Poikani rakensi talonsa paikkaan, jossa naapureina on pelkästään lestadiolaisia. Yksi näistä naapureista on hieno mies ja aina valmis auttamaan toisia, mutta siitä huolimatta kylässä käynti puolin ja toisin ei näy aukenevan. Onko siihen jokin syy?
Muihin naapureihin poikani ei ole saanut luotua minkäälaista naapurisuhdetta. Voi toki johtua pojastanikin, mutta ehkä myös siitä, että poikani ei edusta samaa uskonsuuntaa kuin naapurit.
Onko näin, että lestadiolaiset pysyvät mielellään omissa porukoissaan, vai voiko odottaa, että poikani saa luotua hyviä naapuruussuhteita?
Odotan edelläkertomaani vastausta, jotta ymmärtäisimme missä mennään?
Muihin naapureihin poikani ei ole saanut luotua minkäälaista naapurisuhdetta. Voi toki johtua pojastanikin, mutta ehkä myös siitä, että poikani ei edusta samaa uskonsuuntaa kuin naapurit.
Onko näin, että lestadiolaiset pysyvät mielellään omissa porukoissaan, vai voiko odottaa, että poikani saa luotua hyviä naapuruussuhteita?
Odotan edelläkertomaani vastausta, jotta ymmärtäisimme missä mennään?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Onko pojallasi tv-antenni katolla? Mietihän asiaa siltä kantilta.
Kyllä hänellä se antenni on, mutta voiko se olla niin ratkaiseva asia, että se ei mahdollista hänelle naapurisuhteita?
No eipä kyllä oo tullu naapureitten antenneja katottua. Kylään vaan ja juttelemaan. Tavallisia ihmisiä täsä ollaan. Minusta ei tarvi ainakaan mitään netissä kysellä. Multa voi kysellä suoraanki. Mulla on ainaki mahtavat naapurit tosin yks on täys Mu****. No tulipa sanottua. :-)
Pidätö saman arvoisena heidät, jotka eivät ole kanssasi samassa yhteisössä.
Tämähän antaa toivoa, että naapurisuhteet avautuvat tasa-arvoisissa merkeissä.
Hitaasti kylläkin näyttävät avautuvan.
Onko sillä "M:llä" seudun ainoa tv-antenni katolla.
Ei ole aina anteeni, muuten mitä M:llä tahdoit sanoa.
Olen nykyisin vl, joten tiedän hiukan, missä voisi olla syytä. Ja oletan että voisi olla vinha peräkin, koska tälläkin palstalla on näkynyt sihmisten valituksia siitä.
En ole koko elämääni ollut vl( nyt olen), mutta naapureinamme oli äkkiä lukien ainakin neljä vl-perhettä. Heillä oli paljon lapsia, ja siitä syystä he eivät juurikaan pistäytyneet kylässä, vaikka muuten juteltiin ja naurettiin pihalla. He näet arkailivat, etteivät lapset olisi eikä tulisi toisten vaivoiksi. Jos vanhemmat pistelehtivät kylässä, lapsetkin silloin ovat mukana. Ja lasten mieleen saattaisi tulla pistäytyä omine nokkineenkin. Ja että jos vaikka rikkovat jotakin.
Ja tällä palstalla sen on huomannut, että aiheesta pelkäsivät. Monta kirjoitusta on ollut, että tulevat ja syövät pullat ja keksit ja sotkevat paikat. Ja pomottavat jopa television katselua.
Joten voi olla arastelua juuri siitä syystä. Jos itse olisi silloin ollut viisaampi, olisin joskus kysäissyt asiaa ja kertonut, että meille sopii tulla. Pienten lasten kanssa kun itsekin tuhrattiin, ei ollut kristalleja eikä muita särettäväksi asti.
rakentava kommentti. Näinhän se juuri on.Minulla on samanlaisia kokemuksia, että pelkäävät lasten rikkovan tavaroita ym.Ihan turhaa orjuutta heiltä, vaikka itsekin ole uskomassa.
tv-antennista. Voi tätä tv-shouwta.Ihmissuhteet ovat aina molemminpuoleisia.Kyllä se on joskus niinkin päin että meillä vl-uskovaisilla on arkuutta, koska ollaan "erilaisia". Minä en ainakaan perusta lähimmäisen kanssakäymistä tv-antenniin. Tämä on taas tätä ennakkoluuloa tai halutaan nähdä asia ehdottomasti tässä valossa.Rohkeasti vaan kanssakäymisiin naapurin kanssa.
