Aika inhaa, että olen ihan ok näköinen 40 mies Hämeestä, jolla on kaikki mitä elämässä tarvitsee ja siten myös taloudellinen ja työtilanne kunnossa. Siten siis kaikki kunnossa lukuunottamatta yhtä musertavaan asiaa. Minulla ei ole yhtään sellaista ystävää johon voisin luottaa 100 % ja jolle voisin kertoa kaiken pelkäämättä hylkäämistä.
Varmaan mun ujous sekä se, etten juurikaan käy baareissa ym., koska en viihdy sielläkään ja toisaalta ei tule yksin lähdettyä.
Toisaalta mun luottamusta on käytetty väärin ja sen takia en aivan hevillä luota uusiin ihmisiin ja myös elämääni on sisältynyt paljon kriisejä ja silloin osa ystävistä on hyljännyt kun heitä olisin eniten tarvinnut.
Mielestäni en ole niin epäsosiaalinen, että olisin kaiken tämän ansainnut. Nyt musta tuntuu, että mulla olis paljon annettavaa, mutta ei kohdetta välittämiselle.
Ennen viihdyin hyvin yksin ja olin sitä mieltä etten tarvi ketään, mutta ex naisystävän jälkeen kaipaan toisia ihmisiä aivan hirvittävästi ja myönnän ettei ihmistä ole tarkoitettu olemaan aivan yksin. Aika karua huomata, ettei kukaan enää pyydä mihinkään ihan vain ystävänä. Koska yksinäisyydestä tuleva tarve puhua tunteistaan ei kuitenkaan häviä vaikka olen yksin niin joudun etsimään esim. työkavereista joskus kuuntelijoita ja ajatellen omaa uraansa ei ole kovin viisasta, mutta minkäs teet kun tulee pakko päästää asioita ulos.
Ennen olen hukuttanut yksinäisyyteni työhön, mutta nyt se on niin ahdistava että teen vaan rutiinisuorituksia.
Haaveilin myös joskus perheestä, mutta vaikka nyt olisi kaikki mahdollisuudet taata lapsille turvallinen ja taloudellisesti turvattu elämä sekä aikaa ja rakkautta myös puolisolle niin omalta kohdaltani taitaa jäädä vain haaveeksi. Surullista sekin, että kohta menetän motivaationi kaikkeen koska tunnen ettei mun elämällä ja uhrauksilla ole merkitystä.
En tietenkään ole täydellinen ihminen, mutta mulla on myös hyviä ja harvinaisia ominaisuuksia mieheksi eli osaan puhua omista tunteistani. Lisäksi olen siis uskollinen, rehellinen sekä avoin.
Ei ollut kovin helppoa kirjoittaa tästä aiheesta, mutta nyt se on tehty.
Jos jotakuta kiinnostaa kirjoittaa niin meilioso olis: [email protected]
Varmaan mun ujous sekä se, etten juurikaan käy baareissa ym., koska en viihdy sielläkään ja toisaalta ei tule yksin lähdettyä.
Toisaalta mun luottamusta on käytetty väärin ja sen takia en aivan hevillä luota uusiin ihmisiin ja myös elämääni on sisältynyt paljon kriisejä ja silloin osa ystävistä on hyljännyt kun heitä olisin eniten tarvinnut.
Mielestäni en ole niin epäsosiaalinen, että olisin kaiken tämän ansainnut. Nyt musta tuntuu, että mulla olis paljon annettavaa, mutta ei kohdetta välittämiselle.
Ennen viihdyin hyvin yksin ja olin sitä mieltä etten tarvi ketään, mutta ex naisystävän jälkeen kaipaan toisia ihmisiä aivan hirvittävästi ja myönnän ettei ihmistä ole tarkoitettu olemaan aivan yksin. Aika karua huomata, ettei kukaan enää pyydä mihinkään ihan vain ystävänä. Koska yksinäisyydestä tuleva tarve puhua tunteistaan ei kuitenkaan häviä vaikka olen yksin niin joudun etsimään esim. työkavereista joskus kuuntelijoita ja ajatellen omaa uraansa ei ole kovin viisasta, mutta minkäs teet kun tulee pakko päästää asioita ulos.
Ennen olen hukuttanut yksinäisyyteni työhön, mutta nyt se on niin ahdistava että teen vaan rutiinisuorituksia.
Haaveilin myös joskus perheestä, mutta vaikka nyt olisi kaikki mahdollisuudet taata lapsille turvallinen ja taloudellisesti turvattu elämä sekä aikaa ja rakkautta myös puolisolle niin omalta kohdaltani taitaa jäädä vain haaveeksi. Surullista sekin, että kohta menetän motivaationi kaikkeen koska tunnen ettei mun elämällä ja uhrauksilla ole merkitystä.
En tietenkään ole täydellinen ihminen, mutta mulla on myös hyviä ja harvinaisia ominaisuuksia mieheksi eli osaan puhua omista tunteistani. Lisäksi olen siis uskollinen, rehellinen sekä avoin.
Ei ollut kovin helppoa kirjoittaa tästä aiheesta, mutta nyt se on tehty.
Jos jotakuta kiinnostaa kirjoittaa niin meilioso olis: [email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuullostaa, että sinut pitäisi työntää kynnyksen yli. olet jämähtynyt jököttää ja ihmettelee, mutta ELÄMÄÄ KULUU.
Käy ottaa vauhtia ja nauti elämästä. Tai otat vain itseä niskasta kiinni, mutta se ei ole aina helppoa.
Saat rakkaan ja saat perheen, JOS TODELLA TAHDOT: