Viestisi meni niin syvälle, että piti oikein aloittaa uusi keskustelu. Haluaisin kommentoida tekstiäsi sen verran, että synnytystä suunnitellaan etukäteen, mutta kannattaa myös varautua siihen, että suunnitelmat muuttuvat. Esim. synnytysasento voi muuttua,( ellet ole suunnitellut selällään synnyttämistä). Rentoutumista painotetaan ihan jokaiselle synnyttäjälle jo valmennuksessa, ai-niin ethän ole vielä noilla viikoillasi sinne päässyt.
Saunassa synnyttäessä ei ollut joogia yms. mitä sinäkin treenaat, silloin myös äiti- ja lapsikuolleisuus olivat eri luokkaa. Sinä kun kartat kivunlievitystä, koska se voi vahingoittaa sikiötä, niin koko synnytys on vaarallinen, siksi siinä onkin ammattilaiset mukana.
Kommentoin kirjoitustasi, koska kehoitan sinua olemaan avoimempi. Olen itse synnyttänyt lapsia sekä kivunlievityksellä, että ilman ja voin kertoa että molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Täysin kivutonta synnytystä ei olekaan, mutta sekin vain kasvattaa ihmisenä. Sinulta varmaan (vielä lapsettomana) tulee ne parhaat kasvatusvinkitkin...Elikä tule puhumaan kivunlievityksen tarpeesta, kun sinulla on sitä omaa kokemusta.
Saunassa synnyttäessä ei ollut joogia yms. mitä sinäkin treenaat, silloin myös äiti- ja lapsikuolleisuus olivat eri luokkaa. Sinä kun kartat kivunlievitystä, koska se voi vahingoittaa sikiötä, niin koko synnytys on vaarallinen, siksi siinä onkin ammattilaiset mukana.
Kommentoin kirjoitustasi, koska kehoitan sinua olemaan avoimempi. Olen itse synnyttänyt lapsia sekä kivunlievityksellä, että ilman ja voin kertoa että molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Täysin kivutonta synnytystä ei olekaan, mutta sekin vain kasvattaa ihmisenä. Sinulta varmaan (vielä lapsettomana) tulee ne parhaat kasvatusvinkitkin...Elikä tule puhumaan kivunlievityksen tarpeesta, kun sinulla on sitä omaa kokemusta.
Vastaukset 77
Vanhimmat
itsellä on siis esikoinen tulossa ja toivon mukaan syntyy kohtapuoliin. samaa mieltä olen kivunlievitysasiasta kuin aloittaja.. on aivan turha asettaa kovia tavotteita ja ihanteita synnytyksen tai lapsenkasvatuksen suhteen, sillä kukaanhan ei voi etukäteen tietää millaista minun kohdallani tulee olemaan.joten avoimuutta peliin niin synnytys- kuin kasvatusasioissakin..! :)
saahan ihanteita ja tavotteita tietysti olla mutta kannattaa varautua siihen että niitä voi joutua muuttamaan vielä jossain vaiheessa.ei kannata sillon olla niin kovin pettynyt..
Minusta tuntuu, ettei kukaan teistä todella lukeneet läpi Jihuu rv 14:ta juttuja. Teillä oli liian kiire haukkua ja puhista raskaushormoneista ja "ai-niin ethän ole vielä noilla viikoillasi sinne päässyt" juttuja. Osa vastanneista puhui lisäksi ihan puuta heinää sekaan ja asian ohi. Asioita, joista hän ei edes puhunut. Kuten joku alkoi puhua hyvästä ja huonosta äitydestä, tai väittämään, että hän vertasi varvassärkyä synnytyskipuun! SISÄLUKUTAITOA SISKOT!!! Sitten vielä uhkaillaan jollain hapenpuutteella ja aivovammalla :D.
