Kupari 1998.

      Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintarauhasten suurentuminen ovat yleisiä runsaan alkoholinkäytön seurauksia miehillä. Naisilla vastaavia vaikutuksia ovat munasarjojen toimintahäiriöt, kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys Alkoholi kasvattaa rintasyövän riskiä. Laitinen & Välimäki 1998.

      Alkoholin käyttö liittyy osteporoosiin (luukatoon) molemmilla sukupuolilla. Laitinen & Välimäki 1998.

      Alkoholin suurkulutus lisää kiistatta suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja maksan syöpäriskiä. Salaspuro 1998, 349.

      Krooninen alkoholinkäyttö voi johtaa anemiaan. Sitä todetaan noin puolella sairaalaan otetuista alkoholisteista Pikkarainen 1998, 353. Alkoholisteilla esiintyy tavallista enemmän vakavia tulehdussairauksia kuten sepsistä (verenmyrkytys), keuhkokuumetta ja tuberkuloosia. Tämä joutuu monesta tekijästä ja alkoholin suorat vaikutukset ovat vain osa niistä. Pikkarainen 1998, 355.

      Riskit ja haitat sikiölle: Keskenmenon riski, epämuodostumia ja sikiövaurioita, kasvun hidastumista, istukan irtoamisen ja ennenaikaisen synnytyksen vaara. Synnytyskomplikaatioita. FAS-oireyhtymä: pienipäisyys, hermosto-oireet, henkinen ja fyysinen jälkeenjääneisyys.

      Raskauden aikaisena kohtuukäyttönä pidetään 1–2 viikoittaista alkoholiannosta. 1–3 % raskaana olevista on alkoholin suurkuluttajia. Halmesmäki 1998.

      Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa keskenmenon raskauden kahdella ensimmäisellä kolmanneksella. Runsas alkoholinkäyttö raskauden alkuvaiheessa altistaa epämuodostumille ja sikiövaurioille, kuten sydän- ja luustovaurioille, ja voi haitata sikiön kasvua.

      Toisella raskauskuukaudella ennenaikaisen synnytyksen vaara kasvaa ja siitä alkaa istukan irtoamisen riski. Aivojen alikehittyminen, pienipäisyys ja muut fetaalialkoholisyndrooman (FAS) ilmenemismuodot voivat saada alkunsa alkoholin käytöstä tässä vaiheessa. FAS-lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 80 ja lievemmänasteisesti vaurioituneita FAE-lapsia 150. Merkkejä FAS-lasten kärsimistä vaurioista ovat kasvun hidastuminen, joka ei korjaannu myöhemmin, pienipäisyys, hermosto-oireet sekä henkinen ja fyysinen jälkeenjääneisyys. Halmesmäki 1998.

      Eräiden tutkimusten mukaan runsas alkoholinkäyttö raskauden loppuaikoina aiheuttaisi synnytyksen yliaikaisuutta. Muihin verrattuna lähes kaksinkertainen määrä alkoholin suurkuluttajista joutuu synnyttämään keisarinleikkauksella. Halmesmäki 1998.

      Seka- ja yhteiskäytön riskit: Alkoholilla on lukuisia, osin huonosti ennustettavia yhteisvaikutuksia lääkkeiden ja muiden päihteiden kanssa. Alkoholiannos lisää keskushermostoa lamaavien lääkeaineiden, rauhoittavien ja unilääkkeiden vaikutusta, mistä aiheutuu kohonneita riskejä mm. liikenteessä. Alkoholi lisää opioidien ja niiden sukuisten lääkkeiden käyttöön liittyvää keskushermosto- ja hengityslamaa ja aiheuttaa siten kuolemia.

      (Lähde: www.paihdelinkki.fi)

    • Rakentaja 101

      Heivataan väitteet kumoon.

      Kannabiksen käytön aikana tai kun aktiivisia ainesosia on vaikuttamassa ei muistikuvia synny niin helposti kuin selvin päin. Kuitenkaan muistin laatuun edes pitkällä tähtäimellä kannabis ei vaikuta pysyvästi heikentävästi käytön lopettamisen jälkeenkään, paitsi tietenkin käytön aikaisien tapahtumien suhteen.

      Vanhat muistikuvat pysyvät entisinä. Kuten myös opitut taidot. Myös toistuvien kannabispsykoosien yli.

      Kannabis ei lisää skitsofreniariskiä vaan toimii aivokemiallisesti suur pitkäjaksoisessa käytössä (kuukausia, vuosia) skitsoidisena itsenäisenä vaikuttimena. Tämä tarkoittaa että jos on taipumusta niin oireet pahenevat, sekä oireita voi tulla terveellekin - mutta kunhan käyttö lopetettaan niin myös oireet loppuvat terveeltä ja aivokemia on normaali - toisinsanoen aitoa aineesta riippumatonta sairastumista ei tapahdu.

      Ainoa skenaario jossa kannabis heikentää muistia on jos käyttäjä omaksuu pysyvästi kannabiselämäntavan ja "velttouden" eikä välitä huolehtia aivotreenauksestaan tai asennoidu elämään käytön jälkeen aktiivisesti ja kehityshakuisesti. Tällöinkin ongelma ei ole niinkään aivokemiallinen vaan asenteellinen. Yhtä pahaa hallaa aivoille tekee passiivinen television päivittäinen tuijottaminen.

      Lueppa sinäkin tuleva raporttini jossa heitän parinkin kannabispsykoosin jälkeisen "elämänlaadun laskemisen" konkretiaa ja sitä kuinka hamppu ei saa miestä matalaksi ei sitten millään. Todistajana ja todisteena käytän ihan itse itseäni ja saatampa vielä "antihamppuhörhöt" todellakin naurettavaan asemaan. Raporttini jälkeen on kuulkaas kova paikka miettiä kannattaako jatkaa näitten juttujen kirjoittelua koska kannabispsykoosi toimii nykyään ihmisen eduksi jopa yhteiskunnallisen järjestyksen ja tukiverkon kautta... :)

      • nindel

        Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella
        23

        01

        2009
        Tohtori Tod Hiro Mikuriya oli psykiatri ja neuvonantaja kannabiksen lääkekäytön laillistamisessa. Hän oli julkisen kannabistutkimuksen johtaja Kansallisen mielenterveyden instituutin (NIMH) narkoottisten aineiden ja huumeiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa. Hän julkaisi 1972 kirjan nimeltä Marijuana Medical Papers 1839-1972, josta tuli maamerkki modernille lääkekannabiksen laillistamisliikkeelle.

