Suomen kasvihuonekaasujen päästöt laskivat Tilastokeskuksen perjantaina julkistamien ennakkotietojen mukaan viime vuonna lähes Kioton ilmastosopimuksen tavoitteeseen. Päästöjen lasku johtui sähkön tuonnin voimakkaasta kasvusta ja hiilen polton puolittumisesta vuotta aiemmasta.
Energiasektorin hiilidioksidipäästöt laskivat viime vuonna 65 miljoonasta tonnista 54 miljoonaan tonniin. Muut päästöt pysyivät ennallaan. Kokonaispäästöt ylittivät hieman vuoden 1990 päästöt, jotka olivat 70,4 miljoonaa tonnia.
Se, että päästöt ovat laskeneet, ei vielä välttämättä merkitse ilmastomuutoksen hidastumista maapallolla. Ratkaisevinta on se, miten energia tuotetaan. Sen vuoksi päästöoikeuskauppa eri maiden välillä ei tuo todellista muutosta ilmastoon. Päästökauppa on rahamarkkinoita varten luotu laskennallinen järjestelmä, joka käyttää verukkeena luonnosuojelua.
Suomen on taisteltava nielukiintiö vastaamaan sen todellista suuruutta. Esim. Venäjä sai kiintiönsä kaksinkertaisena. Suomalainen metsän- ja maatalousmaan hoito on kansaivälistä huippuluokkaa, joka on saatava konkretisoiduksi päästökauppaan. Kun Suomen hiilinielukapasiteetti saadaan kaupassa sen tosiasialliselle tasolle, niin Suomi on ylittänyt Kioton tavoitteet ja voi myydä päästöoikeuksia.
Energiasektorin hiilidioksidipäästöt laskivat viime vuonna 65 miljoonasta tonnista 54 miljoonaan tonniin. Muut päästöt pysyivät ennallaan. Kokonaispäästöt ylittivät hieman vuoden 1990 päästöt, jotka olivat 70,4 miljoonaa tonnia.
Se, että päästöt ovat laskeneet, ei vielä välttämättä merkitse ilmastomuutoksen hidastumista maapallolla. Ratkaisevinta on se, miten energia tuotetaan. Sen vuoksi päästöoikeuskauppa eri maiden välillä ei tuo todellista muutosta ilmastoon. Päästökauppa on rahamarkkinoita varten luotu laskennallinen järjestelmä, joka käyttää verukkeena luonnosuojelua.
Suomen on taisteltava nielukiintiö vastaamaan sen todellista suuruutta. Esim. Venäjä sai kiintiönsä kaksinkertaisena. Suomalainen metsän- ja maatalousmaan hoito on kansaivälistä huippuluokkaa, joka on saatava konkretisoiduksi päästökauppaan. Kun Suomen hiilinielukapasiteetti saadaan kaupassa sen tosiasialliselle tasolle, niin Suomi on ylittänyt Kioton tavoitteet ja voi myydä päästöoikeuksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tilastokeskuksen kasvihuonkaasusivut voisivat kiinnostaa sinua ja muita.
http://www.stat.fi/til/khki/index.html
Eurooppa on ilmastonmuutoksen torjumiseksi solmitun Kioton sopimuksen soveltamisessa vankassa etunojassa. Hienoa, sanoo yksi. Silkkaa eurooppalaista hölmöyttä, arvostelee toinen
Ja miksi juuri Suomi on taas eturivissä? Miksi Suomen pitää vähentää päästöjään, vaikka kyseessä on kylmä maa, jonka teollisuus on jo investoinut ympäristöön lähinaapureitaankin enemmän?
Entäs minun sähkölaskuni? Siihen voi tulla mojovakin lisä siksi, että energialaitokseni joutuu ostamaan kalliita päästöoikeuksia.
Miksi juuri minun pitäisi lajitella ja välttää lentämistä?
H Ö L M Ö Ä
Mutta tulossa mm. rekkojen kavennus enimmillään 2,5 cm puoleltaan, jotka nykymitassa(leveys 260cm)
Varmaan tämmöisiä esimerkkejä tuloillaan muitakin, eli semmoiset lait, kuin edustajatkin!
Miksi jotkut saa rajoituksetta esim. lentää, siellähän sitä päästöä on, esim. jos lentäminen jatkuu kuin nyt 20 vuotta, sinne menee kaikki (tai lähes kaikki) päästöoikudet
Jos katsoo EU:n taakanjakoa Suomi on keskitasolla. Kovimmat tavoitteet ovat Saksalla ja Iso-Britannialla Ruotsikin on kylmä maa, mutta se on onnistunut vähentämään päästöjään vaikka sille on annettu mahdollisuus lisät päästöjään neljä prosenttia vuoden 1990 tasosta!
Miksi teollisuus Suomessa on jättänyt hyödyntämättä taajuusmuuttajien käytön?
Lentäminen ei vielä kuulu päästöjen vähentämisen piiriin ja sen kasvu uhkaa vesittää päästöjen vähentämisen. Se pitää saada myös päästökaupan piiriin.
Miksi minä? Koska rikkaalla länsimaalla luulisi olevan varaa ja osaamista siihen.
Itse laitoin myös taajuusmuuttajan, meni moottori paljon hiljasemmaksi pienillä kierroksilla, ja tuli vääntöä erilailla kuin ennen "katkosäätimellä", tosi hyvä keksintö, vähän vain turhan kallis esim. liesituulettimiin jälkiasennuksina ym. vempeleet
Ruotsilla on Kioton sopimuksessa edullista päästötöntä atomi- ja vesivoimaa Suomea huomattavasti enemmän.
