Panen nyt tämän viestin tänne palstalle, koska mielestäni suurimmat uskonfanaatikkoryhmittymät löytyvät juuri tämän uskon piiristä - muita pienempiä ja tuntemattomampia uskonryhmiä ja -lahkoja lukuunottamatta.
Minusta uskossa on jotain hyvin kieroa ja jopa perverssiä, kun se menee niin sanotusti liian pitkälle: kun kaikki pidetään ainoana ja täytenä totuutena, oli se sitten jonkun "hourupään" viesti jumalalta taikka kirjoitettua vanhaa tekstiä tai jotain muuta, vaikka kyseessä on aina vain lopulta pelkkä uskomus (ei siis tieto, eli fakta).
Miksi siis tällaiset fanaatikot ylipäänsä ottavat jotkin asiat niin hirmu vakavissaan ja ovat valmiita uskomustensa puolesta tekemään julmiakin tekoja ? Eivätkö he käsitä lainkaan sitä, ettei kukaan todellisuudessa tiedä mikä on totuus, mikä fiktiota tai jopa silkkaa huijausta jonkun häiriintyneen ihmisparan taholta. Ja miksi ihmisjoukot ovat niin alttiita kohottamaan uskon varjolla tällaisia ns. kärkimiehiä, joita sitten palvovat lähes jumalan lailla (olivat ne sitten profeettoja tai "joitain muita "korkeampia" henkilöitä jumalan ja ihmisen välissä") ja kuuntelemaan heidän "jumalalta saamiaan totuuksia", jotka normaalilla älyllä varustettu ihminen kyllä kyseenalaistaisi.
Minusta uskon puolesta taisteleminen on typerintä mitä ihminen voi tehdä. Juuri sen vuoksi, ettei voida tietää itse asiassa minkä puolesta taistellaan: pelkän kuplan (huijauksen) vaiko parhaimmillaankin puolitotuuden? Ihmisen tulisi käsittää tämä asia uskon asioissa: Niin kauan kun ihminen itse toimii ns. tiedon/profetian välittäjänä, jumalan sanan julistajana muille ihmisille, sana ei koskaan ole totuus. Tämä on fakta! Ihmisen sisäänrakennettu itsekkyys ja oman edun tavoittelu estäisi tuon "totuuden sanan" julistamisen puhtauden, sillä ihminen on häikäilemätön hyväksikäyttäjä pohjimmiltaan, AINA, PISTE.
Uskonjutut nyt vain ovat helpoin väylä tämänkaltaiseen hyväksikäyttöön.
Minusta uskossa on jotain hyvin kieroa ja jopa perverssiä, kun se menee niin sanotusti liian pitkälle: kun kaikki pidetään ainoana ja täytenä totuutena, oli se sitten jonkun "hourupään" viesti jumalalta taikka kirjoitettua vanhaa tekstiä tai jotain muuta, vaikka kyseessä on aina vain lopulta pelkkä uskomus (ei siis tieto, eli fakta).
Miksi siis tällaiset fanaatikot ylipäänsä ottavat jotkin asiat niin hirmu vakavissaan ja ovat valmiita uskomustensa puolesta tekemään julmiakin tekoja ? Eivätkö he käsitä lainkaan sitä, ettei kukaan todellisuudessa tiedä mikä on totuus, mikä fiktiota tai jopa silkkaa huijausta jonkun häiriintyneen ihmisparan taholta. Ja miksi ihmisjoukot ovat niin alttiita kohottamaan uskon varjolla tällaisia ns. kärkimiehiä, joita sitten palvovat lähes jumalan lailla (olivat ne sitten profeettoja tai "joitain muita "korkeampia" henkilöitä jumalan ja ihmisen välissä") ja kuuntelemaan heidän "jumalalta saamiaan totuuksia", jotka normaalilla älyllä varustettu ihminen kyllä kyseenalaistaisi.
Minusta uskon puolesta taisteleminen on typerintä mitä ihminen voi tehdä. Juuri sen vuoksi, ettei voida tietää itse asiassa minkä puolesta taistellaan: pelkän kuplan (huijauksen) vaiko parhaimmillaankin puolitotuuden? Ihmisen tulisi käsittää tämä asia uskon asioissa: Niin kauan kun ihminen itse toimii ns. tiedon/profetian välittäjänä, jumalan sanan julistajana muille ihmisille, sana ei koskaan ole totuus. Tämä on fakta! Ihmisen sisäänrakennettu itsekkyys ja oman edun tavoittelu estäisi tuon "totuuden sanan" julistamisen puhtauden, sillä ihminen on häikäilemätön hyväksikäyttäjä pohjimmiltaan, AINA, PISTE.
Uskonjutut nyt vain ovat helpoin väylä tämänkaltaiseen hyväksikäyttöön.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sekois pää... :D Olen vaan lapsesta lähtien saanut suurta tyydytystä hengellisistä asioista ja siksi etsinyt tietoa Jumalasta eri uskontojen kautta. Sen vaan tuntee hyvänä ja rauhallisena olona, ei se mua haittaa jos muut ei usko, eihän se multa pois oo. Mut mikä mua kyllä rassaa, on tää nykyinen moraaliton elämänmeno, koska se ei ole enää yksilönasia, vaan yksïlön moraalittomuus vaikuttaa koko yhteiskuntaan. On kyse vastuusta, ja siksi liika individualismi ei ole hyvästä.
Onhan jokaisella aina joku asia mihin ei usko ja vastaavaasti joku asia mihin uskoo. Sinä uskot tuohon kirjoittamaasi. Jos opiskelisit jotain filosofiaa 5 vuotta ja olisit 70 vuotias, et tuohon enää uskoisi.
Sinäkin taistelisit oman henkesi puolesta, kun uskot, että niin pitää tehdä. Et ole tuohon kirjoitukseesi ollenkaan ottanut mukaan maailmankatsomuksellisia asioita. Niidenkin vuoksi voidaan taistella.
Sitten on vielä erilaisia tiedon tasoja. Joku tietää asioista enemmän kuin toiset. Siksi ei voi varmasti tietää, miksi joku tekee sen, mitä hän tekee.
nämä viestit mitä nämä höyrypäät saa "jumalalta" on ainoastaan kuolleitten ihmisten sielujen tekemiä juttuja joita nää mehmetit yms: hörhöt luulee jumalan puheeksi saattaa niistä osa toki puhua asiaaki mut yleensä nää "jumalpuhujat" on semmosia idiootteja joilla ei ole mitään määränpäätä ainoastaa leuhkivat jollain ajatustenluku voimallaan mikä on jokaisessa ihmisessä että jos joskus törmäät moiseen tyyppiin joka "keskustelee" jumalan tai hengen kanssa osaat neuvoa tätä ihmistä ottamaan selvää mikä sillekki puhuu