        Kuolemaansa asti hän jatkoi toimiaan yksityisenä psykiatrina, tosin rajoittuneena vain kannabikseen liittyviin kliinisiin konsultointeihin. Hän hyväksyi lääkekannabiksen lääkinnälliseen käyttöön yli 9000 potilaalle, joista suurin osa oli terminaalivaiheessa.

        Tohtori Mikuriya kuoli kotonaan Berkeleyssä Kaliforniassa toukokuun 20. 2007 73-vuotiaana.

        Ohessa on tohrori Mikuriyan 1990-2004 laatima lista kroonisista tiloista, joihin kannabis auttaa joko helpottaen oireita tai parantaen koko taudin. Taudin nimen perässä on taudin virallinen ICD-9 koodi.

        Genitaalialueen herpes 054.10
        Herpesinfektio peniksessä 054.13
        AIDS:iin liittyvät sairaudet 042
        Aivotulehdus 062.1
        Kemoterapiasta toipuminen V66.2
        Vyöruusu 053.9
        Säteilyterapia E929.9
        Krooninen B-hepatiitti 070.52
        Krooninen C-hepatiitti 070.54
        Muu nivelluusairaus 088
        Lymen tauti 088.81
        Reiterin oireyhtymä 099.3
        Polionjäkeinen oireyhtymä 138.0
        Pahalaatuinen melanooma 172.9
        Muu ihosyöpä 173
        Eturauhassyöpä 186
        Kivessyöpä 186.9
        Lisämunuaissyöpä 194.0
        Pahanlaatuinen aivokasvain 191
        Pahanlaatuinen astrosytooma 191.9
        Syöpä 199
        Imukudos- ja verkkokasvain 200
        Myeloidinen leukemia 205
        Kohtusyöpä 236.0
        Lymfooma 238.7
        Kilpirauhasen liikatoiminta** 242.0
        Perinnöllinen kilpirauhasen vajaatoiminta 244
        Kilpirauhastulehdus 245
        Aikuisiän diabetes 250.0
        Insuliiniriippuvainen diabetes. 250.1
        Aikuisiän kontrolloimaton diabetes 250.2
        Diabetekseen liittyvä munuaissairaus 250.4
        Diabetekseen liittyvä silmäsairaus 250.5
        Diabetekseen liittyvä neuropaattinen kipu 250.6
        Diabetekseen liittyvä raajojen verisuonisairaus 250.7
        Veren niukkasokerisuus 251
        Lipomatoosi 272.8
        Kihti 274.0
        Mukopolysakkaridoosi 277
        Porfyria 277.1
        Amyloidoosi 277.3
        Ulkosyntyinen liikalihavuus 278.00
        Sairaalloinen liikalihavuus 278.01
        Autoimmuunitauti 279.4
        Hemofilia A 286.0
        Henoch-Schönleinin oireyhtymä 287.0
        Dementia 290.0
        Juoppohulluus 291.0
        Skitsofrenia 295.x
        Skitsoaffektiivinen häiriö 295.7
        Mania 296.0
        Vakava masennus, yksittäinen tapaus 296.2
        Vakava masennus, uusiutuva 296.3
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö 296.6
        Autismi/Asperger 299.0
        Ahdistuneisuushäiriö 300.00
        Paniikkihäiriö 300.01
        Julkisten paikkojen pelko 300.22
        Pakko-oireinen häiriö 300.3
        Mielialahäiriö 300.4
        Väsymysoireyhtymä 300.5
        Kirjoituskouristus**** 300.89
        Psyykkisten syiden aiheuttama miehen impotenssi 302.72
        Alkoholismi 303.0
        Opiaattiriippuvuus 304.0
        Rauhoittavien riippuvuus 304.1
        Kokaiiniriippuvuus 304.2
        Amfetamiiniriippuvuus 304.4
        Alkoholin väärinkäyttö 305.0
        Tupakkariippuvuus 305.1
        Psyykkisten syiden aiheuttama voimakas hikoilu 306.3
        Psyykkisten syiden aiheuttama mahaportin kouristus** 306.4
        Psyykkisten syiden aiheuttama vaikeutunut virtsaaminen 306.53
        Hampaiden narskutus 306.8
        Änkytys* 307.0
        Anoreksia 307.1
        Nykimishäiriö 307.20
        Touretten syndrooma 307.23
        Pysyvä unettomuus 307.42
        Painajaiset 307.47
        Bulimia 307.51
        Jännityspäänsärky 307.81
        Psyykkisten syiden aiheuttama kipu 307.89
        Posttraumaattinen stressioireyhtymä 309.81
        Elimellinen mielialahäiriö 310.1
        Aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä 310.2
        Ei-psykoottinen elimellinen aivohäiriö 310.8
        Aivovamma 310.9
        Toistuvat raivokohtaukset 312.34
        Karvojenyppimishäiriö 312.39
        Tarkkaavaisuushäiriö 314.00
        Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö 314.01
        Muu tarkkaavaisuushäiriö 314.8
        Parkinsonin tauti 332.0
        Huntingtonin tauti 333.4
        Levottomien jalkojen oireyhtymä 333.99
        Friedreichin ataksia 334.0
        Pikkuaivojen ataksia 334.4
        Spinaalinen lihasatrofia 335.11
        ALS-tauti 335.2
        Muu elkäytimen sairaus 336
        Syringomyelia 336.0
        MS-tauti 340.0
        Muu keskushermoston demyelinaatio 341
        Toispuoleinen halvaus 342
        Aivohalvaus 343.9
        Neliraajahalvaus 344.0x
        Alaraajahalvaus(s) 344.1x
        Paralyysi 344.9
        Epilepsia 345.x
        Suuri kouristuksillinen epilepsia** 345.1
        Jacksonin epilepsia** 345.5
        Migreeni 346.x
        Migreeni, klassinen 346.0
        Hortonin päänsärky 346.2
        Aivopaine 348.4
        Bellin pareesi 351.0
        Thoracic outlet -oireyhtymä 353.0
        Rannekanavaoireyhtymä 354.0
        Mononeuriitti 355
        Charcot-Marie-Toothin tauti 356.1
        Neuropatia 357
        Lihasdystrofia 359
        Makularappeuma** 362.5
        Glaukooma 365.23
        Lukihäiriö** 368.0
        Värisokeus* 368.55
        Sidekalvontulehdus 372.9
        Drusen-papilli 377.21
        Näköhermon tulehdus 377.30
        Karsastus 378
        Silmävärve 379.5
        Ménièren tauti 386.00
        Tinnitys 388.30
        Hypertensio 401.1
        Iskeeminen sydänsairaus 411.X
        Angiina 413
        Valtimoita kovettava sydänsairaus 414.X
        Sydämen impulssinjohtojärjestelmän häiriö 426.X
        Bouveret-Hoffmannin oireyhtymä** 427.0
        Raynaud’n oireyhtymä 443.0
        Tukkotulehdus 443.1
        Polyarteriitti 446.0
        Akuutti sinuiitti 461.9
        Krooninen sinuiitti 473.9
        Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus 491.90
        Emfyseema 492.8
        Astma 493.9
        Ilmarinta 512.8
        Pulmonaalinen fibroosi 516.3
        Kystamainen fibroosi 518.89
        Epänormaali hammaskipu 524
        Leukanivelen tulehdus 524.60
        Gastroesofageaalinen oireyhtymä 530.81
        Akuutti mahakatarri 535.0
        Mahakatarri 535.5
        Mahahaava/ruoansulatushäriö 536.8
        Haavainen paksusuolitulehdus 536.9
        Mahaportin kouristus537.81
        Chrohnin tauti 555.9
        Koliitti 558.9
        Koolonin umpipussitulehdus 562.1
        Ummetus 564.0
        Ärtyvän suolen oireyhtymä 564.1
        Dumping-oireyhtymä 564.2
        Vatsakalvon kipu 568
        Virukseton hepatiitti 571.4
        Haimatulehdus 577.1
        Munuaistulehdus 583.81
        Virtsaputken tulehdus 595.3
        Eturauhastulehdus 600.0
        Lisäkivestulehdus** 604.xx
        Lisäkiveksen kiertymä 608.2
        Sisäsynnyttimien tulehdus 614
        Kohdun limakalvosirottuma** 617.9
        Kuukautisa edeltävä oireyhtymä 625.3
        Vaginaalinen kipu 625.9
        Vaihdevuosioireyhtymä 627.2
        Sturge-Weberin oireyhtymä 759.6
        Ihottuma 692.9
        Pemfigus 694.4
        Epidermolyysi 694.9
        Eryteema Multiforma 695.1
        Ruusufinni 695.3
        Nivelpsoriaasi 696.0
        Psoriaasi 696.1
        Kutina, syyhy 698.9
        Atropia 701.3
        Kaljuus 704.0x
        Lupus 710.0
        Ihonkovettumatauti 710.1
        Iho- ja lihastulehdus 710.3
        Eosinofilia. 710.5
        Reumaattinen niveltulehdus 714.0
        Feltyn oireyhtymä 714.1
        Rappeuttava niveltulehdus 715.0
        Vamman jälkeinen niveltulehdus 716.1
        Rappeuttava nivelsairaus 716.9
        Polvilumpion ruston pehmeäminen 717.7
        Lonkkanivelen jäykistymä 718.5
        Nivelkivut 719.49
        Nikamavälilevyn tauti 722.x
        Nikamavälilevyn tauti myelopatian kanssa 722.71
        Kaularankaoireyhtymä 722.91
        Lumbosakraaliset selkäkivut 724.x
        Selkärangankanavan ahtauma 724.02
        Alaselän kivut 724.5
        Entesopatia 726
        Jännetuppitulehdus 727.x
        Dupuytrenin kutistuskoukistuma 728.6
        Lihasspasmit 728.85
        Pehmytkudosreuma 729.1
        Osgood-Schlatterin tauti 732.4
        Tietzen oireyhtymä 733.6
        Meloreostoosi 733.99
        Nikamansiirtymä** 738.4
        Aivojen valtimonpullistuma 747.81
        Kieroselkäisyys 754.2
        Selkärankahalkio 756.17
        Rustoluutuminen 756.51
        Ehlers-Danlosin oireyhtymä 756.83
        Kynsi-polvilumpio-oireyhtymä 756.89
        Peutz-Jeghersin oireyhtymä** 756.9
        Mastosytoosi 757.33
        Darierin tauti 757.39
        Marfanin oireyhtymä 759.82
        Sturge-Weberin oireyhtymä** 759.6
        Unettomuus 780.52
        Uniapnea 780.57
        Krooninen rasitusoireyhtymä 780.7
        Vapina 781.0
        Myofascialin kivun oireyhtymä**782.0
        Hyperventilaatio 786.01
        Yskä 786.2
        Nikotus 786.8
        Oksentelu787.01
        Pahoinvointi 787.02
        Ripuli 787.91
        Virtsanjohtimen kipu 788.0
        Kakeksia 799.4
        Nikan siirtyminen 839.4
        Piiskaniskuvamma 847.0
        Selän revähdys 847.9
        Olkapäävamma 959.2
        Käsivamma 959.3
        Lonkkavamma 959.6
        Jalkavamma 959.7
        Matkapahoinvointi 994.6