Eiköhän me olla yksilöitä kaikki tutustumisten ja kyläilyjen suhteen. Vaikka poika tulee naapurisi kanssa hyvin toimeen, eihän se välttämättä automaattisesti tarkoita sitä, että molemmat osapuolet olisivat kiinnostuneita syventämään naapuruutta sen enempää. Minun mielestäni antenneilla ei tässä jutussa ole sen enempää tekemistä kuin siinä mielessä, että lestadiolaisilla on usein laaja tuttavapiiri ja kyläpaikkoja on paljon, ei välttämättä ole tarvetta laajentaa sitä sen enempää. Eniten tässä minun mielestäni painaa ihmisten persoonallisuus, kolahtaako kemiat niinsanotusti yhteen. Mitään estettä siihen, että eivät voisi kyläillä toisissaan ei varmasti ole olemassa. Itse olemme ainakin saaneet muutamista naapureista hyviä ystäviä, joiden kanssa on pidetty yhteyttä sen jälkeenkin kun talosta on muutettu pois.
"lestadiolaisilla on usein laaja tuttavapiiri ja kyläpaikkoja on paljon, ei välttämättä ole tarvetta laajentaa sitä sen enempää." Niin ai siis, että ei ole tarvetta laajentaa tuttavapiiriä naapureihin... Kylläpä vitsin murjaisit!
onko kukaan koskaan tuollaista ennen väittänytkään?
Se ei ole vitsi vaan tosiasia. Vllät sattuvat tuntemaan ihmisiä laajemmalta alueelta kuin keskivertokansalaiset, joten ei välttämättä ole hinkua syventää sinänsä hyvää naapuruussuhdetta sen pitemmälle. Sen verran on tullut asuttua kaava-alueella, että voi sanoa että itsellä saattaa kuukauden aikana käydä se määrä vieraita kuin naapureilla vuodessa. Onpa ollut joitakin naapureita joilla ei ole koskaan vieraita. Vieraathan yleensä erottaa autojen määrästä, jos asutaan pihat vastakkain tai vierekkäin ei tätä voi olla huomaamatta. Mutta kuten sanoin, enemmän vaikuttaa persoonat. Vaikka itselläkin on vieraita kylliksi asti riittänyt, on myös naapureiden kanssa kyläilty mikäli kemiat on kolahtaneet.
nenä pystyssä ohi, kun ei ole tarvetta syventää suhteitaan ei-vl naapureihin, kun (ö-höm) on noita tuttavia "paremmistakin piireistä" ja muutenkin (ö-höm) enemmän, kuin sillä naapurilla, jolla raukalla ei käy ketään...
Ei pidä aina yleistää,Täällä meidän kylällä ollaan kaikki kaikkien kanssa tekemisissä, naapureita tulle ja itse mennään naapureihin, vaikka tässä taajamassa ei muita vl-iä ole.
Ei ole ihme,että kaikenlaisia legendoja lähtee liikkeelle vl:stä kun tällaisia turhanpäiväisiä asioita ruoditaan.
Totuus on taruja ihmeellisempää, kuten elämä tässä todellisessa maailmassa.
menevät kylään ei-vl:lle, kun ei muitakaan vl:sia ole "saatavilla", mutta kun on, niin ei-vl-naapuriin ei ole kenelläkään tarvetta tutustua tai "syventää" tuttavuutta, kävi sillä sitten vieraita tai ei?
Mitä jos se naapuri on yksinäinen vanhus, päteekö sama "laki"?
, vai mistä tuollaisia sait päähäsi? Meillä käy yksinäisiä vanhuksia ja kylässä ja itse käymme vanhuksilla, Meidän elämämme ei poikkea mitenkään "normaalista" suomalaisesta kanssakäymisestä, ehkä siinä poikkeaa,että olemme naapurien ja kaukaisempienkin ihmisten kanssa tekemisissä, vl-ä meillä käy suhteessa vähemmän kuin muita.
Miksi yrität saada sellaista kuvaa meistä,että olemme jotain "mörköjä" jotka elämme omassa "lokerossa" Tuollainen tuntuu ihan hullulta.
