Lapsen epilepsia

niin ja tuli vaan mieleen et jos ois aivokasvain, niin tuskin ne kohtaukset loppus epilepsia lääkityksellä. Se kyllä puhuu pelkän epilepsia puolesta et lääkkeet auttaa. Aikooko ne ottaa vielä EEG:n?

Absenor, deprakine ja ties millä nimellä myynnissä on yksi kaikkein vanhimpia ja yleisimpiä lasten epilepsialääkkeitä. Sillä on monia sivuvaikutuksia joiden vuoksi sitä voidaan määrätä muuhunkin kuin epilepsiaan, mutta harvoin sillä juuri mielialaan on parempiakain lääkkeitä. Tyttösi kohdalla isoin juttu olisi ollut se että kyseinen valmiste hidastaa tai jopa estää sukupuolista kehitystä jolloin tytöillä ei ala rintojen kasvu tai kuukautiset ajallaan tai ollenkaan.

Epilepsia lääkkeet ovat keskushermostolääkkeitä joten tottakai ne vaikuttavat moneen asiaan. On kuitenkin aina muistettava että kohtauksettomuus on parempi kuin mikään haitallisinkaan sivuvaikutus jos vaihtoehdot ovat kaikki huonoja. Kohtaus kun tuhoaa aina aivomateriaalia.

Epilepsian hoidossa on kolme asiaa;
1. lääkehoito:lääkepitoisuuden mittaaminen verikokeella valmisteesta riippuen, muiden veriarvojen seuranta edelleen valmisteesta riippuen.
2. tutkimukset ja seurannat kuten EEG ja magneettikuvaus. Yksi kuva ei kerro vielä välttämättä mitään vaan tilannetta seurataan uusilla kuvauksilla tai pitäisi.. EEG pitäisi ottaa mieluiten vuosittain ja unessa.
3. kohtausten seuranta ja kuvaus (sanallisesti ja/tai videoiden)tarkasti jolloin lääkäri voi niistä tehdä päätelmiä. Tällä keinolla löytyy varsin helposti nimenomaan se mistä kohtaus lähtee aivoissa liikkeelle ja kuinka se etenee.

Leikkaushoito on todella harvinaista, mutta tapahtuu sitäkin. Silloin kyse on useimmiten taruman jälkeisestä epilepsiasta jolloin esim hytymä, arpi tms poistetaan ja tilanne normalisoituu. Kasvain voi olla syy kohtauksiin ja lääkitys vaikuttaa samalla mekanismilla silloinkin kuin ilman kasvainta eli siitä ei ole mitään pääteltävissä. Toinen leikkaushoitotapa on sitten aivojen rakenteeseen puuttuminen pahoissa kohtaustyypeissä katkomalla hermoratoja yms, mutta silloin puhutaan todella hengenvaarallisesta kohtaustilanteesta.

Aina tutkimuksissa ei löydy mitään, mutta se ei tarkoita vielä mitään. Esim normaali EEG siinä tilanteessa tarkoittaa ettei poikkeava toiminta ole jatkuvaa vaan satunnaista kunnes ehkä joskus ottoaikaan saadaan kohtaus nauhalle. Liki parikymmenvuotisen työrupeaman aikana olen tavannut kaksi epileptikkoa joilla on oikeastaan koko ajan kohtaus eli aivojen sähköinen toiminta ei koskaan ole normaalia johtuen aivojen poikkeavasta rakenteesta. Tuurilla on aina oma osuutensa ja sillä kuka tutkimusta tekee ja millä menetelmillä. Monellehan kohtaus on mahdollista saada aikaiseksi.