        Sisältää sitaatteja lääketieteellisestä kirjallisuudesta ennen vuotta 1937
        * Eugene Schoenfeldiltä, lääkäri
        ** Dale Gieringeriltä, Filosofian tohtori
        *** Robert Wilsonilta, Hayward Hempery
        **** Barry R. McCaffrey

        Lähde:

        http://www.pacifier.com/~alive/cmu/DrTodHMikuriya_list.htm


      • nindel
        nindel kirjoitti:

        Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella
        23

        01

        2009
        Tohtori Tod Hiro Mikuriya oli psykiatri ja neuvonantaja kannabiksen lääkekäytön laillistamisessa. Hän oli julkisen kannabistutkimuksen johtaja Kansallisen mielenterveyden instituutin (NIMH) narkoottisten aineiden ja huumeiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa. Hän julkaisi 1972 kirjan nimeltä Marijuana Medical Papers 1839-1972, josta tuli maamerkki modernille lääkekannabiksen laillistamisliikkeelle.

        Kuolemaansa asti hän jatkoi toimiaan yksityisenä psykiatrina, tosin rajoittuneena vain kannabikseen liittyviin kliinisiin konsultointeihin. Hän hyväksyi lääkekannabiksen lääkinnälliseen käyttöön yli 9000 potilaalle, joista suurin osa oli terminaalivaiheessa.

        Tohtori Mikuriya kuoli kotonaan Berkeleyssä Kaliforniassa toukokuun 20. 2007 73-vuotiaana.

        Ohessa on tohrori Mikuriyan 1990-2004 laatima lista kroonisista tiloista, joihin kannabis auttaa joko helpottaen oireita tai parantaen koko taudin. Taudin nimen perässä on taudin virallinen ICD-9 koodi.

