Tässä on linkki jossa ruåtsalaisnuoret lähtee kiertämäänpalloa 25.000e budjetilla, johon SISÄLTYY myös itse vene!
http://www.runtjorden.com/
Itse en kovin ole tuollaisesta kiinnostunut tosissaan, mutta haluttaisi uteliaisuudesta tietää että millaisilla vehkeillä - siis edukkailla ja pienillä - veneillä tuota pallonkiertoa ollaan tehty?
Joko vissiin Venelehdessä kirjpoitteli kiertäneensä Norkappin Shipmanilla. Ja joko on kuulemma mennyt Australiaan folkkarilla. Ja joku kierrellyt palloa Laurinilla (28'). Totta vai tarua?
Tuolla nyt kiertää kaikenmaailman teräsvenettä ja svaania, mutta millainen se tavallisen ihmmeisen pallonkiertovene voisi olla?
http://www.runtjorden.com/
Itse en kovin ole tuollaisesta kiinnostunut tosissaan, mutta haluttaisi uteliaisuudesta tietää että millaisilla vehkeillä - siis edukkailla ja pienillä - veneillä tuota pallonkiertoa ollaan tehty?
Joko vissiin Venelehdessä kirjpoitteli kiertäneensä Norkappin Shipmanilla. Ja joko on kuulemma mennyt Australiaan folkkarilla. Ja joku kierrellyt palloa Laurinilla (28'). Totta vai tarua?
Tuolla nyt kiertää kaikenmaailman teräsvenettä ja svaania, mutta millainen se tavallisen ihmmeisen pallonkiertovene voisi olla?
Vastaukset 42
Vanhimmat
joku suomalainen on tiettävästi tehnyt sen Inferno 29:llä. itse olisin sen jättänyt väliin.
Ainakin Laurinkoster 28(svenskieläkelinen singeliseilaaja veneellä Mica, joka ajoi poskikolarin tankkerin kanssa pari vuotta sitten Pasificilla), Shipman 28/29, Van de Stadt 30, Colin Archer typ 30, Albinieista muutama lalli (Vega) sekä jo edellä mainittu Inferno 29...
Onhan noita ja muut täydentäköön. En usko että se reissu nyt koosta ensikädessä on kiinni, vaan itse välineestä ja kunnosta sekä asiallisista varusteista sekä tietty taidoista ja erityisesti viisaudesta :)
lienee suurin ongelma. Kyllä se pienikin vene kestää. Itse olen tavannut pariskunnan, joka kierteli ympäri palloa 26-jalkaisella. Vesilinja vain tuppasi nousemaan turhan ylös matkan aikana kertyneen tavaramäärän takia.Myrskyjä olivat kokeneet aina 30 m/s :n tuulissa jne..Eikä vene ollut todellakaan uusi laatuvene vaan ihan jokamiehen pikku purkkari.
Pakkoruotsin hallitseville valtameripurjehdusten suunnittelijoille hyvä linkki:
www.dromresan.com
Siinä veneestä todetaan mm.
"Slutsaten är hursomhelst att den perfekta långfärdsbåten är den som tar dig ut på en långsegling!"
Alle kymppitonnin valtameriveneaihioita ovat esim: Havsfidra, Vega, Fingal
Viidentoista huitteilla: Shipman, Ohlson 28&29, Allegro27, Storfidra, Nord80, Laurin28, KC29.
Kahdenviiden kantturoissa:
Ballad, H-35, Antilla, Jon30, H-R32 Mistress, Arietta,...
Hinta tietysti riippuu "aihion" kunnosta, ja toisaalta on valmiiksi varustettuja, pitkältä keikalta palanneita veneitä. Näissä hintaa nostaa veneen rakenteen valtamerikelpoisuus, takila on jo vahvistettu jne. sekä muu lisävarustelu (Hätävarusteet, kommunikoitivehkeet, tuuliperäsin jne...) Kuinka paljon intensiivisen käytön aiheuttama kuluminen sitten arvoa laskee on toinen ja hyvin yksilökohtainen juttu.
Skandinavian kiertänyt Shipmankin taitaa olla kaupan (www.nettivene.com) ja tässä olisi Karibialta palannut Ohlson:
http://begmarknad.batnet.se/sok/annons.php?aid=44480&kid=&tid=
Tuossa nyt olikin jo joukko botskeja joila pääsee jos vaan oman pää kestää... Siitähän se ensi- ja viimekädessä on kiinni.
Laitappas Viki sähköpostisi niin saat pallonkiertopaatin kuvan,en osaa tänne laittaa.
vaatii aika lailla seikkailumieltä. Kyllä reissun riskitaso kasvaa veneen pienetessä ja kulku muuttuu epämukavaksi, 12 m/s tuulessa iso vene kulkee vielä täysin purjein ja yleensä mukavan pehmeästi, toisin on 28 ft veneellä. Ehkä eniten on kyse siitä, millaisissa oloissa suostut elämään seuraavat 2 vuotta.
24-28 jalk ei oleellista eroa ,kummassakaan ei mahdu seisomaan,jos ei sopeudu pikku veneeseen on turha suunnitella ko.matkaa isommallakaan.
Kirjoitin noin yleisesti 28 ft veneestä tarkoittaen sillä kaikkia alle 10 m veneitä. Isolla veneellä tarkoitin 45 ft ylöspäin (nykyään ARC-veneiden keskikoko on 46 ft, minimi 30 ft. BWR-pallonkiertäjien minimikoko on 50 ft).
Pallonkiertoon varataan tavallisesti 2-3 vuotta, noissa isommissa veneissä alkaa olla noin pitkäaikaiseen elämään riittävät olosuhteet. Aika moni kuitenkin sietää pienenkin veneen ahtauden ym ongelmat tuon ajan, minä en jaksaisi, eikä varsinkaan vaimoni.
on pallo kierretty paljon pienemmilläkin, ja yksin. vuonna 1965 16 vuotias robin lee graham lähti reissuun 24 jalkaisella
http://www.bluemoment.com/dove.html
Merikelpoisuutta ajatellen ei ole juurikaan eroa onko vene 10m vai 12m, koska valtameren kovissa myrskyissä se on aina pieni. Omaan kokemukseeni nojaten olen huomannut, että prosenttisesti enemmän rikkoontuu suurempia veneitä myrskyssä kuin pienempiä. Pienemmissä veneissä mm rikaus ja helotus on suhteellisesti kestävämpoiä kuin isossa veneessä. Tämä huomio siis hieman yleistäen. Ja toinen huomio; on suunnattoman ihmeellisiä ja outuja paatteja maailamlla joilla kierretään Tellusta. Ihan uskomattomia vehkeitä, joilla ei ns. normaali seilori uskaltaisi edes Porkkalan selkää ylittää. Tämäkin hieman yleistäen.
Se mitä asumismukavuuteen tulee, on jo toinen asia, jonka jokainen arvioi itse. toisen ion vaikea päättää sitä, millaisissa olosuhteissa joku muu tulee toimeen. On huomattava, että Vene lehden eräässä vuoden 1982 numerossa esiteltiin yksi 32ft valtamerivene, joka siis nykyisten markkinamiesten normitusten mukaan on ihan 'pilipali' vene, koska siinä ei ole edes jääplalakonetta ;)
Jos joku kokee 10m veneen sopivaksi ja sillä lähtee reissuun, niin oletetaan että hän sillä pärjää myös asumisen kanssa. Jos ihminen ei tuota ymmärrä selvittä ajoissa, niin...
Nykyäänhän tilanne on se, että painotetaan asumismukavuutta. Nykyveneet eivät ole ominaisuuksiltaa samaa 'ajatusta' kuin ennen valtameriveneet olivat - eikä tarvitsekaan - joissa painotukset nykyään on kovin toisenlaiset; nopeus ja asutrtavuus, jotka siis ainakin minulle täysin toisarvoiset. Mutta hyvä että vaihtoehtoja on, koska joillekkin nuo em asiat ovat taas ydinkysymyksiä.
Itse olen huomannut sen, että kun tilataan veneestä esite tai tullaan esittelyyn, on ensimmäinen kysymys "kuinka monta makuupaikkaa tässä on". Mutta unohdetaan selvitää se, onko kaikille makuupaikkalaisille edes omaa kaappia -muusta säilytystilasta puhumattakaan. Painotus siis muualla kuin seilaamisessa. Tämäkin yleistäen ja se perustuu omiin havaintoihin venemyynnissä.