Hän puhui pääasiallisesti itsestään ja omista tunnoistaan. Keinoista valmistautua synnytykseen ja nykypäivän asenteista omasta näkökulmastaan. Hän kertoi valmistautuneensa synnytykseen omalla tavallaan ja omin keinoin, ja kyllä tietoisena ettei kaikki mene kuten haluaa. Jos teillä ei olisi niin hiton kiire arvostella ja vakuuttaa olevanne oikeassa, olisitte ehkä ennättäneet todella lukea kaikki kommentit ja vielä sisäistämään sen.
Ja minä tiedän mistä hän puhuu, kun sanoo, ettei voi ottaa kunnolla särkylääkkeitä. Itselläni epiduraali vei poltot, panacod aiheutti seuraavana päivänä massiivisen allergiareaktion. Paras kivunlievittäjä oli oikea hengitys ja mielikuvat. Mielikuvat uimisesta kesäisen lämpimässä vedessä, lanteiden pyöritys, ja suihku. Kaikki ei todella mene niinkuin toivoo, ja parhaani mukaan itsekin valmistauduin toiseen synnytykseen.
Joten rauhoittukaa hyvät ihmiset!
nyt mistään agressioista ollutkaan kysymys.. :)
vaikka aloitus olikin kohdistettu nimimerkille jihuu rv 14..niin itsellä oli tarkoitus kyllä puhua yleiseltä kannalta kivunlievityksestä ym. asenteista. sen enempää keneenkään kohdistamatta..
Ei hätää :)
En tarkoittanut viestiä sinulle suoranaisesti, vaan juuri alkuperäiselle sekä heille, jotka sinne edelliseen viestiketjuun kirjoittivat ylikriittisesti varsinaisesti sisäistämättä mitä jihuu tahtoi sanoa. Meistä jokainen tekee, kuten itse tahtoo ja voi. Tilanne määrää toimintamallin jne. :D Jatkoja
Hienoa, että joku muukin on samaa mieltä, että ihmiset ovat tempaisseet tuulesta omia juttujansa ja että minun tekstejäni ei ole luettu ajatuksen kanssa. Jotenkin vain poimittu ne lauseet, jotka ovat itseään häiritty, ilman että on luettu vaikkapa kappaletta tai muita lauseita, joitten yhteydessä ne on kirjoitettu, kiitokset :D
Ja todellakin, kartan lääkityksiä juuri siksi, että olen niistä saanut allergisia reaktioita plus muut mahdolliset sivuvaikutukset, joita en halua alkaa testaamaan, että tulisiko niitäkin minulle, kun on huomattu jo, että on taipumusta siihen. On helpompaa sinnitellä ja pyrkiä hallitsemaan kipua muilla keinoin, kuin ottaa lääkettä, jonka myötä tulee hirveitä oireita ja joutuu ottamaan lisäksi jotain muuta lääkettä, jonka pitäisi auttaa alunperin otetun lääkkeen aiheuttamiin oireisiin.
Vältän lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä.
Missä kohtaa olen sanonut, että vältän niitä siksi, että epäilen sen vahingoittavan sikiötä? Luitko kenties kuitenkaan kaikkia kommenttejani tuosta ketjusta, jossa nimenomaan viimeiseksi kirjoittamassani viestissä sanoin, että suunnitelmieni lähtökohtana on se, että kaikki menee hyvin? Kai sitä nyt vähäjärkisempikin tajuaa, että yllätyksiä voi tulla..!
Sori nyt vaan, mutta ei se tee synnytyksestä sen vaarallisempaa, jos en ota jotain kipupiikkejä. Oletko itse kenties ollenkaan perehtynyt sen sijaan siihen, mitä seurauksia niistä kipupiikeistä voi olla? En tiedä onko tällä palstalla ollut paljoakaan omia kertomuksia esim. epiduraalin pieleen menemisestä, mutta muilta palstoilta olen lukenut ihmisten itsensä kertomia synnytystarinoita, kun kaikki ei olekaan mennyt niin hyvin, mitä piti mennä - esim. epiduraalin avulla.