"Vllät sattuvat tuntemaan ihmisiä laajemmalta alueelta kuin keskivertokansalaiset, joten ei välttämättä ole hinkua syventää sinänsä hyvää naapuruussuhdetta sen pitemmälle. Sen verran on tullut asuttua kaava-alueella, että voi sanoa että itsellä saattaa kuukauden aikana käydä se määrä vieraita kuin naapureilla vuodessa. Onpa ollut joitakin naapureita joilla ei ole koskaan vieraita."
Eikö tuo kuulosta aika omahyväiseltä- "kun MINULLA on tarpeeksi tuttavia, ei MINULLA ole syytä syventää naapuruussuhdetta sen pitemmälle" vaikka kuitenkin toteaa: "Onpa ollut joitakin naapureita joilla ei ole koskaan vieraita." niin siis ei koskaan, eikä hänkään...
Sitä olen ihmetellyt jo vuosikymmenet ?
Itse yritän olla esimerkkinä - perheen kanssa aikoinaan ja nyt vaimoani kylään päin - kun olemme "hämeen hitaampia" sortiltamme. Vaan eipä ole sekään kantanut hedelmää ?
Johtuneeko siitä että en ole aktiivi sellainen kepulainen vai siitä etten ole aktiivi sellainen kokomuuslainen - enpä tiedä - arvelen vain ?
Kun seuraan heidän ryhmien välistä vilkasta kanssakäymistä, tulee tämäkin mieleen.
Asumme kaava-alueella liki monia naapureita.
Suhteemme heihin on jäänyt synttäreihin ja lakkiastasoille ja hyvää päivää - näkemiin tasolle tavatessamme. Tosin yhden naapurin kanssa lainaamme tämän tästä jauhoja, kahvia, mausteita, kissanruokaa, työkaluja ynnä, ynnä muuta.
Monen epäuskoisen naapurin lapset tosin käy meillä kuin kotonaan - ovat samoja ikäluokkia kuin omamme. He ovat niin orpoja mennessään yksin tyhjään kotiinsa koulusta. Siksi he ovat tykästyneet kotiimme. Ja he todella asuvat. Käyvät jääkaapilla, suihkussakin tosin harvoin - hikijumppien jälkeen kai tai kisailujen vuoksi ?
Ei ole tarvinnut aristella heitä - eikä hekään ole moksiskaan vaikka yllättävätkin alkkareissa meikäläisenkin - peikko tukkaisena ja partaisena.
Ja tähän kaikeen on tottunut - vaan en siihen ettei uskovaiset tule kylään - kutsuttunakin vain kerran pari ja sitten polku ruohottuu ? Miksi ?
Tätä olenkin perheeni kanssa pohtinut sen tuhannen kertaa ??? Ilman vastausta.
"Vllät sattuvat tuntemaan ihmisiä laajemmalta alueelta kuin keskivertokansalaiset"
Vl:t eivät todellakaan tunne ihmisiä laajemmalta, kuin mainitsemasi "keskivertokansalaiset"! Paljon kyllä tuntevat, mutta eivät laajalta- siitä ovat pitäneet sisäänpäinkääntyneisyydellään ja omahyväisyydellään huolen! Noita edellä mainittuja "hyveitä" oli kyllä omakin tekstisi täynnään. Miten se raamattu sanoikaan... ensimmäiset tulevat viimeisiksi...
..kiireinen elämänrytmi. Isommilla Ry:llä on tpoimintaa monena iltana viikossa, ja sitten nämä tavalliset koulu, työ, harrastukset,( sillä vl:tkin harrastavat) Tämä elämä on tullut niin suorituspaineiseksi kaikille.
Yksi asia on varmaan myös se, että isomman perheen kanssa kylään lähtö vaatii jo aikamoisen urakan, kun on jo ollut monenlaista lähtöä ja tulemista päivän aikana.
Meillä on se ongelma kun on vuorotyö, ja sukulaisvelvollisuuksia, ei yksi ihminen repeä moneen paikkaan yhdellä kertaa.
Nuoret kyllä enemmän pystyvät hoitamaan näitä yhteyksiä ystävien kanssa, mutta kun ikää karttuu, ei vain yksinkertaisesti viitsi ja saa "aikaseksi"
enempää.