Summa summarum. Kannatta aina lähteä, vaikka pienemmälläkin paatilla, mutta turvallisuudesta ja taidohankkimisesta ei saa tinkiä. Jos et ajoissa lähde, et lähde koskaan. Näin olisi itsellenikin käynyt ellen olisi lähtenyt omalle kierrokselle 42 vuotiaana. Siinä jää helposti oman elämänsä vangiksi (terveys, lastenlapset, elämän ns. varmuus jne...).
Tässä vähän luettavaa 28ft veneestä joka on omalla kierrollaan: http://www.projectbluesphere.com/index.asp
Saman voi lukea vaikkapa Latitude & Attitude lehdestä, joka on mielestäni cruisailijoiden No: Uno
Heitätte erilaisia esitteitä ,ostaa/myydä kanava muualla.
Tai sitten muuten vaan vastaat puhumalla eri asiasta.
Kirjoitin siitä, että pallonkiertoon menee 2-3 vuotta elämästä ja millaisissa oloissa ja kuinka (epä-)mukavasti sen kukin haluaa viettää. En saisi vaimoani 26-28 ft veneeseen edes viikonlopuksi.
Kirjoitin myös ARC-veneistä, niiden keskikoko on jo 46 ft, 18 ft pitempiä kuin 28 ft vene.
Se 18 ft on 5-6 metriä, ei mainitsemasi 2 m. Tuo 5-6 metriä veneessä lisäpituutta antaa paljon lisää mukavuutta, tilavuutta, nopeutta ja avomerellä turvallisuuttakin, olet siitä mitä mieltä tahansa.
Yleensä 26-28 ft veneellä liikkujat eivät mainitsemaani 12 m/s tuuleen edes satamasta lähde, 46 ft veneellä tilanne on toinen.
On aika uskomatonta, että noin kokenut purjehtija ihan tosissaan (?) väittää valtamereien myrskyissä purjehtivan pienen veneen olevan isoa vahvempi / turvallisempi. Olen aika usein kuullut pienten veneiden omistajien puhuvan myrskystä, vaikka tuulta on selvästi alle 20 m/s. Jos hyväksytään veneen kokoon suhteellisen myrskyn käsite, voit olla oikeassa.
Siinä olemme samaa mieltä, että maailman merillä purjehtii "uskomattomia vehkeitä". Mutta eivät minua innosta. Eikä niihin varsinkaan vaimoani saisi, siihen se pallonkierto tyssäisi jo ennen kuin olisi alkanutkaan.
Kysele sinä vaimoltasi, saattaa olla että täällä on myös poikamiehiä.
Et kirjoita mitenkään epäselvästi, vaan luet epäselvästi.
En ole ottanut vaimoasi mukana kirjoituksiini, vaan olen nimenomaan puhunut omista mielipiteistäni jotka peustuu omaan kokemukseeni, ei muiden tai muiden vaimojen mielipiteeseen.
En halunnut korjata tietosia "ARC veneistä" vaikka mitään ARC veneitä ei edes ole, koska halusin olla kohtelias. Itse otin oma-aloitteisesti esille ilman kirjoitukseesi kohdistuvaa välitöntä kommentoimista, että kokolailla sama jos veneen koko on 10m tai 12m. Miksi tein niin? Siksi, koska niistä on kokemusta, ja molemmat ARC seilattuja. Onko tämä sama kuin ARC vene? Joetin etsiä tietoa ko. luokasta mutta on varmaans en verran uusi luokka, että en ole löytänyt.
On myös hyvä että ennen kommentoimista luet tarkasti kirjoituksen jota kommentoit, sillä kirjoitinettä "prosenttisesti enemmän rikkoontuu suurempia veneitä myrskyssä kuin pienempiä", joka pitää paikkaansa. Vahvuus myrskyssä on paljon muutakin.
Sinä taas puhut pääsääntöisesti asumismukavuudesta ja sitä, saatko vaimosi veneeseen viikonlopuksi tai et.
Samaa mieltä olen kuitenkin siitä, että n. 15m vene on pääsääntöisesti turvallisempi merellä kuin 10m, mutta lähinnä kommenttini kohdistuikin hieman toisiin ajatuksiiin kuin suoraan pituuden tai muun koon tuomaan etutuuteen. Vaikka iso ei aina ole turvallisin. Rajuin kokemani esimerkki on seuraava: Olin Utön edustalla silloin kun Estonia meni pohjaan vähän alle 10m purjeveneellä vai 1 reivi päällä.