Olen kommentoinut asiaa koko ajan omalta kannaltani, monesti sanonut sen, että minulle on ihan sama miten muut tekevät kivunlievitystensä kanssa, ilmaisin OMAN kantani asiaan, että MINÄ en tarvitse lääkepiikkejä.
Juu, todellakin minulla on selkeät kasvatusmenetelmät, jotka tosin ovat samoilla linjoilla kaikkien ammattilaistenkin kanssa, esim. ruumiillinen kuritus, mutta en nyt jaksa alkaa siitä taistelemaan, eiköhän tuo nyt ole jokaiselle selvää, että kaikilla ihmisillä ei ole kasvatuskyvyt kohdillaan ja siihen ei todellakaan tarvitse omia lapsia, jotta sen voi tietää, ja sen, miten itse aikoo lapsensa kasvattaa. Jokaisellahan meistä on oma lapsuus takana, ja varmaankin moni on miettinyt jo sen myötä kasvatusmenetelmät ennen omia lapsiaan! Olisi se vaan aika hassua, sitten vasta kun lapsi on kaksivuotias, alkaa pohtia, että mitenkäs tätä nyt kasvatetaankaan..
Mutta palaten alkuperäiseen aiheeseen; synnyttää voi turvallisesti ilman lääkkeellisiä kivunlievityksiä. Se oli minun pointtini alunperin, ja siihen en tarvitse yhtään lisää avoimuutta.
joo synnyttää voi turvallisesti ilman lääkkeellistä kivunlievitystä,mutta olen 100% varma että et edes tiedä miltä supistukset ja vauvan syntyminen tuntuu. etkös sinä ensimmäistä odota?
mistä siis tiedät ettet tarvitse niitä LÄÄKEPIIKKEJÄ? synnytykseen kannattaa mennä avoimin mielin,voi olla että sinunkin mielipiteesi muuttuu kun kohtaat sen tuskan mitä synnyttäminen tuottaa.
..se rautalangasta vääntää, miksi en niitä lääkepiikkejä halua.
Edelleenkään minun ei tarvitse tietää miltä supistukset tai vauvan syntyminen tuntuu, jotta voin tehdä päätöksen siitä, haluanko synnyttää luomusti vai en. Minulla on päätökseni pohjana jo moneen kertaan selittämäni asiat lääkepuolesta ja monien ihmisten kannustavat kokemukset.
Osaisiko joku teistä epiduraali kiihkoilijoista kertoa, mikä tässä niin paljon teitä häiritsee, en minäkään ala kipupiikkejä haluaville jankuttaa siitä, että kokeile ensin miltä se tuntuu ilman puudutteita, varmasti he sen ehtivät tuntea ilman jankutustakin!
Ja juu, tulen oikein mielelläni kertomaan sitten, jos synnytyksessäni ei ilmene mitään ongelmia, että miten luomusynnytykseni meni. Tottakai olen varautunut kipuun, mutta tosiasia on edelleenkin se, että ihmiset ja eläimet ovat tuhansia ja tuhansia vuosia lisääntyneet ja synnyttäneet, se on luonnollinen tapahtuma, joten miksi ihmeessä minun pitäisi lähteä synnytykseen puudutteiden voimalla, kun siitä voi edelleenkin selvitä hyvin ilman niitä. Ja sen ovat monet ihmiset kertoneet. Oma asenne on todella vahva tekijä kivun hallinnassakin. Siitä esimerkkinä on ihan tutkitut tiedot, esim. pelko lisää kipua.
Luotan luonnon luomaan mekanismiin ihmisessä, jonka voimin on pystytty kautta aikojen synnyttämään. Voi hyvinkin olla, että se sattuu juuri minun kohdallani todella paljon, mutta olen siihen varautunut. Tuskin kukaan asiantuntija, joka on oikeasti puudutus puolta tutkinut, on sitä mieltä, että on typerää olla ilman puudutuksia, kuten monet kaikkitietävät tällä palstalla. En vaan jaksa käsittää, mikä siinä niin monia häiritsee, että joku haluaa synnyttää luomusti. Se on jokaisen oma valinta.