..itselläni on ympäri Suomea ystäviä, vl-ä että kun tulee lähdettyä vaikka kesäisin reissaamaan, on aina jossain ystäviä joita mennä katsomaan ja saa vielä yöpaikankin:)
Itselläni ei ole liiemmalti sukua, mutta uskovaiset ystävät korvaavat moninkerroin senkin puutteen.
ihmisiä. Nyt ei enää ole. Minusta on tullut aivan koti-ihminen. Ja yleensä vaan lasten perheet käyvät.
Ja naapureita en enää käy terehtimässä. En tunne enää tarvetta siihen.
mitä sillä "laajalla" tarkoitetaan?! Minä käsittäisin, että ei-vl:sten tuttavuudet tulevat vähän laajemmin erilaisista ihmisistä, kun taas vl:t tuntevat enimmäkseen vl:sia, koska pitävät muita niiiiiin syntisinä ja huonoina!
...että laajalta alueelta, mutta kaikkihan voi käännellä ihan miten päin vain jos haluaa.
...että kun hänellä ei käy koskaan vieraita. Kyllä ne intressit mennä kylään syntyy ihan muista syistä. Jos ei ehdi vierailla tutuillakaan ihmisillä, miksi pitäisi mennä kylään ihan vieraaseen paikkaan ihan vaan sen takia että heilläkin kävisi joskus vieraita. Kiitos ei, mutta voit ilmoittautua niin annan sinun yhteystietosi, jos kerran sinulla löytyy tuota diakoniamieltä, mutta muistakin käydä sitten joka paikassa tasapuolisesti.
Ja usein on niin että ne ihmiset joilla vieraita ei käy, haluavat ollakin rauhassa. Kuka ehtii olla kaikkien naapureiden ja kylänmiesten kanssa tekemisissä. Kyllä ne suhteet syntyy aika luontojaan, ei ole olemassa mitään pakkoja naapureihin tutustumisesta sen enempää.
Jokaisella kai niitä tuttavia on, jos on vähänkin seurallinen ihminen eikä aivan erakkona asu. Naapurit ja työtoverit, lasten kavereiden vanhemmat, entiset ja nykyiset opiskelukaverit, harrastuksista löytyneet kaverit, sukulaiset ja niiden tutut...Ja jos on vaikka sisaruksia useampia, niin heidän puolisoidensa suvut jne.
Eikä ne kaikki ole lestadiolaisia, vaikka mukava olisi jos olisivat. Nekin tuttavuusasiat ovat yksilöllisiä, aivan ihmisistä itsestä riippuvia. Ilman uskontorajoja, huom!
Itse keksit termin että vieraani olisivat "paremmista piireistä" minä en sitä tehnyt. Oletko jotekin kateellinen niille joilla tuttavia sattuu olemaan enmmän vai miksi haluat väännellä sanojani.
Et ikävä kyllä voi kiistää sitä, että meninpä lähes mihin tahansa Suomen suurimpiin kaupungeista, sieltä löytyy kyläpaikka ja he käyvät vastaavasti meillä.
Sekin kun on asunut useilla eri paikkakunnilla on lisännyt ystäväpiiriä. Nykyisin kun ihmiset kaikenlisäksi ovat vielä puhelin-ja nettisosiaalisia, ei välttämättä jaksa kiinnostua naapurista muuten kuin hyvänpäivän tuttuna, vaikka ihan hyvä tyyppi olisikin. Ei se, että satutaan asumaan naapureina oli mikään tae siitä että tullaan ystäviksi, todellakaan. Muut asiat siinä ratkaisee. Nyt voi tehdä omat johtopäätöksesi, lisäyksesi mielesi mukaan jos minun elämäntapani ei sinua miellytä, mutta minua se ei hetkauta.
Kirjoitin ensimmäisessä viestissäni, että meillä ainakin on saatu hyviä ystäviä joistakin naapureista, jotka Huom! eivät ole lestadiolaisia. Väännän vielä rautalangasta, että naapuriystävyys ei ole automaatio, ei edes silloin vaikka molemmat naapurukset ovat lestadiolaisia. Se miten kemiat ja elämäntavat kolahtavat yhteen, ratkaisee eniten.