Jos vaikka otat esimerkiksi yhden vinssin -80 luvun ja noin 10m veneestä ja lasket sen purjepinta-alan. Teet samoin noin 15m nykyveneelle. Sitten lasket niiden murto- tai vastaavat lujuudet. Näet sen, että pienempi on vahvempi SUHTEESSA suurempaan. Mutta toki kokonaisuus ratkaisee.
Omakohtainen kokemukseni puhuu edelleen, että isompia korjataan myrskyjen jälkeen useammin kuin pienempiä. Syitä tähän on toki monia, mutta yksi syy on pienempien parempi suhteellinen kestävyys.
Kuten jo kerran sanoin, on sama onko vene 10m vai 12m, koska myrskyssä se on aina liian pieni.
>>> Olen aika usein kuullut pienten veneiden omistajien puhuvan myrskystä, vaikka tuulta on selvästi alle 20 m/s.
-- Samaa olen kuullut isompien veneiden omistajien puhuvan 15ms tuulessa ja Porkkalan aukosta. Joten kaikki on suhteellista, kuten 1. kirjoitukseni otsikko sen kertoo.
>>> Eikä niihin varsinkaan vaimoani saisi, siihen se pallonkierto tyssäisi jo ennen kuin olisi alkanutkaan.
-- Vaimosi on viisas nainen... ja varmaan tietää mihin pohjaa ajatuksensa/mielipiteensä.
Hyvää kevättä :)
"mutta millainen se tavallisen ihmmeisen pallonkiertovene voisi olla?"
Tavallisen ihmisen vene pallon kiertoon on sellainen, mihin rahat ja taidot riittää.
Ei ole olemassa mitään sääntöä, millä siellä pitää seilata.
Kap Hornille on menossa vene, jossa vanhemmat ja kaksi pientä lasta. Vene on 33 jalkainen vanha kilpavene. Masto on hoikka ja parduunoilla tuettu. Sisällä sisustamattomassa veneessä on aika askeettista ja nyt hieman kylmäkin, kun ei ole lämmitintä.
Kahdeksan metrisiä veneitä näkee päiväntasaaja-reitillä vaikka kuinka paljon.
Oma näkemykseni on, että isompi vene ei ole yhtään turvallisempi, mikäli miehistön lukumäärä ja taidot eivät ole siihen suhteessa.
Jos lähtökohta on pariskunta, ja pitkille avomeripätkille joku kolmas ja ehkä neljäs avuksi, niin veneen maksimipituutena pitäisin 12 metriä. Pariskunta hallitsee sen vielä joten kuten kahdestaan, mutta tilaa riittää yllin kyllin neljällekin, sekä kaikelle ryönälle, jota mukaan raahata. Venekoon rajaaminen 12 metriin on monessakin mielessä järkevää. Satamamaksut maailmalla pompsahtavat rajusti yli 12 metrisiltä veneiltä. Veneen ylläpidon kulut nousevat agressiivisen progressiivisesti veneen pituuden kasvaessa. Ylimääräistä tilaa ei pariskunta pysty järkevästi hyödyntämään. Tarvitaan pentteri ja vessa. Meripunkka, missä taatusti pysyy kuoppaisemmallakin kelillä. Satamissa on tietysti kiva kölliä kumppanin vieressä, eli yksi tuplapeti. Eikä muuta. Mahtuu 8-12 metriseen veneeseen loistavasti.
ARC:ssä veneiden keskikoko ei ole lähelläkään 45 jalkaa, vaan vähemmän. Jotka ei usko, niin laskekoot: http://www.worldcruising.com/arc/entry06.htm
Veneen minimipituudeksi on rajattu 27 jalkaa siksi, että viimeinenkin ehtisi jouluksi St. Lucialle. Turvallisuuden kanssa asialla ei ole tekemistä. Kaikki huvipurjehdusveneet ovat pieniä ja turvattomia, kun valtameri möyryää. Ainoa isompaa venettä puoltava turvallisuuteen liittyvä asia on nopeus. Vähemmän päiviä merellä, niin tietysti vähemmän mahdollisuuksia joutua koviin keleihin. Mutta taas toisaalta, ei se vene ole turvassa satamassakaan. Iso vene vaatii ankkurissa aina enemmän tilaa, eli jos on ahdasta, niin on mentävä merelle. Laitureissa pysyy, jos pysyy, sillä maailmalla nekin on välillä aika rimpuloita. Ja jos joku muu hölmöilee ja tulee päällesi, niin on aivan sama, minkä kokoinen veneesi on.