Tietyin tavoin särkylääkkeitä/päänsärkykipua ja epiduraalia/synnytyskipua voi verrata toisiinsa ajatuksena, että jotkut ihmiset ottavat päänsärkyyn heti pillerin, mutta myös ilman lääkettä voi pärjätä. Kuten jo epiduraalien ym nimitykset kertovat; kivunLIEVITYS. Toki olisin itsekin mieluusti ilman päänsärkyä, silloin kun se joskus iskee tai ilman menkkakipuja, mutta en toisaalta halua opettaa elimistöä jatkuvaan lääkitykseen, koska elimistöllä on omakin kivunpuolustusjärjestelmänsä.
Ja älkää taas jankatko siitä, miten erilaisia ovat synnytyskivut ja päänsäryt, äskeisessä esimerkissä kun oli pointtina tuo ajatus lääkkeistä, puudutuksista ja niitten tarpeista.
epiduraalin tms. ottajat osaa olla ilman buranaa, vaikka päätä kolottaisi? Miksi koet Sinua kritisoivat "epiduraali kiihkoilijoiksi", vai oletko Sinä luomu-kiihkoilija? Sinä saat synnyttää, vaikka päälläsi seisten, mutta älä puhu synnytyksestä noin kaikkitietäväisenä, se kun sattuu olemaan kokemus, mikä täytyy käydä läpi, ennenkuin voi olla minkäänlainen asiantuntija.
samaa mieltä. ei voi tietää minkälaista se on ennenkuin itse synnyttää.se pitää kokea itse.
Laitanpa oman mielipiteen epiduraalista...
Synnytin viime joulukuussa eli ei ole kauan aikaa. Synnytys käynnistettiin, otin ilokaasua ja kun en enää sillä olevinaan pärjännyt niin pyysin epiduraalin. Kuvittelin että nyt se autuus koittaa, mutta ei. Epiduraali puuduttikin vain yläselän ja oik. reiden, eli ei paljon ollut iloa siitä! Jatkoin sitten ilokaasulla ponnistamiseen saakka! Hyvin meni loppujen lopuksi koko synnytys ja positiivinen kuva jäi koko hommasta, vaikka EPIDURAALI ei auttanut!!!
Eli näinkin voi käydä ja pärjätä ilman puudusta!!!
Oletko nyt siis synnyttänyt "luomusti"? Ilman puudutusta pärjää, mut jos joku sen haluaa, niin antaa palaa. Synnyttäjä ei ole yhtään parempi, touhuissaan, vaikka loppuun asti kieltäytyisikin mistään "lievittävistä". Synnytksen tarkoitus on saada lapsi maailmaan ja tässä urakassa on dooppaaminenkin sallittua. Epiduraalit sun muut eivät vie koko tuskaa pois, eli jokainen pääsee osalliseksi siitä "riemusta". Jos joku haluaa synnyttää au naturel, niin antaa palaa vaan silloinkin, eihän tässä mikään kilpailu ole kyseessä, kuka kärsii eniten. Kun kirkkaampaa kruunua ei ole jaossa. Henkilökunta sairaalas kyl tietää, milloin puudutteet ovat vaaraksi lapselle ja kieltäytyvät niitä antamasta. "Hauskaa" ja onnistunutta synnytystä vaan kaikille, kokemuksesta sanon, että jonkin ajan kuluttua, et muista urakkaasi.
Joo, eli hyvä että teille meni pointti perille jälleen kerran, vaikka oikein mainitsin että asioissa oli vertauksena ajatus!
En ole puhunut synnytyksestä yhtään mitään kaikkitietävän, ainoastaan siitä, että aion synnyttää luomuna.