Tämän yksinkertaisen asian luultavasti ymmärtää se ken haluaa ymmärtää.
pätee! Hyvä on! Lähimmäisenrakkautta?! No, entä jos se naapurin vanhus on vl?
kaikkiin paikkakuntasi ihmisiin? Hyvä jos voit, minä en siihen kykene. En ymmärrä miksi naapuruus velvoittaisi olemaan tekemisessä sen enempää kuin mitä hyvän päivän tuttuus yleensäkään. On vain satuttu asumaan naapureiksi, ei siinä sen kummempaa ole.
Mikä on sinun mielestäsi naapuri? Onko hän se viereinen vain sadan metrin päässä asuva vai vieläkö parin sadan metrin päässä asuvakin mielletään naapuriksi? Siinäpä sitä riittääkin sarkaa, seurata kenellä ei käy vieraita ja kiirehtiä täyttämään tuo aukko. Kiitos ei. Kysyit mitä sitten jos tuo yksinäinen vanhus on vl.Vastaan että sama pätee kuin mitä olen kertonut. Tuttujen kanssa kyläillään. Jos tuo vanhus on vl, olen ehkä hänen kanssaan jutellut seuroissa tai muissa tapahtumissa, en näe estettä miksi en voisi vierailla hänen luonaan, jos tuntuu että toimeen tultaisiin. Hänhän ei tuolloin olisi vieras ihminen.
Olen niin yksinkertainen ihminen, että minun mielestäni vain keskenään tutut ihmiset kyläilevät toisissaan. Mahtaisivat jotkut naapurit ihmetellä jos tälläisin heille, ventovieraille, itseni kylään. Saattasivat ootella että milloinhan se saa sen asiansa sanotuksi. Tänäpäivänä nimittäin ei ole enää tapana näin suuremmilla paikkakunnilla tupsahtaa pyytämättä kylään, ainakaan ventovieraille ihmisille. Ventovieraita he ovat, se että satutaan asumaan saman tien varrella ei tee heistä yhtään tutumpia kuin he ovat.
kuin kaikissa ihmisissä. Toiset ovat luonteeltaan sellaisia, että tarvitsevat sosiaalisia kontakteja enemmän, ja toiset ovat mielummin omissa oloissaan. Uskonto ei varmaankaan vaikuta siinä asiassa paljoakaan? Minä olen tullut sukuuni siinä,että viihdyn yksikseni ja tarvittaessa kyllä olen seurallinenkin. Isoäitini oli metsissä kulkija,ja tavallaan erakkomainen, ja itsessäni olen huomannut samoja piirteitä nyt aikuisiällä. Samoilen metsissä ja intohimoni oli marjastus, mutta se on jäänyt vain lähinnä ulkoiluun luonnossa.
Kotona viihdyn ja yksinäisyys ei ole ongelma. Hyvät ystävät ovat kultaakin kalliimmat!
Eiköhän se ole niin,että kun ihminen on tyytyväinen oloonsa ja eloonsa, niin elämä on elämisen arvoista.
Nykyisin on helppoa tämä yhteyden pitokin, joten ystävä on lähellä, puhelimen napin painalluksen päässä:)
Hei. Kuten olet jo ehtinyt huomaamaan, palstalla liikkuu monenlaista kulkijaa. Toiset vastaavat vakavissaan, toiset huvittaakseen lähinnä vain itseään.
Mennäkseni asiaasi: Olen itse vanhoillislestadiolainen (vl) ja kasvanut ikäni vl-kulttuurissa, joten kuvittelen osaavani tuoda yhden näkökulman keskusteluun.
Vl:a vaivaa usein epävarmuus ja arkuus kanssakäymisessä ei-vl:n kanssa. Tämä johtuu monista seikoista, myös henkilökohtaisista, mutta päällimmäisenä lienee pelko/epävarmuus siitä, ettei tule hyväksytyksi. Tämä tunne on erityinen, jos kyseessä on Oulun seutu, missä suhtautuminen vl:iin on paikoin vihamielistä, suorastaan rasistista.
On siis täysin mahdollista - itseasissa hyvinkin todennäköistä, että poikasi naapuri on kokenut poikasi mukavaksi ja mielenkiintoiseksi ihmiseksi, jonka kanssa voisi olle tekemisissä. Mutta naapurin kylään pyytämiskynnystä nostaa varmasti se, että hän miettii, minkä verran poikasi tietää vanhoillislestadiolaisuudesta (tietääkö naapuri poikasi tietävän hengellisestä taustasta?) ja ehkäpä sitä, miten poikasi suhtautuu vl:iin.