Oma ihanneveneeni olisi 10-11 metrinen teräsrunko alumiinikannella. Kutterisluuppi alirikattuna. Yksi purjekerta vahvoja purjeita, keulimmaiset rullilla, tavallinen iso. Genaakkeri sukassa. Kaikki turhat härpäkkeet jääkaapista tuulimittareihin jättäisin rantaan. Veneeni olisi karu, mutta samalla helppo pitää kunnossa.
Mitä maailmalla on katsellut venekansaa, niin tuntuu, että vene ei ole se oleellisin asia maailmalle lähtemisessä. Tärkein on päätös, että nyt mennään. Ja kun se päätös on riittävän vankka, niin veneeksi kelpaa parikymmen jalkainenkin. Niilläkin pärjää, vaikka ahdasta tietysti on. Ja toisessa päässä on sitten ne, joilla on viisikymmenjalkainen, vimpanpäälle varustettu valtamerilaiva, mutta millä ei ikinä mennä mihinkään. Päätöstä lähtemisestä ei synny koskaan. Ja hyvä niin. Ei valtamerille ole pakko lähteä. Suomessa on seilattavaa kyllä yhdeksi ihmisiäksi. Mutta jos ihan aikuisten oikeasti maailmalle haluaa, niin tavallisenkin ihmisen budjeteilla löytyy sopivia veneitä. Ja jos tuntuu, että mikään ei riitä, niin silloin pitää mennä seuraavalla lomalla katselemaan satamia euroopassa tai karibialla. Jos ei tunge itseään aivan luxus-satamaan, niin aika iloisesti yllättyy siitä, että millaisella kalustolla siellä liikkuu ne ihmiset, jotka ovat sen tärkeimmän, eli päätöksen, tehneet.
Kiitoksia, perusteltu mielipide! Ehkä siksikin tykkäsin siitä, kun se tukee aika paljon omia näkemyksiäni tässä "lähtöpäätöksen kypsyttelyssä".
En tosin jättäisi jääkappia/jäähdytyskonetta, enkä paljon muutakaan nykyajan elektroniikan tuomaa mukavuutta kyydistä pois. Varautuisin kylläkin niin, että valtameren ylityksellä kaikki ylimääräinen sähkönkulutus pois ja "elektroniikka on uusiutumaton luonnonvara meriolosuhteissa" -asenteella :-)
Asiaa! Tähän on vaikea muuta kommentoida. Näin se menee.
http://www.seagypsysailing.com/why-i-chose-boat-i-did.html
ARC 2006 ilmoittautuminen on vasta alussa, ennenkin pienet ovat varmistaneet osallistumisen ajoissa: Keskipituus ARC 2005 oli jo 48 ft ! Lähes sama myös ARC 2004 !
Vuosina 2003, 2004 ja 2005 ARC-veneistä vain 13 % oli alle 40 ft !
ARC-veneiden koko on edelleen kasvussa.
"ARC facts and figures FOR 2005
ARC Fleet Breakdown
Average length overall is 14.75m (48ft), very similar to last year.
Boats below 12m (40ft) make up 13% (32 boats) of the fleet, the same as 2004 & 2003
There are 115 yachts between 12 to 15m, (40-46ft), 49% of the overall fleet, in comparison to only 38% of the overall fleet in 2004.
29% of the fleet are over 17m (56ft) LOA, compared to 25% in ARC2004."
Lisää aiheesta:
http://www.yachtingmonthly.com/ym/any_questions/20060010113827ymanyqs.html
"Satamamaksut maailmalla pompsahtavat rajusti yli 12 metrisiltä veneiltä."
Roskapuhetta. Olen 3 viime vuoden aikana käynyt yli 12 m veneelläni noin 20 maan satamissa. EN OLE MISSÄÄN huomannut, että esim 11 m veneen satamamaksu olisi oleellisesti halvempi.