Kiihkoilijoita olette sen takia, kun ette pysty hyväksymään valintaani synnyttää luomuna, vaan keksitte naputtamista vaikka mistä. Minä en ole luomukiihkoilija, sillä minua ei häiritse muitten valinnat eli ne, ottaako joku epiduraalia vai ei. Sen sijaan teille joillekin tuntuu olevan ylitsepääsemätön ongelma, että joku haluaa synnyttää ilman puudutuksia.
Tiedän kyllä, mitä synnytysvalmennuksessa tapahtuu, mutta todettakoon, että lienee eri asia harjoitella rentoutusharjoituksia koko raskauden ajalta, kuin alkaa vasta valmennuksen jälkeen pohtia hengitys ja rentoutustekniikoita.. se ei ole niin helppoa, mitä sinäkin taidat luulla, vaan harjoittelulla siihen pystyy tosipaikan tullen helpommin.
ei ainakaan käyty läpi mitään rentoutustekniikoita..
eikä hengitysharjoituksia...sivuhuomautus vaan!
"mitä sinäkin taidat luulla", bessewisseri taas nostaa päätään. Olen synnyttänyt ja vielä useammin, tiedän miten hengitetään ja rentoudutaan. Harjoittelin kyseisiä toimintoja, valmennuksen jälkeen, päivittäin, ja hyvin meni, siltä osin. Synnytys vain sattuu olemaan sellainen toiminto, jossa et voi tarkalleen tietää ja suunnitella tulevaa. Kuvittelin itsekin, ensimmäistä saadessani, että menen synnytysjakkaralle, en huoli mitään kivunlievitystä(mikä seuraavan kanssa onnistukin), mutta niin vain tilanne muuttui, että otin kätilön suositteleman epiduraalin ja paracervikaalin. Synnytys tapahtui sängyllä ja olikin huomattavasti rankempi kokemus, kuin olin kuvitellut. Tunsin lievää pettymystä, että en kontrolloinutkaan tilannetta ja se ei mennyt, niinkuin kuvittelin,ja olin lukenut. Siksi sanoin, että kannattaa varautua kaikkeen.
..ehkä lukea ajatuksen kanssa nuo minun kommentit ja perusteluni.
Vaikka oletkin omat muksusi synnyttänyt, ei se tee sinusta mitään asiantuntijaa! Synnytykset kun ovat erilaisia.
kamalaa luettavaa,miten jotkut voivat kirjoitella sinulle tuollaisia kommentteja.Yritä jaksaa loppuraskautesi.Älä välitä tuntemattomista ihmisistä jotka tänne kirjoittavat.
Kukaan synnyttäjä ei ole synnytysten asiantuntija, vain omien synnytystensä asiantuntija. Eikä välttämättä edes niiden, koska yhdellä naisella voi olla useita täysin erilaisia synnytyksiä.
Kätilö, joka on hoitanut tuhansia synnytyksiä voi olla synnytysten asiantuntija, mutta ei hänkään kenenkään nimenomaisen naisen synnytyksen asiantuntija.
Täällä on nyt se ongelma, että valtaosa ristiinnaulitsee sinut siitä, että kuvittelevat sinun kuvittelevan tietäväsi kaiken synnytyksestä, mutta samalla he itsekin sortuvat luulemaan tietävänsä kaiken vain muutaman kokemuksen perusteella.
Naiset ovat synnyttäneet tuhansia vuosia, ja suurimman osan ajasta ilman epiduraalia. Se on siis täysin mahdollista, muutenhan meitä ei enää olisi. Lapsi- ja äitikuolleisuus ei koskaan ole johtunut epiduraalinpuutteesta vaan huonosta hygieniasta, heikosta teknologiasta vastasyntyneiden hoidossa jne.
Sinulla on täysi oikeus suunnitella ja toteuttaa omaa synnytystäsi niinkuin parhaaksi katsot. Sinulla on harvinaisen jalat maassa -asenne tähän hommaan, ei kipulääkitystä, mutta jos synnytyksessä ilmenee jotakin odottamatonta ja joudut pyörtämään päätöksesi, niin siinäkään ei tunnu olevan mitään maailmoja mullistavaa. Hienoa, sinussa on asennetta!
Ei täällä ole itseään spesialistin jakkaralle nostettukaan. Vaan todettu, että synnytyskivut ovat sellaisia, että niitä ei voi verrata muihin tuskiin, ne täytyy itse kokea, että tietää.
Eikä synnytystapahtuma ole yhtään vähemmän arvokas, vaikka kivunlievitystä haluaisitkin. Mielestäni tämä jihuu vertaili typerästi, sanoessaan, että nykyään otetaan niin helposti lääkettä joka vaivaan..Vaikka ottaisi kivunlievityksen synnytykseen, ei välttämättä syö särkylääkkeitä, kuin joskus ja jouluna.
Ja jos odottaja monta kuukautta ennen synnytystä psyykkaa itseään, "synnytän luomusti,synnytän luomusti", voikin edessä olla kova pettymys, jos jostain syystä näin ei käykään. Kukaan ei ole täällä "ristiinnaulinnut" ketään, joten hieman suhteellisuudentajua sinullekin.
Ja vielä tuosta lääketieteen historiasta, niin onpa ennen tehty muitakin toimenpiteitä, paljon heppoisimmin menetelmin kuin nykyään(mm.nukutus). Lääketiede on kehittynyt ja tuonut ulottuvillemme uusia menetelmiä mm.kivunlievityksen, joten vapaasti käyttämään vain, jos siltä tuntuu.
Kyllä niitä lääkkeitä syödään ihan tutkitustikin turhiin vaivoihin, mutta jäikö sulta täysin huomaamatta, miksi alunperin totesin sen? Nimimerkki oliko se Cat70 puhui alunperin lääkityksistä, ja minä kommentoin hänen tekstiään, että se on aivan totta. Mutta onko se niin vaikeaa tajuta, että tässä ei ole verrattu särkylääkkeitten ja epiduraalien tarvetta toisiinsa, vaikka samassa kappaleessa asiosta puhuttukin. En ole missään vaiheessa väheksynyt kivunlievitysten käyttöä synnytyksessä, mutta sen sijaan täällä on hyökätty niitä näkemyksiä kohtaan, joissa henkilö on päättänyt olla niitä käyttämättä. Mulle tulee siitä lähinnä mieleen se, että ne kommentoijat ovat itse itselleen rakentaneet jonkun vähintäänki alitajuisen syyllisyyden tunteen siitä, koska he ITSE alkavat aina korostaa sitä, miten se ei tee kenestäkään parempaa äitiä, että ei ota esim. epiduraalia. Eihän tässä ole missään vaiheessa kenenkään paremmuuksia verrattu..!
Ja enpä kuitenkaan allekirjoita tuota, että synnytyskivut ovat sellaisia, ettei niitä voisi verrata muihin tuskiin. Monet ihmiset, synnyttäneet ovat verranneet niitä ihan itse esim. menkkakipuihin, olleet joko samanlaisia tai vähän kovempia tai vähän lievempiä. Mulla ei ole mitään stressiä siitä kivusta. Se sattuu sen verran kun sattuu ja olen valmistautunut sen kohtaamaan ja uskon oikein hyvin pärjääväni ilman puudutuksia, koska en 100% aio niitä ottaa eikä niitä varmasti väkisin laiteta, vauva tulee ihan varmasti ulos tavalla tai toisella ilman niitä.
Tottakai psyykkaan itseäni! Mutta johan olen moneen kertaan sanonut, että lähtökohtana luomusynnytyksen onnistumiseen on se, että kaikki menee hyvin. En tiedä onko se tosiaan niin harvinaista, että ihmiset ovat automaattisesti valmistuneet pettymyksiinkin, mutta itselläni ainakin se piirre on jo valmiina. Kuten taisin senkin jo kauan aikaa sitten sanoa, että onhan se selvää, ettei mitkään suunnitelmat ole 100% varmoja toteutua, johan se nimikin sen kertoo; suunnitelma.