        Genitaalialueen herpes 054.10
        Herpesinfektio peniksessä 054.13
        AIDS:iin liittyvät sairaudet 042
        Aivotulehdus 062.1
        Kemoterapiasta toipuminen V66.2
        Vyöruusu 053.9
        Säteilyterapia E929.9
        Krooninen B-hepatiitti 070.52
        Krooninen C-hepatiitti 070.54
        Muu nivelluusairaus 088
        Lymen tauti 088.81
        Reiterin oireyhtymä 099.3
        Polionjäkeinen oireyhtymä 138.0
        Pahalaatuinen melanooma 172.9
        Muu ihosyöpä 173
        Eturauhassyöpä 186
        Kivessyöpä 186.9
        Lisämunuaissyöpä 194.0
        Pahanlaatuinen aivokasvain 191
        Pahanlaatuinen astrosytooma 191.9
        Syöpä 199
        Imukudos- ja verkkokasvain 200
        Myeloidinen leukemia 205
        Kohtusyöpä 236.0
        Lymfooma 238.7
        Kilpirauhasen liikatoiminta** 242.0
        Perinnöllinen kilpirauhasen vajaatoiminta 244
        Kilpirauhastulehdus 245
        Aikuisiän diabetes 250.0
        Insuliiniriippuvainen diabetes. 250.1
        Aikuisiän kontrolloimaton diabetes 250.2
        Diabetekseen liittyvä munuaissairaus 250.4
        Diabetekseen liittyvä silmäsairaus 250.5
        Diabetekseen liittyvä neuropaattinen kipu 250.6
        Diabetekseen liittyvä raajojen verisuonisairaus 250.7
        Veren niukkasokerisuus 251
        Lipomatoosi 272.8
        Kihti 274.0
        Mukopolysakkaridoosi 277
        Porfyria 277.1
        Amyloidoosi 277.3
        Ulkosyntyinen liikalihavuus 278.00
        Sairaalloinen liikalihavuus 278.01
        Autoimmuunitauti 279.4
        Hemofilia A 286.0
        Henoch-Schönleinin oireyhtymä 287.0
        Dementia 290.0
        Juoppohulluus 291.0
        Skitsofrenia 295.x
        Skitsoaffektiivinen häiriö 295.7
        Mania 296.0
        Vakava masennus, yksittäinen tapaus 296.2
        Vakava masennus, uusiutuva 296.3
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö 296.6
        Autismi/Asperger 299.0
        Ahdistuneisuushäiriö 300.00
        Paniikkihäiriö 300.01
        Julkisten paikkojen pelko 300.22
        Pakko-oireinen häiriö 300.3
        Mielialahäiriö 300.4
        Väsymysoireyhtymä 300.5
        Kirjoituskouristus**** 300.89
        Psyykkisten syiden aiheuttama miehen impotenssi 302.72
        Alkoholismi 303.0
        Opiaattiriippuvuus 304.0
        Rauhoittavien riippuvuus 304.1
        Kokaiiniriippuvuus 304.2
        Amfetamiiniriippuvuus 304.4
        Alkoholin väärinkäyttö 305.0
        Tupakkariippuvuus 305.1
        Psyykkisten syiden aiheuttama voimakas hikoilu 306.3
        Psyykkisten syiden aiheuttama mahaportin kouristus** 306.4
        Psyykkisten syiden aiheuttama vaikeutunut virtsaaminen 306.53
        Hampaiden narskutus 306.8
        Änkytys* 307.0
        Anoreksia 307.1
        Nykimishäiriö 307.20
        Touretten syndrooma 307.23
        Pysyvä unettomuus 307.42
        Painajaiset 307.47
        Bulimia 307.51
        Jännityspäänsärky 307.81
        Psyykkisten syiden aiheuttama kipu 307.89
        Posttraumaattinen stressioireyhtymä 309.81
        Elimellinen mielialahäiriö 310.1
        Aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä 310.2
        Ei-psykoottinen elimellinen aivohäiriö 310.8
        Aivovamma 310.9
        Toistuvat raivokohtaukset 312.34
        Karvojenyppimishäiriö 312.39
        Tarkkaavaisuushäiriö 314.00
        Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö 314.01
        Muu tarkkaavaisuushäiriö 314.8
        Parkinsonin tauti 332.0
        Huntingtonin tauti 333.4
        Levottomien jalkojen oireyhtymä 333.99
        Friedreichin ataksia 334.0
        Pikkuaivojen ataksia 334.4
        Spinaalinen lihasatrofia 335.11
        ALS-tauti 335.2
        Muu elkäytimen sairaus 336
        Syringomyelia 336.0
        MS-tauti 340.0
        Muu keskushermoston demyelinaatio 341
        Toispuoleinen halvaus 342
        Aivohalvaus 343.9
        Neliraajahalvaus 344.0x
        Alaraajahalvaus(s) 344.1x
        Paralyysi 344.9
        Epilepsia 345.x
        Suuri kouristuksillinen epilepsia** 345.1
        Jacksonin epilepsia** 345.5
        Migreeni 346.x
        Migreeni, klassinen 346.0
        Hortonin päänsärky 346.2
        Aivopaine 348.4
        Bellin pareesi 351.0
        Thoracic outlet -oireyhtymä 353.0
        Rannekanavaoireyhtymä 354.0
        Mononeuriitti 355
        Charcot-Marie-Toothin tauti 356.1
        Neuropatia 357
        Lihasdystrofia 359
        Makularappeuma** 362.5
        Glaukooma 365.23
        Lukihäiriö** 368.0
        Värisokeus* 368.55
        Sidekalvontulehdus 372.9
        Drusen-papilli 377.21
        Näköhermon tulehdus 377.30
        Karsastus 378
        Silmävärve 379.5
        Ménièren tauti 386.00
        Tinnitys 388.30
        Hypertensio 401.1
        Iskeeminen sydänsairaus 411.X
        Angiina 413
        Valtimoita kovettava sydänsairaus 414.X
        Sydämen impulssinjohtojärjestelmän häiriö 426.X
        Bouveret-Hoffmannin oireyhtymä** 427.0
        Raynaud’n oireyhtymä 443.0
        Tukkotulehdus 443.1
        Polyarteriitti 446.0
        Akuutti sinuiitti 461.9
        Krooninen sinuiitti 473.9
        Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus 491.90
        Emfyseema 492.8
        Astma 493.9
        Ilmarinta 512.8
        Pulmonaalinen fibroosi 516.3
        Kystamainen fibroosi 518.89
        Epänormaali hammaskipu 524
        Leukanivelen tulehdus 524.60
        Gastroesofageaalinen oireyhtymä 530.81
        Akuutti mahakatarri 535.0
        Mahakatarri 535.5
        Mahahaava/ruoansulatushäriö 536.8
        Haavainen paksusuolitulehdus 536.9
        Mahaportin kouristus537.81
        Chrohnin tauti 555.9
        Koliitti 558.9
        Koolonin umpipussitulehdus 562.1
        Ummetus 564.0
        Ärtyvän suolen oireyhtymä 564.1
        Dumping-oireyhtymä 564.2
        Vatsakalvon kipu 568
        Virukseton hepatiitti 571.4
        Haimatulehdus 577.1
        Munuaistulehdus 583.81
        Virtsaputken tulehdus 595.3
        Eturauhastulehdus 600.0
        Lisäkivestulehdus** 604.xx
        Lisäkiveksen kiertymä 608.2
        Sisäsynnyttimien tulehdus 614
        Kohdun limakalvosirottuma** 617.9
        Kuukautisa edeltävä oireyhtymä 625.3
        Vaginaalinen kipu 625.9
        Vaihdevuosioireyhtymä 627.2
        Sturge-Weberin oireyhtymä 759.6
        Ihottuma 692.9
        Pemfigus 694.4
        Epidermolyysi 694.9
        Eryteema Multiforma 695.1
        Ruusufinni 695.3
        Nivelpsoriaasi 696.0
        Psoriaasi 696.1
        Kutina, syyhy 698.9
        Atropia 701.3
        Kaljuus 704.0x
        Lupus 710.0
        Ihonkovettumatauti 710.1
        Iho- ja lihastulehdus 710.3
        Eosinofilia. 710.5
        Reumaattinen niveltulehdus 714.0
        Feltyn oireyhtymä 714.1
        Rappeuttava niveltulehdus 715.0
        Vamman jälkeinen niveltulehdus 716.1
        Rappeuttava nivelsairaus 716.9
        Polvilumpion ruston pehmeäminen 717.7
        Lonkkanivelen jäykistymä 718.5
        Nivelkivut 719.49
        Nikamavälilevyn tauti 722.x
        Nikamavälilevyn tauti myelopatian kanssa 722.71
        Kaularankaoireyhtymä 722.91
        Lumbosakraaliset selkäkivut 724.x
        Selkärangankanavan ahtauma 724.02
        Alaselän kivut 724.5
        Entesopatia 726
        Jännetuppitulehdus 727.x
        Dupuytrenin kutistuskoukistuma 728.6
        Lihasspasmit 728.85
        Pehmytkudosreuma 729.1
        Osgood-Schlatterin tauti 732.4
        Tietzen oireyhtymä 733.6
        Meloreostoosi 733.99
        Nikamansiirtymä** 738.4
        Aivojen valtimonpullistuma 747.81
        Kieroselkäisyys 754.2
        Selkärankahalkio 756.17
        Rustoluutuminen 756.51
        Ehlers-Danlosin oireyhtymä 756.83
        Kynsi-polvilumpio-oireyhtymä 756.89
        Peutz-Jeghersin oireyhtymä** 756.9
        Mastosytoosi 757.33
        Darierin tauti 757.39
        Marfanin oireyhtymä 759.82
        Sturge-Weberin oireyhtymä** 759.6
        Unettomuus 780.52
        Uniapnea 780.57
        Krooninen rasitusoireyhtymä 780.7
        Vapina 781.0
        Myofascialin kivun oireyhtymä**782.0
        Hyperventilaatio 786.01
        Yskä 786.2
        Nikotus 786.8
        Oksentelu787.01
        Pahoinvointi 787.02
        Ripuli 787.91
        Virtsanjohtimen kipu 788.0
        Kakeksia 799.4
        Nikan siirtyminen 839.4
        Piiskaniskuvamma 847.0
        Selän revähdys 847.9
        Olkapäävamma 959.2
        Käsivamma 959.3
        Lonkkavamma 959.6
        Jalkavamma 959.7
        Matkapahoinvointi 994.6

        Sisältää sitaatteja lääketieteellisestä kirjallisuudesta ennen vuotta 1937
        * Eugene Schoenfeldiltä, lääkäri
        ** Dale Gieringeriltä, Filosofian tohtori
        *** Robert Wilsonilta, Hayward Hempery
        **** Barry R. McCaffrey

        Lähde:

        http://www.pacifier.com/~alive/cmu/DrTodHMikuriya_list.htm

        niin ja alkoholilla taitaa olla lähes samankokoinen lista haitta vaikutuksista...


      • toni lähde
        nindel kirjoitti:

        Lista kroonisista tiloista, joita voi hoitaa kannabiksella
        23

        01

        2009
        Tohtori Tod Hiro Mikuriya oli psykiatri ja neuvonantaja kannabiksen lääkekäytön laillistamisessa. Hän oli julkisen kannabistutkimuksen johtaja Kansallisen mielenterveyden instituutin (NIMH) narkoottisten aineiden ja huumeiden väärinkäytön tutkimuskeskuksessa. Hän julkaisi 1972 kirjan nimeltä Marijuana Medical Papers 1839-1972, josta tuli maamerkki modernille lääkekannabiksen laillistamisliikkeelle.

        Kuolemaansa asti hän jatkoi toimiaan yksityisenä psykiatrina, tosin rajoittuneena vain kannabikseen liittyviin kliinisiin konsultointeihin. Hän hyväksyi lääkekannabiksen lääkinnälliseen käyttöön yli 9000 potilaalle, joista suurin osa oli terminaalivaiheessa.

        Tohtori Mikuriya kuoli kotonaan Berkeleyssä Kaliforniassa toukokuun 20. 2007 73-vuotiaana.

        Ohessa on tohrori Mikuriyan 1990-2004 laatima lista kroonisista tiloista, joihin kannabis auttaa joko helpottaen oireita tai parantaen koko taudin. Taudin nimen perässä on taudin virallinen ICD-9 koodi.