Year Average Median / m
1986 11.89 11.60
1987 12.27 11.88
1988
1989 13.14 12.79
1990 13.98 13.85
1991 14.11 13.28
1992 13.05 12.15
1993 13.62 13.17
1994 13.78 13.18
1995 13.84 13.26
1996 13.83 13.24
1997 13.76 13.35
1998 14.23 14.00
1999 13.92 13.34
2000 14.39 13.70
2001 14.90 14.08
2002 14.53 13.95
2003 14.94 13.95
2004 15.14 14.50
2005 14.79 14.02
Näyttäs että keskikoko on jo 15 vuotta ollu yli 40 jalkaa
Itse parikin kertaa ARC:n purjehtineena voin kertoa, että itse kisaan osallistuu X määrä veneitä joiden pituus on X metriä. ARC:n mukana kuitenkin seilaa oma poppoonsa, joka ei halua maksaa ryöstöhintaa osallistumismaksusta seilata meren yli ja saada osallistua rantapippaloihin, koska se on ulkopurjehduksellinen asia.
Syy tämän mukanaseilaamiseen on se, että ylitysajankohta on otollinen ja mukana on paljon veneitä. Hitaammat (lue pienemmät) lähtevät jopa viikon etuajassa että ovat mukana suurimman aikaa 'letkassa'. Ja nämä veneet ovat pääsääntöisesti pieniä, noin 10m taikka alle jotka haluaa seilata porukassa.
Ja mitä tuohon 12m rajaa tulee, nii hae esimerkkejä vaikka Väliemreltä, vai annanko minä? Siinä se satamamaksujen raja nusee selvsti...
vai vastasinko tähän
"ARC:ssä veneiden keskikoko ei ole lähelläkään 45 jalkaa, vaan vähemmän. Jotka ei usko, niin laskekoot: http://www.worldcruising.com/arc/entry06.htm"
Kiitos, etsi minulle ne Välimeren yli 12 m veneelle kalliit satamat niin tiedän mennä viereiseen satamaan.
Tuota noin, kyse taisi olla aluperin tästä minkä kirjoitit http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000014396787
Eli valtamerivenematkailun venekoosta, ja itse käänsit jutun ARC:hen sejä siihen, että et saa eukkoasi veneeseen jos se on pieni (joka siis on yhden ymmärrykse mukaan valtameriveneen mittatapa).
Eli pääpaino koko keksustelussa oli nimenomaan valtamerimatkailussa - jota siis on
arkin' ulkopuoelllakin.
Kaikki marinat V-merelä nostaa hintaa ja/tai veroa jos vene on yli 12m. Kreikassa harvemmin on satamamaksuja, mutta vero on (vakkakin pieni). Turkissa ja Kroatiassa Transit Log, jonka kynnys juuri 12m ja myös satamaksuissa on sama raha.
Itselläni on hinnastot paperimuodossa, ja jos haluat sellaisen niin annahan osoite e-mailiin [email protected] niin saat printin.
Tuohan on aivan toisesta keskustelun polusta.
Ei kannata jatkaa.
Bye
30 USD yhden vuoden ajalta veneen koosta riippumatta.
Kyse oli alujaan siitä, millainen/mikä kokoinen vene on ns minimiun ocean cruiser, johon oli mieltä X ja minä Y. Ja vaimosi myös mieltä X, koska sinäkin sitä olet. Tästä keskusteltiin, kuten itse voit todeta.
Voi toki olla että olen vastannut väärään säikeeseen, mutta se selittynee sillä, että minimerkkisi vaihtuu joka viestin jälkeen, joten 'mukana' on vaikea pysyä.
Bye
Riippuu minne menee... jos vaikka piipahtaa Kreikan puoella ja palaa Turkkiin, on se 2 kertainen noin 250-150e lisäkuluja (riippuen myös hlö.lukumäärästä). Lisäksi tulee X eur/hlö veneessä vielä päälle (voi olla että turkissa ei, mutta esim Kroatiassa kyllä).
Käytännössä tilanteet vaihtelee jokin verran :)
Lefkas Marina, Kreikka, Low Season
10 m vene 16 e / vrk
12.5 m vene 19 e / vrk
Bodrum Marina, Turkki ja
Netsel Marina, Turkki
Leveys x pituus x 0.7 e = vrk-hinta
Kun näitä tietoja nyt sattui olemaan käsillä niin:
satama 8m(2,5tn) 10m(4tn) 12m(7,5tn)
Sainte-Maxime 21,00e 23,70e 35,00e
Port Grimaud 18,00e 28,00e 45,00e
Marseille PR 10,05e 13,20e 15,60e
Porquerolles 21,00e 28,00e 40,00e
Bandol 15,60e 27,00e 36,00e
Antibes PV 16,00e 28,00e 54,00e
Ero satamamaksun suuruudessa mentäessä yli 11,99 metrin / 7,5 tonnin voi siis nostaa hintaa suhteellisesti aika paljonkin.