Jos pojallesi naapurin tausta ei ole ongelma (normaalit vl:t eivät tuputa omaa uskoaan tai käännytä intohimoisesti, mutta kertovat mielellään uskostaan sen minkä osaavat siitä kysyttäessä), poikasi kannattaa omalta osaltaan madaltaa kynnystä tuttavuuden syvenemiseksi. Hänhän voi ystävällisesti viestittää tietävänsä asiasta tyyliin "olen kuullut tällä alueella olevan paljon vanhoilislestadiolaisia. Minusta ne ovat ihan mukavaa porukkaa tms..." ja seuraavalla kerralla voisi todeta "olettekohan te vanhoillislestadiolaisia?..."
Jos naapuri tietää poikasi tietävän asiasta, poikasi voisi ihan avoimesti ottaa kyläilyn puheeksi ja kertoa, että hänestä kanssakäyminen on ollut mukavaa ja naapurin perhe vaikuttaa mukavalta. Että olisi mukava kylästellä... siinä yhteydessä voisi luontevasti kertoa myös sen, että vanhoillislestadiolaisuus ei ole lainkaan ongelma, että poikasi hyväksyy vakaumuksen. Samalla voisi tehdä naapurus"sopimuksen", että toisille mainitaan, jos jokin mietityttää tms.
Kokemuksesta tiedän, että tilanteet, joissa ei tiedä tietääkö kylään tuleva osapuoli vl-vakaumuksestamme, voivat olla kiusallisisa. Tuliaiseksi on tullut viinipulloa (ei hajuakaan, millainen etiketti viinipulloihin liittyy = viiniä tms. ei kannata vl:lle tietenkään tuoda tuliaiseksi) tai on ihmetelty ympäri taloa, että eikö teillä ole televisiota :) Me olemme avoimesti kertoneet, että ei ole, edustamme alueen valtauskontoa ;)
Arkuutta asian kanssa luontevaan kanssakäymiseen ei-vl:ien kanssa lisä hyväksymättömyys ja asenteet. Esimerkiksi meillä on käynyt erään ei-vlpariskunnan kanssa niin, että heidän meillä kylästellessään ja tv:n poissaoloa ihmetellessään kerroimme vanhoillislestadiolaisuudestamme. Pariskunta suhtautui luontevasti asiaan itse tilanteessa, mutta kanssakäyminen loppui siihen. Eikä tämä tapahtunut meidän johdosta. Pariskunta kyllä moikkailee ja juttelee tien kulmassa, mutta kyläily ym. ehdotuksia ei ole sadellut, vaikka itse alkuun viestitimmekin ystävällistä tunnetta. Tällä alueella kyllä vl-vastaisuus esimerkiksi haukkumisen tasolla näkyy (kysymys aikuisten haukkumasanoista suuttumistilanteissa toisille aikuisille, "taidat olla kateellinen tai lestadiolainen").
Nämä näin taustaksi ja ymmärryksen avaimiksi.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Olenkin ajatellut, että epävarmuutta voi olla molemmin puolin.
Poikani kunnioittaa heidän vakaumustaan, mutta en ole varma, että tietävätkö nämä naapurit, poikani tietävän, että he ovat VL:sia.
Näin käy hyvin useasti kohdatessamme toisemme julkisilla paikoilla - vaikkapa tyhjällä kadulla ?
Eipä se naapurustenkaan (lähialueet tai muutoin tutut) tervehdi kotikulmilla vastaan tullessa - arimmat kääntävät päänsä - muut ylpeästi ohi.
Joskus kun kismittää - niin tokaisen ääneen: tuossa menee kuuromykkä ihminen, kun ei vastanut tervehdykseeni.
Joskus mielessä vilahtaa, jos tapaisimme jossain hyvin, hyvin kaukana, vaikkapa Saharassa tai napajäätiköllä, voisi ihminen tervehtiä toinen toistaan ja jäädä jonkun sanankin vaihtamaan, kun näkee ihmisen näköisen vastassaan ?
kuuluu tervehtiminen ja ennenkaikkea hyviin tapoihin. Valitettevasti kaikki eivät tätä asiaa ymmärrä tai koe tärkeäksi. Tokihan joukkoon mahtuu niin ylpeitä, että arvo alenee,jos tervehtii alenpiarvoista.