äitee +4 kirjoitti:

Absenor, deprakine ja ties millä nimellä myynnissä on yksi kaikkein vanhimpia ja yleisimpiä lasten epilepsialääkkeitä. Sillä on monia sivuvaikutuksia joiden vuoksi sitä voidaan määrätä muuhunkin kuin epilepsiaan, mutta harvoin sillä juuri mielialaan on parempiakain lääkkeitä. Tyttösi kohdalla isoin juttu olisi ollut se että kyseinen valmiste hidastaa tai jopa estää sukupuolista kehitystä jolloin tytöillä ei ala rintojen kasvu tai kuukautiset ajallaan tai ollenkaan.

Epilepsia lääkkeet ovat keskushermostolääkkeitä joten tottakai ne vaikuttavat moneen asiaan. On kuitenkin aina muistettava että kohtauksettomuus on parempi kuin mikään haitallisinkaan sivuvaikutus jos vaihtoehdot ovat kaikki huonoja. Kohtaus kun tuhoaa aina aivomateriaalia.

Epilepsian hoidossa on kolme asiaa;
1. lääkehoito:lääkepitoisuuden mittaaminen verikokeella valmisteesta riippuen, muiden veriarvojen seuranta edelleen valmisteesta riippuen.
2. tutkimukset ja seurannat kuten EEG ja magneettikuvaus. Yksi kuva ei kerro vielä välttämättä mitään vaan tilannetta seurataan uusilla kuvauksilla tai pitäisi.. EEG pitäisi ottaa mieluiten vuosittain ja unessa.
3. kohtausten seuranta ja kuvaus (sanallisesti ja/tai videoiden)tarkasti jolloin lääkäri voi niistä tehdä päätelmiä. Tällä keinolla löytyy varsin helposti nimenomaan se mistä kohtaus lähtee aivoissa liikkeelle ja kuinka se etenee.

Leikkaushoito on todella harvinaista, mutta tapahtuu sitäkin. Silloin kyse on useimmiten taruman jälkeisestä epilepsiasta jolloin esim hytymä, arpi tms poistetaan ja tilanne normalisoituu. Kasvain voi olla syy kohtauksiin ja lääkitys vaikuttaa samalla mekanismilla silloinkin kuin ilman kasvainta eli siitä ei ole mitään pääteltävissä. Toinen leikkaushoitotapa on sitten aivojen rakenteeseen puuttuminen pahoissa kohtaustyypeissä katkomalla hermoratoja yms, mutta silloin puhutaan todella hengenvaarallisesta kohtaustilanteesta.

Aina tutkimuksissa ei löydy mitään, mutta se ei tarkoita vielä mitään. Esim normaali EEG siinä tilanteessa tarkoittaa ettei poikkeava toiminta ole jatkuvaa vaan satunnaista kunnes ehkä joskus ottoaikaan saadaan kohtaus nauhalle. Liki parikymmenvuotisen työrupeaman aikana olen tavannut kaksi epileptikkoa joilla on oikeastaan koko ajan kohtaus eli aivojen sähköinen toiminta ei koskaan ole normaalia johtuen aivojen poikkeavasta rakenteesta. Tuurilla on aina oma osuutensa ja sillä kuka tutkimusta tekee ja millä menetelmillä. Monellehan kohtaus on mahdollista saada aikaiseksi.

Kiitos teille, jotka vastasitte. Sain paljon uutta tietoa. Sitä kaikkea miettii, kun on uuden asian edessä. EEG otetaan työltäni uudestaan joskus isompana, niin ymmärsin. Epilepsia on minulle ja miehelleni outo sairaus, mutta meille on tulossa jokin opastuspäivä, jossa saadaan tietoa. Kunpa vain rohkenisin kysyä kaikki mieltä vaivaavat. Tyttäreni syö lääkettä nimeltä Phenobarbital. Toivottavasti se lääke ei mitään suuria haittoja tee. Tärkeintä kuitenkin on minulle se, ettei kohtauksia enää tule. Olen tosi tyytyväinen, että tuo lääke sopi ja kohtaukset loppuivat. Kiitos teille vastanneille. Mangeettikuvausta odotellaan.