Yksin palloa kiertäneiden listaa on täällä:
http://www.solocircumnavigation.com/SoloSailingCircumnavigation/SinglehandedCircumnavigators.htm
Listan pienin on 12 jalkaa...
Aikoinaan pienimpänä veneenä pidettiin Henry Pigottin 19,5-jalkaista Glory II-venettä. Se esiteltiin eräässä englantilaisessa veneilylehdessä perusteellisesti. Dzonkkitakila ja muutenkin kiireettömän matkailun perikuva. Varustus harkitun täydellinen, generaattorit, apukoneet, lämmityslaitteet, vesilaitokset ja varaosina mm. kolme autopilottia jne. Ja ohjauspiste sisällä, matkaa tämä itseään huonona navigoijana pitänyt purjehtija teki enimmäkseen ohjaamon nojatuolissa tohvelit jalassa....
Vapaasti seisova masto oli helppo kaataa ja matkaa saattoi pitkällä ja matalalla kölillä varustetulla veneellä jatkaa vaikkapa Ranskan jokireiteillä. Hidastahan se pallonkierto tuollaisella joka tapauksessa on.
taitaa keskikoko olla 40 jalkaa. Paljonkohan ne lisäis veneiten kokoa jos ottais vaimon mukaan
Tuosta ARC-veneiden keskikoosta ensin. Olen edelleen sitä mieltä, että valtaosa noista veneistä on alle 45'. Mukana olevat lähes kolmekymmenmetriset 'syövät' tilastollisesti kolme pienempää venettä ja antavat hieman väärän kuvan laivueen koosta. Siitä, että kuka milloinkin ilmoittautuu kisaan, en tiedä mitään. Enkä kyllä usko siihenkään, että pienet ilmoittautuisivat ensin. Nimimerkki Brodar:n kanssa olen tehnyt saman havainnon, että Kanarialta lähtee arcin aikoihin laivueellinen nimenomaan noita pienempiä veneitä kohti Karibiaa.
Tämä on ehkä alkuperäistä kysyjää kiinnostava tieto, eli veneen ei tarvitse olla uudenkarhea 45', että sillä maailmalla pärjää.
No sitten noihin satamamaksuihin, joista jo onkin tullut palautetta. En jaksa eritellä kaikkia paikkoja, mutta Karibialla oli muutamassa paikassa poijupaikkojenkin hinnoissa eroja yli ja alle 10t veneille. Laitureissa samoin. Etelä-Amerikassa Riossa ja Argentiinan puolella parissa marinassa raja on tuo 12m. Englannissa Margate 12m ja Gosport 12,6m. Tyynenmeren puolelta ei ole omakohtaista kokemusta. Vaikka erot ei päivähintana kauheilta tunnu, niin parin vuoden jälkeen yhteen laskettu hintaero tuntuu järkyttävältä.
En halunnut nimetä mitään jokamiehen pallonkiertovenettä, koska täällä aina kaikki menee typeräksi kinamiseksi ja varsinainen asia unohtuu. Kuten taas jälleen kerran on tässäkin käynyt. Kun tuollainen kasimetrinen vene on kunnolla tehty, hyvät purjeet ja miehistöllä järki päässä, niin hyvin pärjää. Alkuperäiselle kysyjälle uskallan sanoa, että pienempi ja halvempikin vene riittää. Esimerkkinä nuo ruotsalaiset. Itse en tuolla lähtisi, en siksi, että tuntuisi vaaralliselta, vaan puhtaasti mukavuuden haluisempana. Ja jos ei ole varma pärjäämisestään, niin on itseasiassa aika halpaa mennä gastiksi muutamaksi viikoksi jollekin valtameripätkälle. Siellä sen sitten näkee, että mitä se touhu on.
Täällä saariston perukoilla kivien välissä pyörimään tottuneelle valtameret ovat tietysti outoja ja ehkä pelottaviakin. Tuolta isojen vesien puolelta on pari tuttua käynyt vieraanani, ja he eivät ole peloissaan, vaan paniikissa paskat housussa tärisevät, kun kunnon länässä(kallellaan) vedetään metrin päästä selvästi näkyvästä kivestä. Välissä vaan joku maalattu keppi.
Heidän mielestään vetemme ovat purjehduskelvottomia.