Ruotsi on onnistunut luomaan kuvan atomivoimasta pois siirtyvästä maasta sulkemalla suurieleisesti yhden yksikön ja lupaamalla lopettaa muutkin "pikapuoliin". Itseasiassa Ruotsi tuottaa tällä hetkellä yksiköiden nykyaikaistamisen ansiosta atomivoimaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin - moninkertaisen määrän Suomeen varrattuna. Suomi on Ruotsin rinnalla atomivoima-kääpiö 5:nnenkin voimalan valmistumisen jälkeen.
Suomi se on se rikollinen hänen mielestään jota on kuritettava vaikka Soininvaara-laisin eläkeleikkauksin, nekin saastuttivat vihreää idologiaa. Paavin morsian on aina oikeassa!
Olen samaa mieltä "Ruotsin energiatalous"-kirjoittajan kanssa. Ruotsalaiset ovat historian sivun olleet suomalaisia nokkelampia kaikissa toimissaan. Esimerkkejä löytyy kaikilta elämän aloilta. Esim. ympäristöpolitiikassa he ovat saavuttaneet kansainvälisen hyväksynnän Suomea paremmin. Osa keinoista on vain näppärää kikkailua ja tilastojen säätämistä. Esimerkiksi Ruotsin tiukasti suojellut metsät sijaitsevat suurimmalta osiltaan pohjoisessa puuntuotannon kannalta toisarvoisella alueella. Etelä-Ruotsin talousmetsät ovat tehotuotannossa, mutta suojeluprosentit näyttävät hyvältä.
Ruotsi on neuvotellut EU:n kanssa esisopimuksen, jossa turve luokitellaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Sitähän se tosiasiallisesti onkin, vaikka uusiutumisvauhti on hidasta. Tällä hetkellä Ruotsi käyttää turvetta 4-5 milj. m3, joka on vajaa 1/4 vuotuisesta kasvusta. Tällä turvesopimuksella Ruotsi voi sitten hyödyntää energiakauppaa, ja nyhtää Suomelta rahaa omille sähköntuottajilleen. Samaan aikaan Suomi on rinnastanut turpeen fossiilisiin polttoaineisiin. Onko Suomi saanut jossakin tästä kiitosta ja Ruotsi paheksuntaa ? Olisiko sillä sitten mitään väliä ? Maalaisjärjen käyttö ei ole kiellettyä suomalaisiltakaan.
kaikessa hiljaisuudessa. Samalla he ovat onnistuneet luomaan kuvan ydinenergiasta luopuvasta maasta.
Uutinen:
Ruotsi kasvattaa ydinvoimatuotantoa muissa laitoksissa
Ruotsin muut ydinvoimalat sen sijaan ovat tehostamassa toimintaansa. Ny Teknik - lehden mukaan (17.8.2004) Ruotsi lisää ydinvoimatuotantoa laitosten modernisoinnin avulla 8 TWh vuodessa. Tuotanto vastaa noin 1000 MW ydinvoimalaitoksen vuosituotantoa. Hanke noudattaa Ruotsissa jo vuosikausia vallinneen ydinvoimamyönteisyyden aaltoa.
Vuoden 1980 jälkeen Ruotsissa on tehty monta suurta energiapoliittista päätöstä. Ydinvoimaan ne kuitenkaan eivät ole kajonneet. Päinvastoin yksityinen ja valtiollinen ydinvoimateollisuus ovat panostaneet satoja miljoonia euroja käynnissä olevien reaktoreiden huoltoon, kunnostustyöhön ja eliniän kasvattamiseen.
Energiayhtiö Fortum aikoo investoida seuraavan 12 vuoden aikana kahteen ruotsalaisvoimalaan yli 600 miljoonaa euroa. Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius kertoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastatteluissa, että investoinnit ovat yksi kasvun mahdollisuus, jossa yhtiö haluaa olla mukana. Fortum omistaa Forsmarkin ydinvoimalasta 23 prosenttia ja Oskarshamnista 43 prosenttia.
Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa, että hanke sopisi hyvin Ruotsin perinteiseen poliittiseen kaksinaismoraaliin: pääministeri Olof Palme markkinoi aikanaan rauhaa ympäri maailmaa, mutta kauppasi samoilla matkoilla vaivihkaa Boforsin tykkejä.
Ruotsi ei ole ainoa kaksinaismoralisti ydinvoimakysymyksessä. Myös Saksa on päättänyt luopua asteittain ydinvoimasta. Sielläkin on viritelty ajatuksia ostaa ydinsähköä naapureista, joiden ydinvoimaloita voisi tehostaa ja uusia rakentaa kenties saksalaisten tuella.
merkittävä sähkön kulutusta alentava tekijä oli myös pitkä lakko ja työsulku metsäteollisuudessa, joka on suurimpia sähkön kuluttajia.
Että valtio tulee aina apuun niinkuin ennenkin. Se ennen oli devalvaatio, nyt se pitäisi olla ilmaisia päästöoikeuksia. Investoinnit taajuusmuttajiin, automatiikkaan, biovoimaloihin jne. eivät kiinnosta, koska oletetaan että valtion kantti lopulta pettää ja saadaan teollisuudelle "almuja". Keskustapuoluettakin viedään kuin pässiä narussa, vaikka uusiutuva energia olisi heidän etunsa. Ovatko ruotsalaiset mielestänne tyhmiä, kun ovat investoineet niin paljon lämpöpumppuihin ja biovoimaan??