Miltä tuntuu nykypäivän ensiasunnon ostajasta

Mä luulen, että alkuperäisen kirjoittajan pointti oli se, että miksi ko. nuoripari ei muuta v*ttuun sieltä hesasta ja hanki samalla hinnalla omakotitaloa vaikkapa Vaasasta.

Ja siltä varalta, että alkaa taas se hirveä vollotus työpaikoista ja niiden sijainnista: esim. kulutuskysyntää syntyy sinne, missä on ihmisisä. Kulutuskysyntä taas luo tarjontapaineita ja työpaikkoja. Jos kaikki hesalaiset lähtisivät pois hesasta, lähtisivät lopulta työnantajatkin:-)

raggar kirjoitti:

Mä luulen, että alkuperäisen kirjoittajan pointti oli se, että miksi ko. nuoripari ei muuta v*ttuun sieltä hesasta ja hanki samalla hinnalla omakotitaloa vaikkapa Vaasasta.

Ja siltä varalta, että alkaa taas se hirveä vollotus työpaikoista ja niiden sijainnista: esim. kulutuskysyntää syntyy sinne, missä on ihmisisä. Kulutuskysyntä taas luo tarjontapaineita ja työpaikkoja. Jos kaikki hesalaiset lähtisivät pois hesasta, lähtisivät lopulta työnantajatkin:-)

Olisitko sinä siis valmis muuttamaan jollekin maaseutupaikkakunnalle ilman tietoa työstä halvan asunnon perässä ja toivomaan, että sinne muuttaa moni muukin, jolloin syntyy paljon työpaikkoja ja muita elämisen kannalta keskeisiä fasiliteetteja? Minusta tuo on paljon isompi riski otettavaksi, kuin pitkähkö asuntolaina, jolla saa mukavan asunnon pk-seudulta, jossa siis se työpaikka jo on.

"Jos kaikki hesalaiset lähtisivät pois hesasta, lähtisivät lopulta työnantajatkin."
Niinhän ne lähtisivätkin. Mutta eivät Himangalle, vaan Kiinaan.

raggar kirjoitti:

Mä luulen, että alkuperäisen kirjoittajan pointti oli se, että miksi ko. nuoripari ei muuta v*ttuun sieltä hesasta ja hanki samalla hinnalla omakotitaloa vaikkapa Vaasasta.

Ja siltä varalta, että alkaa taas se hirveä vollotus työpaikoista ja niiden sijainnista: esim. kulutuskysyntää syntyy sinne, missä on ihmisisä. Kulutuskysyntä taas luo tarjontapaineita ja työpaikkoja. Jos kaikki hesalaiset lähtisivät pois hesasta, lähtisivät lopulta työnantajatkin:-)

Jos noin 25-vuotias pariskunta, joilla molemmilla on vakituiset työpaikat pk-seudulla ja työt ovat vieläpä kohtuullisen hyvin palkatutkin niin miksi siis lähteä Kajaaniin, Vaasaan, tai muuhun vastavaan ilman työtä tai ilman minkäänlaisia sosiaalisia kontakteja lähimpään kolmen sadan kilsan päässä? Kuinka todennäköistä on että molemmat saa yhtä hyvin palkattua mielenkiintoista vakituista työtä muuttopaikkakunnalta? Kun ei sitä omakotitaloa edes vaasassa maksa työttömyyskorvauksilla ja böndellä pitää kuitenkin vielä olla kaksi autoa.

Sen takia siis maksetaan kämpistä hieman enemmän että saadaan pientä varmuutta elämiseen.

Jim kirjoitti:

Jos noin 25-vuotias pariskunta, joilla molemmilla on vakituiset työpaikat pk-seudulla ja työt ovat vieläpä kohtuullisen hyvin palkatutkin niin miksi siis lähteä Kajaaniin, Vaasaan, tai muuhun vastavaan ilman työtä tai ilman minkäänlaisia sosiaalisia kontakteja lähimpään kolmen sadan kilsan päässä? Kuinka todennäköistä on että molemmat saa yhtä hyvin palkattua mielenkiintoista vakituista työtä muuttopaikkakunnalta? Kun ei sitä omakotitaloa edes vaasassa maksa työttömyyskorvauksilla ja böndellä pitää kuitenkin vielä olla kaksi autoa.