Vielä loppukevennyksenä yksi etu pienemmissä veneissä. Syväys. Vaikka valtameressä keskellä vettä riittää, niin rannoissa ei läheskään aina. Yli 2,2 syväyksellä alkaa olla pulmia. Alle 1,8 on oma vastaukseni pallonkiertoveneen maksimi syväykseksi.
the end
mutta mediaanin tunteminen pitäisi kuulua yleissivistykseen.
Se mediaani näkyy olevan viestin "ARC veneiden koko" taulukossa. Viime vuodet noin 14 m.
Siis ARC veneiden LUKUMÄÄRÄSTÄ puolet on alle 14 m ja toinen puoli yli 14 m. Näin on ollut jo 5 vuotta.
Jos et minua usko, katso esim. Yachting Monthlyn tilastoja.
Mediaani on keskimmäinen arvo suuruus-järjestyksessä, muttei kerro poikkeamien suuruutta . Sinänsä ehkä talous-elämässä(kin) suorituskeskeisimmät ovat ARC:n lähtölistoilla ja pienemmillä paateilla seilaavat osapuilleen samaan ajoittavat muutkin ylittäjät listan ulkopuolella??? en löydä jutun glue:ta kuitenkaan.
Jos ei nyt ihan pallon ympäri niin Helen Tew purjehti joku vuosi sitten Atlantin yli ja takaisin 26,4 jalkaisella, vuonna 1937 rakennetulla, kutteririkatulla puukengällä - 89 vuotiaana isoäitinä!
http://www.telegraph.co.uk/health/main.jhtml?xml=/health/2001/01/26/tlfeat26.xml
Säälittää nää kaverit joilta jää reissut tekemättä ja unelmat toteuttamatta kun ei vaimot suostu alle 49 jalkaisiin...
Tämän lisäksi tällä palstalla on esitetty kaikennäköisiä virityksiä. Jossain aiemmassa viestissä lueteltiin:
"Ainakin Laurinkoster 28(svenskieläkelinen singeliseilaaja veneellä Mica, joka ajoi poskikolarin tankkerin kanssa pari vuotta sitten Pasificilla), Shipman 28/29, Van de Stadt 30, Colin Archer typ 30, Albinieista muutama lalli (Vega) sekä jo edellä mainittu Inferno 29..."
Moniko noista on suunniteltu ja rakennettu kategoriaan A, valtameri?
Suomi24 palstoilla on aiemmin lähes hurskasteltu kipparin vastuilla, katsastussäännöillä ym. Miksi nyt ihannoidaan valtamerille lähtöä sinne sopimattomilla aluksilla?
Jos ei kalusto tyydytä, älä lähde!
Jos miehistö tai etenkään kippari ei ole valtamerille sopiva, älä lähde!
Katsele katgorioita ja mieti kuinka paljon vastuutasi keventää, jos aluksesi on EU-kelpoinen. Älä kuitenkaan lähde, älä ainakaan valtamerelle. Ja paheksu suuresti kaikkia jotka moisen typeryyden ovat tehneet.
Johan Junnukin aikoinaan lauleskeli Albatrossista...
En ihannoi ketään ja John Tew suunnitteli Mary Helenin ko kategoriaan. Mikä sinun tekosyysi on?
Samaa asiaa 10 vuoden päästä jauhaa sun lapset, että "kylläpä isi oli tyhmä kun lähti 50' veneellä Porkkalan yli, jopa oli edesvatuuton ihminen".
Esimerkki oli Porkkalasta koska se on sun valtameri.
Onhan niitä kaikemlaisia A-kategorian vehkeitä joita mastot kaatuu, kölit tippuu jne... Ja siellä on ollut Swedwn Yachtsia, Swania ja sen sellaista.
Konstruktio, älykääpiö, konstruktio on se joka rules!!! Ei jalat tai jääpalakone tai peseenlämmitin, tai sun muijjan mielipide jonka olet joutunut omnaksumaan että saisit pesää.
Hyi sinua MaunoPetteri! Eihän totuutta saa ääneen sanoa tässä sosiaaliturvakehdossa... vai että "saisit pesää", perskale, olin hymyillä ääneen!
ne katekoriat ja katsatukset on EU kubbejen touhuu.luuleks sä että nemitää purjehdksesta tietää. noi veneet on ainaki 30 vuottaa kestäny porkkalan kelit.