aloitin syksyllä lukion ja tiukasta ohjelmasta huolimatta yritän mahduttaa paljon sellasia aineita joita lääkiksessä tarvii..helposti kuvittelee et lääkikseen päässeillä KA on väh.11 ja kirjottanu 7 l:ää jne..kemia ei oikein lähde sujumaan ensimmäisessäkään kurssissa ja pitkä taival olis vielä edessä..eikä matikka ja fysiikkakaan mitään vahvimpia aineita ole..=/ jos saisin esim. 7 keskiarvon, niin kannattaako edes haaveilla? millasia keskiarvoja ja yo-kokeiden tuloksia teillä on, ketkä olette päässeet?? voisin kuvitella et siellä jos missä tarvitaan niitä kympin oppilaita ja tämmösiä oteta pyrkimäänkään, vaikka muuten mulle 7 on hyvä numero, mut riittääkö tällaselle alalle missä pitäis osata kaikki..7 kuitenkaa ei oo lähelläkää kiitettävää, mut intoa kyllä riittäis..
miten paljon lääkiksessä keskitytään esim. kemiaan ja kaikkiin laskuihin jne?
miten paljon lääkiksessä keskitytään esim. kemiaan ja kaikkiin laskuihin jne?
Vastaukset 13
Vanhimmat
pääsyvaatimuksista? onko netissä joku paikka tai voisko joku kirjottaa niitä tänne? "haaveilija__":n viesti kosketti muakin..vähän sama tilanne..ka ekana vuonna sellanen 7-8...jostai kuulin ettei ka:ta katsota..
Lukiokeskiarvoa ei katsota, vaan sisään voi päästä joko lähtöpisteiden (yo-kokeesta) JA pääsykokeen tai pelkän pääsykokeen perusteella. Jälkimmäisen vaihtoehdon kautta otetaan hyvin vähän porukkaa sisään, ja tällöin on pääsykokeessa oltava parhaiden joukossa.
Katsokaa yliopistojen sivuilta.
Fakta: Lääkikseen on tosi vaikeeta päästä
No, jos lääkiksen polku tuntuu liian työläältä, niin valitse rohkeasti suunnitelma B. On tosi ikävää, kun ihmiset hampaat irvessä pyrkivät pyrkimistään jonnekin jonne heillä ei vaan ole mahdollisuuksia päästä.. :(
Siis periaatteessahan voit hakea minne tahansa, kun olet yo! Mutta tärkeintä on se mikä kiinnostaa - ja mihin on mahkuja päästä (=ei välttämättä tarvita ka 10 ja 7 ällää). Jos ajatellaan jotakin lääkikseen viittaavaa, niin löytyisikö seuraavasta apuja?
Kiinnostaako
a) Kemmafyssa: Biotieteet, kemia, biokemia, mikrobilsa (Yliopisto/TKK)
b) Bilsa/fysiologia: Biologia, eläintiede, kasvitiede, kotieläintiede
c) Soveltavat biotieteet: Ympäristötieteet, elintarviketieteet, meteorologia
d) Kaupallinen ala:
Kauppakorkea, maatalous-metsätieteellinen (kaupalliset tieteet), Hallintotiede
e) Sosiaali ala: Sosiaalityö (valtsikka), sosiaalipolitiikka, yhteiskuntatieteet
f) Koulutustyö: Kasvatustieteellinen
g) Tiedotustyö: Viestintä, toimittaja
... Onhan näitä vaihtoehtoja.
...sanoa tuosta lääkikseen pääsystä kyllä yhtään mitään mutta on tosi hienoa että jo lukion ensimmäisellä luokalla tiedät mitä haluat tehdä. Motivaatio on kuitenkin se suurin tekijä koko prosessissa. Tsemppiä!
ihme vetistelyä. mitä jos menisit vaikka lääketieteellisen tiedekunnan sivuille ja lukisit mitä sisäänpääsyyn vaaditaan.
loppupeleissä voit vaikka vetää lukio 5 keskiarvolla kuhan vaan luet galenoksen tarpeeksi hyvin!
toki siihen vaditaan matematiikka, joten suosittelen panostamaan nimenomaan matikkaa, kemiaan ja fysiikkaan lukiossa.
