EU-perustuslain kiirehtiminen – lakaistaanko vakuutuslääkäriongelmaa piiloon?
Ennen EU-perustuslain viimeisimmän version voimaantuloa Suomessa, mielestäni pitää saada ainakin yksi kunnon varauma kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikki ennen sen ratifiointia vireille laitetut mm. virkamiehiin, valtioneuvoston jäseneen/jäseniin, erityistuomioistuimiin, laillisuusvalvojiin ja lainsäädäntöelimiin kohdistuvat valitukset, tutkimuspyynnöt jne. on tutkittava niiden vireillepanon aikaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Ryhmäkannemahdollisuus Suomen perustuslain vastaisiksi katsottuja erityistuomioistuimien liitepäätöksiä (ns. puolueeton vakuutuslääketieteellinen näyttö) vastaan on taloudelliselta arvoltaan varauma numero 1. Ryhmäkannemahdollisuus pitää saada ko. päätöksille voimaan takautuvasti vuodesta 1985 alkaen. Ehtona tietysti se, että Suomen perustuslain 21 artiklan vastaisesti laittoman liitepäätöksen esimerkiksi vakuutusoikeudesta saanut henkilö on vielä elossa.
Pekka Pihlannon (professori emeritus Turku) mukaan EU:n perustuslain vahvistamisella ei ole mitään kiirettä. Näin hän mm. kirjoitti Hesarissa 24.02.2006:
”Eräät kansanedustajat ovat esittäneet, että Suomen pitäisi nopeasti ratifioida EU:n uusi perustuslaillinen sopimus. Toimenpide vaikuttaa huonosti harkitulta. Ehdotuksesta paistaa meille niin tyypillinen mallioppilaan imagon tavoittelu ja suorastaan tarve olla rähmällään Brysselin suuntaan.
Olisi maamme edun kannalta todennäköisesti parempi olla vahvistamatta sopimusta tässä vaiheessa. Koska Ranska ja Hollanti hylkäsivät sopimuksen, sitä tullaan korjailemaan ennen hyväksymistä. Ne maat, jotka eivät ole silloin vielä siunanneet nykyistä versiota, ovat muita paremmassa asemassa vaatimaan parannuksia omalta osaltaan. Tällaista etua ei kannata antaa pois.”
Kyseessä on mielestäni curlingista koko Suomen kansalle tuttu viimeisen kiven etu.
Ennen EU-perustuslain viimeisimmän version voimaantuloa Suomessa, mielestäni pitää saada ainakin yksi kunnon varauma kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikki ennen sen ratifiointia vireille laitetut mm. virkamiehiin, valtioneuvoston jäseneen/jäseniin, erityistuomioistuimiin, laillisuusvalvojiin ja lainsäädäntöelimiin kohdistuvat valitukset, tutkimuspyynnöt jne. on tutkittava niiden vireillepanon aikaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Ryhmäkannemahdollisuus Suomen perustuslain vastaisiksi katsottuja erityistuomioistuimien liitepäätöksiä (ns. puolueeton vakuutuslääketieteellinen näyttö) vastaan on taloudelliselta arvoltaan varauma numero 1. Ryhmäkannemahdollisuus pitää saada ko. päätöksille voimaan takautuvasti vuodesta 1985 alkaen. Ehtona tietysti se, että Suomen perustuslain 21 artiklan vastaisesti laittoman liitepäätöksen esimerkiksi vakuutusoikeudesta saanut henkilö on vielä elossa.
Pekka Pihlannon (professori emeritus Turku) mukaan EU:n perustuslain vahvistamisella ei ole mitään kiirettä. Näin hän mm. kirjoitti Hesarissa 24.02.2006:
”Eräät kansanedustajat ovat esittäneet, että Suomen pitäisi nopeasti ratifioida EU:n uusi perustuslaillinen sopimus. Toimenpide vaikuttaa huonosti harkitulta. Ehdotuksesta paistaa meille niin tyypillinen mallioppilaan imagon tavoittelu ja suorastaan tarve olla rähmällään Brysselin suuntaan.
Olisi maamme edun kannalta todennäköisesti parempi olla vahvistamatta sopimusta tässä vaiheessa. Koska Ranska ja Hollanti hylkäsivät sopimuksen, sitä tullaan korjailemaan ennen hyväksymistä. Ne maat, jotka eivät ole silloin vielä siunanneet nykyistä versiota, ovat muita paremmassa asemassa vaatimaan parannuksia omalta osaltaan. Tällaista etua ei kannata antaa pois.”
Kyseessä on mielestäni curlingista koko Suomen kansalle tuttu viimeisen kiven etu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.