        Genitaalialueen herpes 054.10
        Herpesinfektio peniksessä 054.13
        AIDS:iin liittyvät sairaudet 042
        Aivotulehdus 062.1
        Kemoterapiasta toipuminen V66.2
        Vyöruusu 053.9
        Säteilyterapia E929.9
        Krooninen B-hepatiitti 070.52
        Krooninen C-hepatiitti 070.54
        Muu nivelluusairaus 088
        Lymen tauti 088.81
        Reiterin oireyhtymä 099.3
        Polionjäkeinen oireyhtymä 138.0
        Pahalaatuinen melanooma 172.9
        Muu ihosyöpä 173
        Eturauhassyöpä 186
        Kivessyöpä 186.9
        Lisämunuaissyöpä 194.0
        Pahanlaatuinen aivokasvain 191
        Pahanlaatuinen astrosytooma 191.9
        Syöpä 199
        Imukudos- ja verkkokasvain 200
        Myeloidinen leukemia 205
        Kohtusyöpä 236.0
        Lymfooma 238.7
        Kilpirauhasen liikatoiminta** 242.0
        Perinnöllinen kilpirauhasen vajaatoiminta 244
        Kilpirauhastulehdus 245
        Aikuisiän diabetes 250.0
        Insuliiniriippuvainen diabetes. 250.1
        Aikuisiän kontrolloimaton diabetes 250.2
        Diabetekseen liittyvä munuaissairaus 250.4
        Diabetekseen liittyvä silmäsairaus 250.5
        Diabetekseen liittyvä neuropaattinen kipu 250.6
        Diabetekseen liittyvä raajojen verisuonisairaus 250.7
        Veren niukkasokerisuus 251
        Lipomatoosi 272.8
        Kihti 274.0
        Mukopolysakkaridoosi 277
        Porfyria 277.1
        Amyloidoosi 277.3
        Ulkosyntyinen liikalihavuus 278.00
        Sairaalloinen liikalihavuus 278.01
        Autoimmuunitauti 279.4
        Hemofilia A 286.0
        Henoch-Schönleinin oireyhtymä 287.0
        Dementia 290.0
        Juoppohulluus 291.0
        Skitsofrenia 295.x
        Skitsoaffektiivinen häiriö 295.7
        Mania 296.0
        Vakava masennus, yksittäinen tapaus 296.2
        Vakava masennus, uusiutuva 296.3
        Kaksisuuntainen mielialahäiriö 296.6
        Autismi/Asperger 299.0
        Ahdistuneisuushäiriö 300.00
        Paniikkihäiriö 300.01
        Julkisten paikkojen pelko 300.22
        Pakko-oireinen häiriö 300.3
        Mielialahäiriö 300.4
        Väsymysoireyhtymä 300.5
        Kirjoituskouristus**** 300.89
        Psyykkisten syiden aiheuttama miehen impotenssi 302.72
        Alkoholismi 303.0
        Opiaattiriippuvuus 304.0
        Rauhoittavien riippuvuus 304.1
        Kokaiiniriippuvuus 304.2
        Amfetamiiniriippuvuus 304.4
        Alkoholin väärinkäyttö 305.0
        Tupakkariippuvuus 305.1
        Psyykkisten syiden aiheuttama voimakas hikoilu 306.3
        Psyykkisten syiden aiheuttama mahaportin kouristus** 306.4
        Psyykkisten syiden aiheuttama vaikeutunut virtsaaminen 306.53
        Hampaiden narskutus 306.8
        Änkytys* 307.0
        Anoreksia 307.1
        Nykimishäiriö 307.20
        Touretten syndrooma 307.23
        Pysyvä unettomuus 307.42
        Painajaiset 307.47
        Bulimia 307.51
        Jännityspäänsärky 307.81
        Psyykkisten syiden aiheuttama kipu 307.89
        Posttraumaattinen stressioireyhtymä 309.81
        Elimellinen mielialahäiriö 310.1
        Aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä 310.2
        Ei-psykoottinen elimellinen aivohäiriö 310.8
        Aivovamma 310.9
        Toistuvat raivokohtaukset 312.34
        Karvojenyppimishäiriö 312.39
        Tarkkaavaisuushäiriö 314.00
        Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö 314.01
        Muu tarkkaavaisuushäiriö 314.8
        Parkinsonin tauti 332.0
        Huntingtonin tauti 333.4
        Levottomien jalkojen oireyhtymä 333.99
        Friedreichin ataksia 334.0
        Pikkuaivojen ataksia 334.4
        Spinaalinen lihasatrofia 335.11
        ALS-tauti 335.2
        Muu elkäytimen sairaus 336
        Syringomyelia 336.0
        MS-tauti 340.0
        Muu keskushermoston demyelinaatio 341
        Toispuoleinen halvaus 342
        Aivohalvaus 343.9
        Neliraajahalvaus 344.0x
        Alaraajahalvaus(s) 344.1x
        Paralyysi 344.9
        Epilepsia 345.x
        Suuri kouristuksillinen epilepsia** 345.1
        Jacksonin epilepsia** 345.5
        Migreeni 346.x
        Migreeni, klassinen 346.0
        Hortonin päänsärky 346.2
        Aivopaine 348.4
        Bellin pareesi 351.0
        Thoracic outlet -oireyhtymä 353.0
        Rannekanavaoireyhtymä 354.0
        Mononeuriitti 355
        Charcot-Marie-Toothin tauti 356.1
        Neuropatia 357
        Lihasdystrofia 359
        Makularappeuma** 362.5
        Glaukooma 365.23
        Lukihäiriö** 368.0
        Värisokeus* 368.55
        Sidekalvontulehdus 372.9
        Drusen-papilli 377.21
        Näköhermon tulehdus 377.30
        Karsastus 378
        Silmävärve 379.5
        Ménièren tauti 386.00
        Tinnitys 388.30
        Hypertensio 401.1
        Iskeeminen sydänsairaus 411.X
        Angiina 413
        Valtimoita kovettava sydänsairaus 414.X
        Sydämen impulssinjohtojärjestelmän häiriö 426.X
        Bouveret-Hoffmannin oireyhtymä** 427.0
        Raynaud’n oireyhtymä 443.0
        Tukkotulehdus 443.1
        Polyarteriitti 446.0
        Akuutti sinuiitti 461.9
        Krooninen sinuiitti 473.9
        Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus 491.90
        Emfyseema 492.8
        Astma 493.9
        Ilmarinta 512.8
        Pulmonaalinen fibroosi 516.3
        Kystamainen fibroosi 518.89
        Epänormaali hammaskipu 524
        Leukanivelen tulehdus 524.60
        Gastroesofageaalinen oireyhtymä 530.81
        Akuutti mahakatarri 535.0
        Mahakatarri 535.5
        Mahahaava/ruoansulatushäriö 536.8
        Haavainen paksusuolitulehdus 536.9
        Mahaportin kouristus537.81
        Chrohnin tauti 555.9
        Koliitti 558.9
        Koolonin umpipussitulehdus 562.1
        Ummetus 564.0
        Ärtyvän suolen oireyhtymä 564.1
        Dumping-oireyhtymä 564.2
        Vatsakalvon kipu 568
        Virukseton hepatiitti 571.4
        Haimatulehdus 577.1
        Munuaistulehdus 583.81
        Virtsaputken tulehdus 595.3
        Eturauhastulehdus 600.0
        Lisäkivestulehdus** 604.xx
        Lisäkiveksen kiertymä 608.2
        Sisäsynnyttimien tulehdus 614
        Kohdun limakalvosirottuma** 617.9
        Kuukautisa edeltävä oireyhtymä 625.3
        Vaginaalinen kipu 625.9
        Vaihdevuosioireyhtymä 627.2
        Sturge-Weberin oireyhtymä 759.6
        Ihottuma 692.9
        Pemfigus 694.4
        Epidermolyysi 694.9
        Eryteema Multiforma 695.1
        Ruusufinni 695.3
        Nivelpsoriaasi 696.0
        Psoriaasi 696.1
        Kutina, syyhy 698.9
        Atropia 701.3
        Kaljuus 704.0x
        Lupus 710.0
        Ihonkovettumatauti 710.1
        Iho- ja lihastulehdus 710.3
        Eosinofilia. 710.5
        Reumaattinen niveltulehdus 714.0
        Feltyn oireyhtymä 714.1
        Rappeuttava niveltulehdus 715.0
        Vamman jälkeinen niveltulehdus 716.1
        Rappeuttava nivelsairaus 716.9
        Polvilumpion ruston pehmeäminen 717.7
        Lonkkanivelen jäykistymä 718.5
        Nivelkivut 719.49
        Nikamavälilevyn tauti 722.x
        Nikamavälilevyn tauti myelopatian kanssa 722.71
        Kaularankaoireyhtymä 722.91
        Lumbosakraaliset selkäkivut 724.x
        Selkärangankanavan ahtauma 724.02
        Alaselän kivut 724.5
        Entesopatia 726
        Jännetuppitulehdus 727.x
        Dupuytrenin kutistuskoukistuma 728.6
        Lihasspasmit 728.85
        Pehmytkudosreuma 729.1
        Osgood-Schlatterin tauti 732.4
        Tietzen oireyhtymä 733.6
        Meloreostoosi 733.99
        Nikamansiirtymä** 738.4
        Aivojen valtimonpullistuma 747.81
        Kieroselkäisyys 754.2
        Selkärankahalkio 756.17
        Rustoluutuminen 756.51
        Ehlers-Danlosin oireyhtymä 756.83
        Kynsi-polvilumpio-oireyhtymä 756.89
        Peutz-Jeghersin oireyhtymä** 756.9
        Mastosytoosi 757.33
        Darierin tauti 757.39
        Marfanin oireyhtymä 759.82
        Sturge-Weberin oireyhtymä** 759.6
        Unettomuus 780.52
        Uniapnea 780.57
        Krooninen rasitusoireyhtymä 780.7
        Vapina 781.0
        Myofascialin kivun oireyhtymä**782.0
        Hyperventilaatio 786.01
        Yskä 786.2
        Nikotus 786.8
        Oksentelu787.01
        Pahoinvointi 787.02
        Ripuli 787.91
        Virtsanjohtimen kipu 788.0
        Kakeksia 799.4
        Nikan siirtyminen 839.4
        Piiskaniskuvamma 847.0
        Selän revähdys 847.9
        Olkapäävamma 959.2
        Käsivamma 959.3
        Lonkkavamma 959.6
        Jalkavamma 959.7
        Matkapahoinvointi 994.6