Ihmisellä, joka vetää lukion 5 keskiarvolla ei ole edes alkeistasoisia lähtötietoja pääsykoetta varten. Pääsykoekirja Galenoksen edes jonkinasteinen ymmärtäminen edellyttää lukion pitkän fysiikan ja kemian hallintaa, samoin itse opinnot.
Jos on pärjännyt lukiossa vähintään keskiverrosti ja suoriutuu pääsykokeessta parhaiden joukossa, pääsee sisään. Sisään pääsee myös, jos on kirjoittanut ylioppilaaksi erittäin hyvin arvosanoin ja pärjää pääsykokeessa "vain" hyvin. Jokaista lääkispaikkaa kohti on 4-6 hakijaa.
"Jokaista lääkispaikkaa kohti on 4-6 hakijaa."
Mitä yliopisto-opiskelupaikkaa kohti ei ole 4-6 hakijaa?
Humanistisilta aloilta löytyy runsaasti esimerkkejä, sekä mat-lt:sta jossa eivät aina saa edes aloituspaikkoja täyteen.
Erona on myös se, että monien alojen pääsykoekirjat ovat joko suoraan lukion kirjat, tai sitten eivät vaadi käytännössä mitään pohjatietoja. Lääkiksen pääsykokeet vaativat sekä lukion kurssien hallintaa että runsaan uuden asian oppimista.
Täytyy sinun myös hallita anatomia, pääsykokeissa takuu varmasti kysytään solujen ynnä muiden toiminnoista!
Kaveri haki, sanoi, että oli pirun vaikeat, pääsi kuitenkin.
toivotan sinulle onnea yritykseen!
Eipä tolla ole paljon merkitystä. Ja kaiken tarvittavan oppii pääsykoekirjasta...
Tottahan lääkikseen voi päästä, vaikkei kirjoittaisi huippuarvosanoin, mutta tällöin on pärjättävä pääsykokeissa erittäin hyvin. Se taas vaatii käytännössä lukion pitkän kemian ja pitkän fysiikan erittäin tasokasta hallintaa (matikalla ei niin ole väliä mutta toki fy ja ke laskut tulee osata sujuvasti).
Lukioaineiden keskiarvosi kertoo lähinnä lähtötietotasostasi, ja jos se on 7 tai alle niin rimasi on aivan liian matalalla. Rupea ensin vaatimaan itseltäsi enemmän niin näet, onko sinulla todella kykyjä tavoitella sitä osaamista mitä lääketieteen pääsykoe ja opinnot vaativat. Into ei riitä, vaan on tultava tuloksia. Lukio on hyvä paikka harjoitella kovaa työntekoa, ja hyvät yo-arvosanat ovat kullanarvoisia pyrittäessä, koska tällöin paineet pääsykokeessa eivät ole aivan niin suuria.
Jos kemia ja fysiikka eivät suju, niin miten sujuu itse opinnoissa lääketieteellinen biokemia, fysiologia, laboratoriolääketiede (joka on lähes puhdasta kemiaa) tai vaikka eri radiologisten tutkimusmenetelmien periaatteiden ymmärtäminen, mikä vaatii vähintään modernin fysiikan perusteiden tajuamista?
Toivon, että pärjäät ja saat paikan haluamaltasi alalta. Tiedosta kuitenkin, että nykymeiningilläsi on hyvin epätodennäköistä että pääsisit edes lähelle tarvittavaa tasoa. Sinulla on ehkä potentiaalia, mutta ennen kuin voit haaveilla lääkikseen pääsystä sinun on otettava se potentiaali käyttöön!
