Heippa!
Eli otsikosta näkyikin kysymykseni, johon toivoisin nyt paljon kannanottoja. Oletko sinäkin opiskelija ja omistat koiran / haluaisit omistaa koiran? Pystyykö opiskelija (yksin asuva)elättämään koiran tuilla ja pienellä palkalla, jonka töistä ansaitsee? Voisiko joku laittaa tänne joitakin summia näkyviin, että mitä tienaa kuussa ja miten koiran kustannukset ovat hoituneet?
Olen muuttamassa omilleni ensi syksynä 3 marsun kanssa ja haluaisin kovasti ottaa vielä tämän vuoden puolella siipieni alle myös kääpiökoiran, mutta onko se liikaa opiskelijan kukkarolle? Jos koiran ottaisin, haluaisin silloin, että voisin hankkia sille kaikkea tarvittavaa ja ettei sen tarvitsisi kärsiä minkään puutteesta, koska eläin ei tietenkään ansaitse sellaista. Muilla vastaavaa tilannetta?
Ottakaahan kantaa ja auttakaa epäröivää!
Eli otsikosta näkyikin kysymykseni, johon toivoisin nyt paljon kannanottoja. Oletko sinäkin opiskelija ja omistat koiran / haluaisit omistaa koiran? Pystyykö opiskelija (yksin asuva)elättämään koiran tuilla ja pienellä palkalla, jonka töistä ansaitsee? Voisiko joku laittaa tänne joitakin summia näkyviin, että mitä tienaa kuussa ja miten koiran kustannukset ovat hoituneet?
Olen muuttamassa omilleni ensi syksynä 3 marsun kanssa ja haluaisin kovasti ottaa vielä tämän vuoden puolella siipieni alle myös kääpiökoiran, mutta onko se liikaa opiskelijan kukkarolle? Jos koiran ottaisin, haluaisin silloin, että voisin hankkia sille kaikkea tarvittavaa ja ettei sen tarvitsisi kärsiä minkään puutteesta, koska eläin ei tietenkään ansaitse sellaista. Muilla vastaavaa tilannetta?
Ottakaahan kantaa ja auttakaa epäröivää!
Vastaukset 20
Vanhimmat
sinulle. Hoida opiskelut ensin. Vaikka olisi miten rankkaa täytyy koira ulkoiluttaa.
Jokainen koira on erilainen, toinen sairastaa paljon toinen ei juuri koskaan. Toiselle sopii toisenlainen ruoka, toiselle joutuu ostamaan julmetun kallista ruokaa.
Nälkä kasvaa syödessä jos alat harrastamaan sen kanssa jotakin. Se kysyy rahaa. voit nyt vannoa ettet koskaan aloita esim. näyttelyitä, vuoden päästä voit olla jo tykkänään toista mieltä.
Tarvitset omaakin aikaa. Ei pelkästään velvollisuuksia ja arkea.
Koiran kanssa eläminen ei ole pelkkää päivänpaistetta.
realistinen tässä asiassa kuin olen toivonutkin.
Hyvin suora ja rehellinen mielipide.
tinkiä muista menoistasi.
Ilmeisesti et ole kapakkatyyppiä. Kyllä jos tinkii kapakkailloista, niin on vara huolehtia koirasta. Kaljalasilla saa jo kummasti koiranruokaa.:)
Ja kalliit merkkivaatteet voi unohtaa kokonaan.
Ilmaista se ei tule olemaan. Kustannuksia voit itsekin laskea: ensinkin ostohinta, mahdolliset vakuutukset,rokotukset, pannat, talutushihnat, purulelut, ruokakuppi, ruoka, turkinhoitovälineet ja aineet, koiravero(jos on paikkakunnallasi).
Rokotus ym. lääkärinkuluihin kannattaa varautua ennakolta eli olla rahaa säästössä. Summat pyörivät silloin jo sadoissa euroissa.
Olisi hyvä olla opiskelijalla varakassa, josta ottaa hätätilanteessa.
Tarkkoja summia ei koskaan saa laskettua. On parempi varautua yli laskelmissa. Ei saa laskea liian tarkkoja summia, kun on kyse elävästä eläimestä.
Kääpiökoiran ruokintakulut eivät varmaan ole hyvin suuret koon puolesta, mutta jos satut saamaan allergiaa sairastavan koiran, niin ruokakulut nousevat huomattavasti.
Vaikeaa se tulee olemaan, koska olet tiukilla jo oman elämisen kanssa ja marsut on vielä lisäksi syötettävänä. Tietysti jos saat vanhemmilta rahallista tukea, niin sitten asia on huomattavasti helpompi.
rahaa menee kyllä, riittämään saa koiran ruokaan , jos omista menoista tinkii, mutta eläinlääkäri kulut ovat ihan hirvittäviä koiran suhteen.
Ja jaksatko yksin kolme marsua ja koiran..?
Minulla on ollut opiskelu aikana marsuja, koira..
tällähetkellä taas uusissa opinnoissa ja nyt marsujen ja koiran lisäksi hiiri.., joskin minulla on mieheni, eläintenkin hoito voidaan jakaa ja tulot suuremmat, mies töissä.. välillä sitä kyllä ollaan molemmatkin oltu työttöminä ja silloin pienillä tuloilla ollaan oltu hiukan ahdingolla yllättävien eläinlääkäri kulujen kanssa (onneksi ovat vanhemmat hiukan auttaneet)
En kiellä suoraan koiruuden ottamista, onhan siitä iloa ja seuraa, mutta mistä olet valmis luopumaan eläimiesi vuoksi? ja pelkkä opintotuki ilman opintolainaa on pieni.. hyvä, että oilet miettinyt asioita
Sanoisin samaa kuin edellinen, että opiskele ainakin jokunen vuosi ensin, jos sinulla ei ole esimerkiksi vanhempia, jotka ottavat koiran mielellään välillä hoitoon ja auttavat, jos jotain sellaista sattuu, että eläinlääkäriin menee suuri summa rahaa. Eläinlääkäriin on oltava vararahastoa, esim. kohtuleikkauksesta (jos märkäkohtu) joutuu pulittamaan noin 500 euroa eikä se välttämättä edes riitä.
Koira sitoo hyvin paljon. Paljon enemmän kuin marsut. Illalla et voi mennä noin vain juhlimaan ja jättää koiraa yksin. Ja jos käyt vielä opiskelujen lisäksi töissä, voi elämästä tulla liian sidottua, koska et voi koskaan tehdä mitään ex-tempore, kun koira on siellä kotona odottamassa seuraasi ja ulospääsyä.
Olet nuori, ehdit vielä ottaa koiran myöhemminkin. Nauti nyt nuoruudestasi ja siitä, että voit vapaasti mennä, miten haluat.
Kääpiökoira nyt ei paljoa syö, joten sen ruokkimiseen ei kovin suuria summia kulu. Koiran ensimmäisen vuoden kustannukset ovat aina suurimmat. Koiran hinnan lisäksi rokotuksiin menee paljon rahaa. Koira rokotetaan 3 ja 4 kk:n iässä, rabies annetaan vielä erikseen parin viikon kuluttua 4 kk:n rokotuksesta ja seuraavan kerran rokotetaan vuoden iässä. Ja sen jälkeen vuosittain. Yksi rokotuskerta maksaa noin 60 euroa.
Muut tarvikkeet eivät nyt myöskään niin suuria summia vaadi: kaulapanta, hihna, ruoka- ja vesikupit, peti, kynsisakset, harjat ym. Katsele kaupasta hintoja. Kantokassi on hyvä olla, jos kyseessä on kääpiökoira. Ja jos koirasi tarvitsee vaatteet, menee niihin jonkun verran (100 euroa) rahaa.
Ja jos harrastat koirasi kanssa esim. näyttelyitä, menee niihinkin oma summansa. Katso kennelliiton sivuilta näyttely-kohdasta, minkä hintaisia näyttelymaksut ovat.
Tyttäreni on opiskelija ja hänellä on toinen koiristamme, mutta se on usein minun luonani hoidossa, koska tyttärelläni on paljon kaikkia iltamenoja ihan opintojensa takia. Huvittelua ja osa ihan koulutyötä. Jos sinulla ei ole tällaista tukiverkkoa, älä ota koiraa. Siinä joutuu itse loppujen lopuksi liian tiukoille - enkä tarkoita pelkästään raha-asioita. Minä maksan tyttären koiran ruoat sekä eläinlääkärikulut että näyttelykulut ja muut harrastuskulut, sillä niihin tyttärelläni ei ole varaa. Tuet riittävät vain asumiseen ja ruokaan sekä puhelinlaskuun.
on sen tyyppistä, että ei tarvitse olla kahdeksaa tuntia kiinni koulussa yhteen pötkyyn, vaan voi itse järjestellä tekemisiään ja lukemisiaan, niin opiskeluaikahan on silloin parasta mahdollista koiranpitoaikaa. Ne ulkoilulenkit vain virkistävät ja antavat uutta puhtia! Ja tulee paremmin joku homma tehdyksi, kun ajattelee, että tämän kun teen, niin sitten me menemme ulos kunnon leikki- ja juoksulenkille!
Onko siihen varaa, riippuu tietysti paitsi tuloista, myös menoista. Jos haluaa käyttää rahojaan ravintolailtoihin, muotivaatteisiin, uuteen puhelimeen vähän väliä, ja mitä kaikkea sitä nyt maailmassa onkaan, niin eihän siitä varmaan ylimääräistä paljon jää. Itse olen hankkinut ensimmäisen sakemannini opiskeluaikana, eikä siitä ollut mitään haittaa, päinvastoin hyötyä ja iloa. (Siihen aikaan ei edes maksettu mitään tukia, vaan opiskelu tapahtui lainarahalla.)
Suurempi ongelma onkin vastassa nähdäkseni myöhemmin: niin monet päättävät opiskelun loppuvaiheessa lähteä vaikka ulkomaille pariksi vuodeksi, avioitua allergisen kanssa, lapsen saaminenkin on jollekin koiranpito-ongelman aiheuttava, tai sitten edelleen sinkkuna ollessaan joutuu = pääsee hyvään työpaikkaan, joka edellyttää lähes kymmentuntisia työpäiviä hyvän palkan vastineeksi ja uraputken rakentamiseksi. Siinä vaiheessa alkaa usein kriisivaihe: mitä tehdä kolme, neljä vuotta sitten hankitun koiran kanssa?
Elämää ja unelmia pitää uskaltaa rohkeasti elää ja toteuttaa: silti pitää muistaa myös olla realisti ja pitää jalat maassa. Pitää vain punnita asioita, kuunnella sydämen ääntä, ottaa riskejä, jos tuntee rohkeutta siihen.
Itse kannatan sydämen äänen kuuntelemista: käytännön asioilla ja ongelmilla on erikoinen tapa järjestyä, jos vain tarpeeksi lujasti haluaa niiden järjestyvän...
meillä on sellainen tilanne, että minä opiskelen ja mies on osa-aikatöissä. koira tuli meille viime kesänä.
lähinnä se mikä tuosta viestistäsi tuli mieleen on se, että kyllä ne rahat aina jostakin löytyy. tiukkaa on välillä, mutta sitten syödään kaurapuuroa. koiran kulut ja tarpeet ei tunnu missään, on se pikkuveijari niin rakas meille. enemmän itkettää laittaa parikyt euroo omiin ruokiin kun koiran tarpeisiin.
rahapuolta paljon suurempana huolena pidän sitä, miten yksin pystyy muuten huolehtimaan koirasta. koira vaatii paljon ulkoilua ja muuta aktiviteettia, ja jos asut yksin, on se kaikki täysin sinun harteillasi. kaksin on tämäkin puoli helpompi järjestää.
periaatteessa opiskelija on potentiaalinen hyvä koiranomistaja siinä missä hyvin tienaava, mutta päätöstä kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, jos on ottamassa koiraa yksin.
minäkin opiskelen :) kuitenkin olen sen verran onnellisessa asemassa että pytyn käymään töissä ja vieläpä aika paljon itse päättämään milloin menen, riippuen tieten tuntitarjonnasta (olen keikkalainen).ensimmäisen vuoden oikeastaan hoidin koiraa yksin (ei siis muita lemmikkejä) ja välillä se oli todella rankkaa.. hyvä onni oli kun oma koirani on aina ollut todella kiltti ja tyytynyt puruleluihinsa =D nyt on elämään astunut toinenkin ihminen joka auttaa arjen pyörittämisessä(ja jonka koira hyväksyy todella hyvin, ei enempiä valtataisteluita) ja minäkin näin ollen siirryn pikkuhiljaa jo työelämän puolelle kokonaan. no, pointti siis oli se,että jos uskot pystyväsi koiran tarpeet huolehtimaan, nin henkiset kuin fyysiset, suosittelen sitä todella. kuitenkin kannattaa miettiä asiaa myös rahallisesti, niinkuin joku tuossa aiemmin sanoi joku koira voi sairastaa enemmän kuin toinen jne. loppupeleissä koiran ruokaankaan ei tuhlaannu hirveää summaa itselläni rahaa (on sheltti, tosin kuluuhan tuota rahaa muuhunkin kuukaudessa kuin pelkkään koiranruokaan, monesti ostan nemolle jotain muuta hyödyllistä ja vähän vähemmän hyödyllistä), ja lääkärikuluista en tingi, ennemmin jättäisin vaikka hampaani hoitamatta kuin että koira jäisi ilman rokoja :)ööh.. no toivottavasti tästä nyt tuli edes jotain =P ehdottaisin ehkä näin: aloitat opiskelusi ilman koiraa ja katsot tilanteen; oma vapaa aikasi (ja miten olet sen valmis käyttämään), rahallinen tilanteesi opiskelijana.
Olen samaa mieltä siitä, että vaikka jalat täytyy pitää maassa, niin sitä kuuluisaa sydämen ääntä täytyy kuunnella!
Itsekin olen opiskelija, ja käyn myös kahtena iltana viikossa töissä, ja koira on sellainen asia, josta olen haaveillut vaahtosammuttimenkokoisesta lähtien! Opiskelut kestää vielä melkein kolme vuotta, enkä voisi kuvitellakaan, että odottaisin niin kauan ennenkuin hankin koiran! Monet, monet kerrat olen miettinyt päänsärkyyn asti että onko minulla varmasti mahdollisuus taata koiralle kaikki tarvittava, ja joka kerta olen tullut siihen tulokseen, että kyllä on, ja jos ei joskus ole, niin siitäkin selvitään.
Tiedän kyllä, että tiukoille se varmasti joskus ottaa, ja että se rajoittaa menoja, mutta kyllä se varmasti on sen arvoista!:)
Olen nyt puoli vuotta asunut yksin (tai siis hamsterin kanssa) ja koira olisi erittäin tervetullut tähän talouteen. Olen totaalisen kyllästynyt baareihin ym. sellaiseen, ja eihän koiranhankinta sitä tarkoita, että pitäisi joka ikinen ilta kotosalla istua, jos joskus hauskaa haluaa pitää :)
Jotkut haluavat ostaa auton (miettikää bensan hintaa) toisilla ylimääräinen menee baareihin, toiset harrastavat kalliisti, mutta minulle koira on ollut melkein 20 vuotta haave, itse asiassa ainoa haave, josta en ole ikinä luopunut, joten en sitä aio opiskelujen takia lykätä!! :)
olen itse kahden ison koiran omistaja ja perheessä on vielä pieni tyttö. Opiskelen viimeistä vuotta amk:ssa ja opintotuella-ja lainalla elellään. Hyvin saadaan maksettua vuokra, puhelin, netti, sähkö, ruoastakaan ei ole koskaan tarvinnu tinkiä taikka vaatteista(ja itse olen siivousaddikti eli kaikki paikat on tiptop ja uusia kalusteitakin sillon tällön tulee hankittua). Harrastan koirien kanssa aktiivisesti kolmea erilajia(tottis,jälki ja agility), ja käyn näyttelyissä. Joskus on jopa kaverien synttäreillä käyny baarissa. Mutta kaikki ylimääräiset menot saan kyllä sitten unohtaa=) mutta jos minä pärjään kahden 50kg pk-rotuisen koiran ja 1-vuotiaan tytön kanssa niin usko pois niin pärjäät sinäkin=)
Minäkin olen opiskelija ja niillä tuilla elätän koirani sekä itseni.
Eläinlääkärikuluihin kyllä kannattaa varata rahaa aina. Ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Joutuu myös tinkimään jonkun verran. ITse en ole käynyt baareissa moniin vuosiin. Merkkivaatteista en ole kyllä ikinä välittänytkään..
Koirani joutuu olemaan välillä yksin, mutta kevyesti tulee toimeen sen ajan ilman hoitopaikkaa. Lenkkeily piristää kummasti päivää ja jaksaa paremmin opiskellakin.
Itse otin seropin, kun rotukoirissa tuppaa olee tuota hintaa aika lailla. Peini rsikihän siinnä piilee, mutta kannatti ottaa riski
Siinä vastaus jo tulikin :)
Itse olen myös opiskelija, niin kuin näytti olevan moni muukin vastaajista ja ei ole meilläkään ongelmia ollut.
Harrastan aktiivisesti koirani kanssa tokoa ja näyttelyitä. Olen maksanut jos jonkinlaista jäsenmaksua yms. mihin on uponnut muiden kulujen lisäksi ihan kiitettävästi rahaa. Näin äkkiseltään laskeskeltuna tämän hetkinen koirani on tullut maksamaan minulle reilun 3000 euroa, eikä koira ole vielä edes vuoden ikäinen XD Tosin olen liioitellut monissa asioissa tämän koiruuden kanssa ihan omastanikin mielestä, eli koira ei kärsi mitenkään, vaikka siihen ei upottaisikaan koko omaisuuttaan.
Eletään hyvin opintotuella ja lainalla teen hieman sivu töitä kun mahdollista. Omista vaate, baari tms. jutuista joutuu jonkin verran tinkimään, mutta se ei ole ainakaan minua haitannut.
En ole kokenut koiraani rasitteena henkisesti, fyysisesti, enkä taloudellisesti. Asenteesta kiinni. Avokki hoitaa koiraa ajoittain, mutta pääasiassa minä olen vastuussa kaikista koiran tarpeista.
Eli kun sen koiran on ottanut, ei sitä ajattele taakkana ja elämää rajoittavana tekijänä. Koira on harrastus ja osa elämää, vaikkakaan ei syy elää. Itse en ilman koiraa osaisi elää, kun niitä on syntymästäni asti ympärillä häärännyt.
Olen ajatellut, että missään elämäni vaiheessa minulla ei ole näin paljon aikaa ja energiaa koirasta huolehtia. Ja tokihan koira tarvitsee kaikkea tähän asti saamaansa hamaan hautaan asti, eikä sekään tietenkään tule olemaan ongelma, kun koiran on sillä mielin alunperin ottanutkin.
Koira piristää ja tuo säännöllisyyttä elämään. Ei päivääkään kulu, etteikö koira saa hymyilemaan ja nauramaan. Koiran koulutus on palkitsevaa, näkee heti työnsä jäljet (tosin ei ehkä aina pelkästään positiivisesti, mutta onpahan haasteita). Ilman koiraa ei tulisi lähdettyä lenkkeilemään läheskään näin paljon. Positiiviset puolet siis hakkaavat negatiiviset mennen tullen ja palatessa. Eli jos olet asian loppuun asti ajatellut, niin ei muuta kuin koiraa hankkimaan.
Pahoittelen hieman aiheen vierestäkin rönsyillyttä tekstiäni :)
En usko että ajasta tulisi puute, opiskelijallahan on usein lyhempää päivää kun työssäkäyvällä, kyllä se on rahasta kiinni. Paljon auttaa jo jos olet osaaikatyössä 10h/vko. Riippuu tietysti paljon millainen ihminen olet, esim itse en viihdy baareissa vaan vietän aikaani mieluummin luonnossa tarpomassa, ja makaroonilla ja tarjoustuotteilla elää vallan hyvin. Moni on sanonut, että opiskelijalle koiran vakuutus on ehdoton, vaikka alussa kirpaisee; ikävät yllätykset voivat sitä ilman olla kuitenkin HYVIN ikäviä. Kannattaisi ehkä kokeilla hetki asumista ihan marsujen kanssa, saat selville mihin raha riittää. Toki mielikuvitus säästää paljon, koira syö vaikka kattilasta, leluja saa solmimalla läjään vanhan yöpuvun, marsujen heinä kannattaa hankkia tallilta... tuollaisesta säästämisestä saa toisinaan ihan pirullista nautintoa.:)
Kiitos valtavasti jo kaikille tähän mennessä vastanneille;on tullut hirvittävän positiivista palautetta, mutta myös pohdittavaa,mikä on hyvä.
Muutamat ovat noista elämäntavoistani kyselleet eli en ole baari-ihmisiä, en käy näissä paikoissa lainkaan ja vaatteisiin tuhlaan rahaa erittäin harvoin, merkkivaatteet ovat yhdentekeviä. Olen päättänyt asustaa ainakin jonkin aikaa marsujeni kanssa nelistään kun muutan, katsotaan sitten jonkin ajan kuluttua miltä tilanne näyttää koiran oton suhteen.:)
Jatkakaa toki vielä kommentointia - mitä enemmän mielipiteitä ja mitä erilaisimmilta kannoilta niitä tulee, sen parempi!=)
Täällä olis yksi opiskelija..noh mitä tohon nyt sanois..jos koiraa todella haluaa niin kyllä joka kuukausi jotenkin tulee pärjättyä.
Elikkä aloitetaan vaikka tuloista..saan n.420€kuussa..Ostin yhden koiran ja sitten vuosi myöhemmin toisen..Saahan sitä aika tiukilla elää kun tarvitsee tosta 400€ maksaa omat syömiset ja muut menot..kuten autovakuutukset ja muut kulut kun asun omakotitalossa.
Sitten vielä jos koirille tulee jotain ylimääräsiä tapaturmasta johtuvia menoja..kuten meidän uroksella todettiin vehnäallergia..ja toisen koiran alaluomi halkesi kun se otti matsia uroksenkanssa joten tälläisiä yllätyksiä voi tulla.
Ikinä ei koirani ole olleet nälässä..päin vastoin..itse olen ennemmin..ja leluja koirillani on enemmän kuin useilla lapsilla..en kyllä muista milloin olisin viimeksi vaatteita itselleni ostanut tai hellinyt itseäni muuten..kyllä minä jokakerta teen niin jos on ylimääräistä rahaa että en osta itselleni mitään vaan ostan koirille sitten uuden lelun!:)
Koirillani on kaikkea mahdollista koska olen itse tinkinyt menoistani..koirani nauttivat elämästään ja niin minä haluankin!
