Kalat(n) & Oinas(m)?

Saattaa hyvinkin toimia...alkuhankaluuksien jälkeen.Kalat on flirttejä,viattomasti,ainakin minä ja oinaat omistushaluisia ja mustasukkaisia silloin,kun oikeasti välittävät.Ollaan törmätty muutamaan otteeseen pahasti,mutta molemmista tuntuu,että meissä on taikaa ja viimeisimmän sotkun jälkeen ollaan saatu keskusteluyhteys kuntoon;se onkin kaiken A ja O...jos ette voi puhua kaikesta,jää välillenne liikaa väärinkäsityksiä,me ainakin oltiin molemmat niin ylpeitä,ettei voitu myöntää,että sukat pyörii jaloissa toistemme takia.Nyt puhutaan jo hiljaisella äänellä yhteisestä kodista ja lapsista...tosin tuntuu,että oinasmieheni haluaa sitoa minut itseensä lapsen voimalla...haluaa olla yhdessä vanhanaikaisesti hautaan saakka ja kyllä minustakin se olisi ihanaa.Saan vaan varautua siihen,ettei parane muita vilkuilla edes huvikseen tai ainakaan miehen nähden...sopii mulle,olen aikaa myöten,kaikista koukuistamme huolimatta oppinut rakastamaan tätä ko. miestä niin,etten muista uneksikaan.Kunpa vain oinaani tajuaisi sen ja alkaisi luottaa täysillä...no,ehkä vähitellen,kun huomaa,mistä puusta minut on tehty.Voin olla uskoton ja flirtti,kun en välitä ja rakasta,mutta kun viimein annan sydämeni,näen vain ja ainoastaan oman kultani!!!Samaa uskon oinaastani,joka on ollut hurjassa nuoruudessaan emäpukki,mutta nyt näyttää oikeasti kyllästyneen naistenkaatoon...
pikku vinkki:anna oinasmiehelle paljon seksiä ja hyvillä mielin,niin eipä tarvi lähteä vieraisiin!

moikka:)
Minulla päättyi juuri 1,5vuotinen suhde oinasmieheen ja sanon sinulle suoraan ja toivon että edes mietit hetken: EI KANNATA! Kalanainen on hyvin herkkä ja tunteikas...mikään muu merkki ei voisi enempää satuttaa tätä herkkää ihmistä, kuin suorapuheinen oinasmies. Meidän seurustellessamme hän oli kaikista miehitä mustasukkainen, lopuksi en saanut tavata miespuolisia ystäviäni jotka ovat minulle todella rakkaita, muuta kuin ettei hän tiennyt...hän kyseli joka puhelusta ja viesteistä...Olin kuulemma maailman kaunein nainen ja kaikki miehet halusivat minut, niinpä vaikka hän olisi muussa baarisa, niin lähetti hän aina jonkun ystävänsä vakoilemaan minua:/ naurettavaa! Minä rakastin, rakastin niin vitusti, et sattuu ku ajatteleekin! hänkin rakasti, mutta ei sillä tavalla kuin tarvitsin. Kunnioitusta ei koskaan ollut, oinas ei osaa kunnioittaa kuin itseään, vanhempiaan ja ehkä ystäviään. Vanhemmat ovat niin tärkeitä, että jos jotain apua kotona tarvitaan, lähtee oinasmies heti auttamaan, vaikka olisi vuosipäivä tai syntymäpäivä:( Oinasmies ei osaa rauhoittua, jos ei ole kasvanut tarpeeksi...minun poitsuni oli 26v ja täysi mukula. Ja kun oinas masentuu tai häntä painaa jokin, niin saa kumppani olla ilman seksiä tasan niin kauan kuin herralle sopii...meillä seksiä ei niinkään enää ollut ja mies selitti sen, ettei aina voi olla kuin alkuaikoina tai että häntä vaivasi jokin. Eli oinas mies kyllästyy saman nisen kanssa sextailuunkin ja kaipaa uusia seikkailuja ja haasteita. minä itkin iltoja, öitä, päiviä...oinasmies jos joku osaa satuttaa henkisellä tasolla, eikä liiemmin pyydä anteeksi koska on niin hemmetin ylpeä! He eivät kestä neuvoja ja jos menet sanomaan, että tarttis jotain tehdä, niin hän ei ainakaan sitä tee, jos pyydetään. Romntiikaton oinasmies, myös lyö lyttyyn kalanaisen yltiöpäistä romantiikan kaipuuta ja suhteessa ei romantiikkaa ole! Aina kun oli mahdollisuus romntiikkaan, esim. piti mennä kahdestaan uimaan auringonlaskun aikaan, niin hän kutsui ystävänsä sinne, ui pikku pyrähdyksen ja meni rantaan...ei kynttilöitä, ei romnttisia illallisia, ei yhtikäs mitään romantiikkaan liittyvää!!! Hänen mielestään sohvalla makoilu telkkaria katsellen oli romanttista...ehkä jos telkkari kumitettaisiin kuviosta ja keskityttäisiin toisiimme. Eli tiivistettynä, kuolet sisältä, unelmsi särkyvät ja olet loppujen lopuksi masentunut, etkä hymyile enää juurikaan...ainut mikä teitä pitäisi yhdessä on rakkaus ja se ei riitä vaikka niin voisi kuvitella:( Mellä meni 2kk sitten poikki, nyt elämä hymyilee, tuntuu hyvältä, hymyilen enemmän kuin hänen aikanaan koskaan ja olen taas onnellinen!:) En ottaisi mokomaa vätystä ja satuttajaa enää pitkällä tikullakaan takaisin! Elämä on yksinkertaisesti liian ihanaa tuhlattavaksi oinasmieheen! Oinaalle sopii toinen voimakas persoona, ei herkkä kalat, jonka hän littaa jalkoihinsa mennen tullen. Toivottavasti tästä oli apua sinulle ja muista, maailma on "kaloja" täynnä ja sinä saat valita millaisen kalan verkkoosi haalit! Aurinkoista kevään jatkoa sinulle:)

mulla on 15vuoden kokemus oinasmiehen kanssa elämisestä...voin sanoa että vaikeatakin on ollut.Mies on niin "yksniitinen" kun minun mielikuvitukseni välillä karkailee,huumorintajussa meillä ehkä suurin ero onkin.Onneksi lapsemme (kaksonen) on perinyt minun vilkkaan mielikuvitukseni ja tapani ihmetellä asioita :)
Kun olemme tässä kasvaneet rinnakkain on särmät hioutuneet ja minä hieman kovettunut...En enää anna toisen polkea itseäni niinkuin joskus nuorempana vaan maksan potut pottuina.
Kyllä minä ainakin olen erittäin tyytyväinen että en antanut periksi vaikeina aikoina

kalanaiselle...

Aika kamalia kokemuksia on ollut. Oinasveli on runtannut kalasisarensa mennentullen. Ihan järkyttävää on ollut, enkä kalana ole toipunut käytöksestään ollenkaan.

Veljiään kun ei voi vaihtaa kuin miehiä.. olla ilman tekemisiä, ratkaisuna ainoa, kun syvältä sekä henkisesti että fyysisesti usein loukannut....

surullinen kala

naimisissa että silleen sopii...