Ei kaikilla lääkisläisillä ole huipputaustaa lukiosta, mutta heikosti lukiossa menestyneet ovat kyllä tosi harvassa, ja jokainen heistä on joutunut sisään päästäkseen tekemään moninkertaisen työn hyvin yo-kirjoittaneihin hakijoihin verrattuna.
Mulla oli keskiarvo varmaan seittemän paikkeilla. Huippupisteillä sisään.
Hei haaveilija!
Ja miksei muutkin lääkikseen haluavat! :)
Kerronpa teille oman tarinani: Opiskelin lukiossa lähinnä kieliä, koska ihan lukion ekana vuonna olin varma, että minusta tulee tulkki, toimittaja tms. Myöhemmin minua rupesi kuitenkin lääkis ihan hirveästi kiinnostamaan, ja se on kiinnostanut minua monta kertaa pienempänäkin. Ajattelin kuitenkin, että onko minulla mahdollisuuksia, sillä lukiossa minulla oli lyhyt matikka ja fyssaa ja kemiaakin vain yksi kurssi. Numeroideni puolesta olen kuitenkin aina ollut vähintään keskitasoinen, ellen keskitasoa parempi opiskelija.
Otin yhteyttä Tampereen yliopistoon ja kysyin suoraan mahdollisuuksistani. He kannustivat minua ilman muuta hakemaan, sillä kuten joku täällä jo sanoi, motivaatio on se tärkein asia. He sanoivat kuitenkin, että pitkä fyssa ja kemia minun kannattaa opiskella ja tulla ensiksi ihan vaan vaikka katsomaan pääsykokeisiin. Näin sitten tein.
Ensimmäisellä kerralla kävin tosiaan ihan vain katsomassa, että millainen pääsykoetilanne on. Kun sitten päätin hakea vakavissani, lähdin Ilmajoelle Etelä-Pohjanmaan opistoon vuoden kestävälle lääkiksen valmennuskurssille ja opiskelin siellä lukion pitkän fyssan ja kemia oppimäärän, tosin hieman nopeutettuna. Laskin ahkerasti fysiikan ja kemian laskuja ja opiskelin Galenosta.
No, tuolloin en vielä päässyt lääkikseen. Hain Tampereelle, mutta jälkeenpäin huomasin, että pisteeni olisivat hyvin riittäneet Ouluun.
Nyt opiskelen viimeistä vuotta ensihoitoon suuntautuneeksi sairaanhoitajaksi, ja joudun siis paljon tekemisiin myös lääketieteen kanssa. Olen ollut jo lukuisissa harjoitteluissa, joissa olen kohdannut hyvin monenlaisia ihmisiä ja potilastapauksia. Olen ollut myös vaihdossa ulkomailla. Valmistuttuani tämän vuoden jouluna aion ensin mennä töihin ja hakea sitten taas lääkikseen seuraavana keväänä.
Viestini siis on, että jos teillä vain motivaatiota riittää, niin hakekaa ihmeessä lääkikseen, oli keskiarvonne sitten 7 tai joku muu. Sillä jopa tutoropettajani sanoi, että sairaanhoitajista tulee usein todella hyviä lääkäreitä, koska heillä on taito kohdata erilaisia ihmisiä. Kyllä lääkärin työssä on tärkeää myös se, että todella pitää työstään ja on vuorovaikutustaitoinen. Ja sanon tämän mitenkään väheksymättä fyssan ja kemian merkitystä opiskeluaikana. Kaiken ydin on kuitenkin sisu ja korkea motivaatio. Älkää siis välittäkö muiden mahdollisista masentavista kommenteista, vaan yrittäkää ainakin toteuttaa unelmanne. Jos ette edes yritä, niin voin vannoa, että kadutte sitä jälkeenpäin! Onnea ja menestystä siis kaikille sekä nykyisissä että tulevissa opinnoissa! :)