Joten kyllä minä ainakin olen hyvin pärjännyt!:)
olen "opiskelija" eli haen koko ajan yliopistoon mutta tällä hetkellä elän työmarkkinatuella. Minulla on 7kk vanha ihana kohtalaisen suuri pentu ja tuloni ovat noin 500e kuussa, kun siitä vähennetään vuokrat ja laskut niin käyttövaraa jää todella vähän, mutta koskaan ei tili ole nollilla ollut ja hyvin ollaan pärjätty. Koira syö lähes paremmin kuin minä ja sillä on kaikki koiran mukavuudet, jopa "ikioma huone" jonne se yleensä menee rauhoittumaan lelut ja luut ja makupalat. :) asun avomieheni kanssa (3h k) yhdessä joten ulkoiluttaminen on siinä mielessä helppoa kun on kaksi mutta jos kuvittelen yksin sitä tekeväni niin varsinkin alussa olisin ollut puhki aika monena päivänä, mutta jos todella haluaa koiran niin siihen täytyy ola valmis!
Menetyksiin kannattaa varautua. Menetät
a) paljon rahaa
b) paljon aikaa
c) luultavasti joitain henk. koht. tavaroitasi
mutta jos olet näihin valmis niin saat PALJON rakkautta,iloa ja sisältöä elämääsi moneksi vuodeksi! harkitse tarkkaan. Koiran kannalta on hyvä jos veisit sen myös eri harrastuksiin esim. toko, agility ym....
Jos koira pysyy suht terveenä, on se mahdollista. Pitää ottaa huomioon etukäteen se että on varaa myös hoitaa koira eläinlääkärissä aina kun on tarvetta.
Pystyy, jos on valmis toisinaan asettamaan koiran tarpeet omien huvitustensa edelle. Koiranruokaa olen joskus itse ostanut viimeisillä kuun rahoilla ja syönyt sitten itse vähän mitä sattuu viimeisen viikon tms. Ostan myös koiralle luita ja muuta turhaa omien meikkien tms. sijaan, siitä tulee itse niin hyvälle mielelle.
Sanoisin,e ttä ei pitäisi heti tuomita ideaa.
Opiskelu on toisinaan kovin yksinäistä puuhaa ja on hyvä, jos kotona on joku, jolle on väliä milloin tulet kotiin. Ja joku joka repii koneen äärestä ulos ja leikkimään.(:
Kaikki rodut eivät sovi kaikille (iso koira syö enemmän kuin pieni ja palveluskoirarotu vaatii enemmän kokemusta ja aikaa kuin moni muu rotu)ja ehkä olisi hyvä, jos säästössä olisi kesätöistä hieman rahaa, niin olisi varaa yllättäviin eläinlääkäri ym.kuluihin.
Jos haluaa vastuulliseksi ihmiseksi, ei kannata koiraa sen harjoittelemista varten hankkia, vastuunkanto pitäisi hallita jo ennen ostoa.
Se kai se tärkein kriteeri on.
Ollaan pariskunta ja opiskeltu molemmat, mutta käyty myös töissä. Tienattu monina kuukausina saman verran, kuin jotkut töissä käyvät ja välillä jopa enemmän. Eli riippuu tosiaan siitä, minkä verran niitä töitä tekee. Ainahan voi tulla yllättäviä eläinlääkärikuluja ja ne maksaa, joten kannattaa varautua siihen, että miten ne tarvittaessa hoitaa.
Itse en totta puhuen osaa sanoa, minkä verran meillä on mennyt ison koiran kustannuksiin. Sen lisäksi on neljä kissaa, eikä ole kyllä elukoilla ollut ikinä puutetta mistään. Jos on ollut pienituloisempi kuukausi, niin eläimet on aina ensisijaisia ja itseltään on tarvittaessa nipistetty turhia menoja. Mutta aina on ruokaa ja hiekkaa saatu ostettua ja eläinlääkärissä käytyä.
Koska olet vasta muuttamassa, suosittelen kuitenkin, että muutat ensin ja katsot sitten, miten rahasi riittävät omaan elämiseen.
Kissat mulla oli jo ennen kuin asuin mieheni kanssa ja niihin menee varmasti enemmän rahaa kuin yhteen koiraan. Hyvin pärjäsin.