        Sisältää sitaatteja lääketieteellisestä kirjallisuudesta ennen vuotta 1937
        * Eugene Schoenfeldiltä, lääkäri
        ** Dale Gieringeriltä, Filosofian tohtori
        *** Robert Wilsonilta, Hayward Hempery
        **** Barry R. McCaffrey

        Lähde:

        http://www.pacifier.com/~alive/cmu/DrTodHMikuriya_list.htm

        mikä on krooninen inuiitti?


    • herääsny

      Ota asioista selvää muualta kuin wikipediasta. Älä ole idiootti. Wikipedia ei ole se ainoa oikea totuus.

      Toivon tämän olevan vitsi.

      • ä

        kannabiksesta on myös haittoja mitä eivä 15vuotiaat pari vuotta poltelleet lapset vielä tiedosta. mieheni on poltellut kohta 20 vuotta, eikä meinaa päästä siitä millään eroon. on käynyt päihdelääkärillä ja ties missä mutta silti aina retkahtaa. kummastuttaa kun jotkut väittää ettei kannabiksen käytöstä ole muka mitään haittaa..


      • DarkNH
        ä kirjoitti:

        kannabiksesta on myös haittoja mitä eivä 15vuotiaat pari vuotta poltelleet lapset vielä tiedosta. mieheni on poltellut kohta 20 vuotta, eikä meinaa päästä siitä millään eroon. on käynyt päihdelääkärillä ja ties missä mutta silti aina retkahtaa. kummastuttaa kun jotkut väittää ettei kannabiksen käytöstä ole muka mitään haittaa..

        Mitä pahaa on tapahtunut miehellesi 20 vuoden polttelun takia muuta kuin että retkahtaa vaikka akka kuinka valittaa ja uhkaa avioerolla?
        Addiktio ei tietenkään ole hyvä asia mutta onko hän tullut "hiipien hölmöksi" kun on "rakastunut kannabikseen"?


      • ä
        DarkNH kirjoitti:

        Mitä pahaa on tapahtunut miehellesi 20 vuoden polttelun takia muuta kuin että retkahtaa vaikka akka kuinka valittaa ja uhkaa avioerolla?
        Addiktio ei tietenkään ole hyvä asia mutta onko hän tullut "hiipien hölmöksi" kun on "rakastunut kannabikseen"?

        hänen muistinsa on huonontunut esim saattaa jättää vesihanan päälle ja lähteä ulos talosta tai jättää jääkaapinoven auki tai hellan päälle. myös joskus ulko ovi on unohtunut auki kun hän lähtee jonnekkin. mielestäni se on vaarallista varsinkin kun meillä on pieni lapsi. välillä hän ajaa autoa polteltuaan, sekin on minusta vaarallista ja pelkään että hän ajaa jonkun päälle. myöskin päivittäiseen polttamiseen menee paljon rahaa, varsinkin kun hänen polttamansa määrät ovat aika suuria. ja en ole uhkaillut erolla, mielestäni sairaus ei ole oikea syy erota.


      • DarkNH
        ä kirjoitti:

        hänen muistinsa on huonontunut esim saattaa jättää vesihanan päälle ja lähteä ulos talosta tai jättää jääkaapinoven auki tai hellan päälle. myös joskus ulko ovi on unohtunut auki kun hän lähtee jonnekkin. mielestäni se on vaarallista varsinkin kun meillä on pieni lapsi. välillä hän ajaa autoa polteltuaan, sekin on minusta vaarallista ja pelkään että hän ajaa jonkun päälle. myöskin päivittäiseen polttamiseen menee paljon rahaa, varsinkin kun hänen polttamansa määrät ovat aika suuria. ja en ole uhkaillut erolla, mielestäni sairaus ei ole oikea syy erota.

        Otan osaa.
        Älä kuitenkaan ala marttyyriksi you know...


      • ä
        DarkNH kirjoitti:

        Otan osaa.
        Älä kuitenkaan ala marttyyriksi you know...

        en alakkaan, itsehän olen mieheni valinnut :D mutta monet nuoret eivät mielestäni tiedosta että polttelusta voi oikeasti seurata ongelmia. vaikka ei onneksi kaikille tule ongelmaa jos pystyy pitämään polttamisen aisoissa.


      • ä
        ä kirjoitti:

        en alakkaan, itsehän olen mieheni valinnut :D mutta monet nuoret eivät mielestäni tiedosta että polttelusta voi oikeasti seurata ongelmia. vaikka ei onneksi kaikille tule ongelmaa jos pystyy pitämään polttamisen aisoissa.

        mutta onneksi hän on nyt ollut polttamatta jo monta kuukautta, toivottavasti tälläkertaa lopettaa kokonaan :)


      • Toni Lähde

        ensin kirjoitat:
        "Ota asioista selvää muualta kuin wikipediasta. Älä ole idiootti. Wikipedia ei ole se ainoa oikea totuus "
        ...ja sitten kirjoitat:
        "Toivon tämän olevan vitsi "



        Mitä järkeä on kirjoittaa jotain, mitä et itsekään tajua vaan toivot sen olevan vitsi?


      • Huutaja
        ä kirjoitti:

        mutta onneksi hän on nyt ollut polttamatta jo monta kuukautta, toivottavasti tälläkertaa lopettaa kokonaan :)

        Älä ajattele noin.Ei se polttelu ole pahasta jos ei liikaa polta,liika on liikaa.


      • DarkNH
        Huutaja kirjoitti:

        Älä ajattele noin.Ei se polttelu ole pahasta jos ei liikaa polta,liika on liikaa.

        Mietin yöllä tuotä ä:n tilannetta. Kuulostaa dementikon oireilulta. Shit. Diagnoosin paikka.
        Totaalikielto on järjetön ratkaisu.


    • Toni Lähde

      Minä en ole naapurin äijä, niinkuin moni luulee. MIä olen Mikke/psfh/VS ja kaikkea muuta.
      kysynkin nyt tässä naapurin äijältä, että voisitko jotenkin selittää tarkemmin tuon ensimmäisen kappaleen. En aivan ymmärtänyt sitä, että minkä käyttö ja mitä ovat muistijäljet?

    • PalleM

      "seimmat yllä olevista haittavaikutuksista kuitenkin vähenevät merkittävästi tai poistuvat kokonaan, kun kannabista käyttää kohtuullisesti tai käytöstä pitää taukoa."

      Haitat eivät siis ole pysyviä ja kohtuukäytössä melko olemattomia.

      Kerro esimerkki jostain toiminnasta, josta ei voi olla mitään haittaa?

      • sisisisisislisko

        Ihmeellistä, että muistan vielä jotain
        olen lopettanut yli kymmenen vuoden jokapäiväisen
        kannabiksen polttamisen. En tupakoi.

        Minulla on koppa ihan kunnossa ja muistikin :(
        joiltakin osin olisi ihan hyvä, että ei muistaisi.
        Tuo on tuollaista keksittyä ja mutkat suoraksi
        vetävää "tietoa". Haluaisinpa kuulla mitä ne aineet
        ovat, jotka tekevät muistijälkiä :) eiköhän muistin
        toiminta ole hieman monimutakisempaa ja samaten
        kannabiksen vaikutukset muistiin. Kannabis muuttaa
        muistin toimintaa parantaa toisia osa-alueita ja
        heikentää toisia, kuten lyhytkestoista muistia.

        Vaikka lyhytkestoisesta muistista jotain tapahtunutta
        olisikin vaikea pilvessä hakea, jää se kuitenkin ihan
        samalla tavalla muistiin. Seuraavana päivänä asian
        muistaa kuten muutenkin. Olisi oikeammin sanottu,
        kun sanottaisiin, että muistin käyttö ja muistaminen
        muuttuvat pilvessä.

        Jos muisti todellakin heikkenisi, olisi pilvenpolttajat
        kyvyiltään kuten muistihäiriöiset. Niin ei todella ole.
        Ei kannabis tuhoa mitään muistia, se vaan todellakin
        muuttaa muistin käyttöä. Toisinaan on vaikea palauttaa
        muistiin jotain tapahtumia illan polttelusessiosta,
        sitten kun muistaa yhden asian, tulee yleensä
        kaikki mieleen.

        Olin hetki sitten psykologin kognitiivisessa testissä.
        Sain testistä erittäin hyvät pisteet, huolimatta vuosien
        käytöstä. Psykologiset kykyni eivät ole taantuneet yhtään,
        päin vastoin kehittyneet.

        Mutta oli valaiseva pelottelutjuttu viiden vuoden takaa
        sinulla taas kerran.


    • kiuy

      Oma kokemukseni ulkomaanmatkalta,oli leivos johon oli laitettu hassista noin puoli grammaa.Vaikutus alkoi noin vajaan tunnin päästä.Itse sanoin että vaikuttaa noin 10 kaljan verran.Pystyin kyllä hyvin kävelemään,mutta peiliin katsoessani silmien mustuaiset olivat aivan suuret,ei kyllä auringon valo häikäissyt,Mutta seuraava yö oli kamala,hirveä kiskonta tuntui takaraivossa.Koko seuraavan päivän olin väsynyt,tuntui kun en oikein heräisi kunnolla ollenkaan.Seuraavana yönä nukuin ainakin 10 tuntia.Mutta edelleen olin väsynyt ja muisti tuntui pätkivän ottaessani valokuvia kameralla,eli en osanut käyttää tuttua kameraa oikein.Ostin sitten tupakkaa ,en ollut polttanut säännöllisesti,tupakka tuntui menevän mahdottomasti päähän,ei tosin pitkäaikaisesti.Semmoinen väsymystila kesti yli viikon,Senkummemmin en ole huumeisiin koskenut .Pysyttelen edelleen näissä sallituissa huumeissa Alkoholissa ja satunmoisin tupakassa .Tapahtumasta on kulunut jo vuosikausia

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      27
      3643
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      41
      2479
    3. Otavassa tapahtuu!

      Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
      Mikkeli
      37
      2333
    4. Tulemmeko hyvin

      Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
      Ikävä
      7
      2097
    5. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      43
      1582
    6. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      38
      1569
    7. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      14
      1412
    8. Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt

      johonkin kaivattusi toimintaan?
      Ikävä
      129
      1329
    9. Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan

      Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
      Maailman menoa
      275
      1310
    10. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      45
      1285
    Aihe