Sen takia siis maksetaan kämpistä hieman enemmän että saadaan pientä varmuutta elämiseen.

Jos puhutte kumpaakin kotimaista, olisi varsin todennäköistä, että toinen teistä työllistyisi lounais/länsirannikollakin. Lisäksi on todennäköistä, että kotitaloutenne tulojen puolittuessakin, elämänne laatu paranisi, koska

-ei tarvi asua päällekkäin, vaan leppoisasti omakotitalossa.
-turvallisuus: ei tarvi asua alueella, jossa ihmishenki ei ole minkään arvoinen.
-rauhallisuus

Tietenkin kaikki on subjektiivista, mutta melko moni pettää hiljaisesti itseään väittäämällä pitävänsä sellaisista asioista, kuin "monikulttuurinen ja vilkas ympäristö:-)"

raggar kirjoitti:

Jos puhutte kumpaakin kotimaista, olisi varsin todennäköistä, että toinen teistä työllistyisi lounais/länsirannikollakin. Lisäksi on todennäköistä, että kotitaloutenne tulojen puolittuessakin, elämänne laatu paranisi, koska

-ei tarvi asua päällekkäin, vaan leppoisasti omakotitalossa.
-turvallisuus: ei tarvi asua alueella, jossa ihmishenki ei ole minkään arvoinen.
-rauhallisuus

Tietenkin kaikki on subjektiivista, mutta melko moni pettää hiljaisesti itseään väittäämällä pitävänsä sellaisista asioista, kuin "monikulttuurinen ja vilkas ympäristö:-)"

Raggar ottaa aika kapeita katsauksia siihen, mitä "elämänlaatu" on. En lähde sitä laajemmin pohtimaan, mutta totean silti, ettei esim. Helsinki ole läheskään kokonaan aluetta, jossa "ihmishenki ei ole minkään arvoinen". Ja myös Helsingissä voi asua mukavasti pientalossa, joskin allekirjoittanut asuu leppoisasti päällekkäin 2-kerroksisessa paritalossa :) Omakotitalo voisi olla kiva, muttei mikään itseisarvo.

Ja aika hataralla pohjalla on, jos työllisyyslupaus perustuu siihen, että osaa myös ruotsia... Ehkä moni meistä asettaa niin "elämänlaadulle" kuin mukavalle työpaikallekin myös muita kriteerejä.

Tapanila kirjoitti:

Raggar ottaa aika kapeita katsauksia siihen, mitä "elämänlaatu" on. En lähde sitä laajemmin pohtimaan, mutta totean silti, ettei esim. Helsinki ole läheskään kokonaan aluetta, jossa "ihmishenki ei ole minkään arvoinen". Ja myös Helsingissä voi asua mukavasti pientalossa, joskin allekirjoittanut asuu leppoisasti päällekkäin 2-kerroksisessa paritalossa :) Omakotitalo voisi olla kiva, muttei mikään itseisarvo.

Ja aika hataralla pohjalla on, jos työllisyyslupaus perustuu siihen, että osaa myös ruotsia... Ehkä moni meistä asettaa niin "elämänlaadulle" kuin mukavalle työpaikallekin myös muita kriteerejä.

Ok, ok! Helsinki on hieno kaupunki - erityisesti mereltä lähestyttäessä. Jos kuitenkin fyrkkaa on "vain" esim. 150 tuhatta, ovat erot asumisen kautta muodostuvassa elämänlaadussa suuria, jos vertaa Hesaa ja Maakuntaa.

Suomalaisilla on tapana kollektiivisesti innostua aina tietyistä asioista.Olipa sitten kysymys omistusasumisesta,Kauniiden ja Rohkeiden katsojaluvuista tai Tarja Halosen pohjois-korealaisista kannatusluvuista taannoin.