Silti ihmisten olisi hyvä pohtia lääketieteellisten kivunlievitysten haittavaikutuksia. Toiselta palstalta olen lukenut pitkän ketjun aiheesta, jossa ihmiset kertovat minkälaisena yllätyksenä tulivat haittavaikutukset, joita ovat kokeneet. Eli puudutuksiakin mainostetaan liian turvallisina, et välttämättä saa niistä kaikilta osin tietoa, jos et itse hoksaa kysyä. Ja eihän niitä monikaan tule ajattelleeksi edes kyseenalaistaa. Ei todellakaan ole haitaksi etukäteen suunnitella ja selvitellä asioita. Minusta olisi hassua mennä synnytyssaliin ja vasta siinä vaiheessa alkaa pohtimaan, että mitähän kivunlievitysmenetelmiä sitä nyt käyttäisi..
Ja kiitoksia myös asiantuntijalle!
Eipä minun elämääni heilauta suuntaan tai toiseen ylimieliset palstailijat, joten oikein hyvin jaksan loppuraskauteni. Näillä ihmisillä on varmasti tosi vaikeaa itsensä kanssa, kun täytyy purkaa oloaan siihen, ettei kestä jonkun toisen tekevän asioita eri tavalla mitä itse, vaa nähdään vain se oma valintana sokeasti ainoana oikeana.
kun mennään henkilökohtaisuuksiin "ylimieliset palstailijat,tosi vaikeaa itsensä kanssa"-tyyliin.
menkkakivut=synnytyspoltot....näinhän se menee!!!Sulla on n.26 vkoa aikaa pohtia synnytystäsi siis hyvä varautua:" ei se satu, ihan tosi, hei!"
Kyllä tämä "keskustelu" oli menetetty jo paljon ennen tuota kommenttiani. Jos joku on ylimielinen, miksei sitä saisi todeta.
Onnittelut! Oletko joskus ajatellut opetella lukemaan?
kaikesta kaiken, niin mikäs siinä, elämä opettaa nöyryyttä sellaisillekin..
Otan osaa peilikuvasi puolesta xD
sinä voit silti olla hyvä äiti.
..vaikken ole ihan varma oliko tuo tarkoitettu taas piikittelyksi tai v..ttuiluksi, sitä vaan on täällä palstalla hyvin paljon! Ja ne on ne piikittelijät ja v..ttuilijat niitä, joilla on vaikeaa itsensä kanssa, kun ei ole parempaa tekemistä kuin aukoa päätään muille. Mulla ei nimittäin ole epäilystäkään omasta hyvyydestäni äitiydessä, ja jos tuo oli naljailua, niin aika halpamainen veto.
Minulla on takana yli 2000 synnytyksen hoito omien neljän lapsen synnyttäminen ja tällä kokemuksen syvällä rintaäänellä uskallan sanoa, että se kipu on todellakin hyvin yksilöllistä.
Osa on kipeä, mutta vertaa supistuksia hieman kivuliaampiin kuukautisiinsa ja pystyy hallitsemaan tilanteen täysin. Osa on todella kipeitä, oksentavat, itkevät, tärisevät ja pelkäävät menettävänsä tajuntansa, heille ei auta mitkään lievemmät keinot kuin epiduraali ja aina ei ikävä kyllä edes se.
Kipukynnys ei ihmisellä ole kiinni tahdosta tai sen puutteesta, heikkoudesta tai voimakkuudesta vaan se on riippuvainen lukuisista osatekijöistä. Osalla kipuhermojen toiminta on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin toisilla, osalla tietoinen tai tiedostamaton pelko tai huoli voimistaa kivun sietämättömäksi, osalla on menneisyydessään traumoja, jotka puskevat pintaan synnytyksessä, osalle hallinnanmenetys tai pelko siitä voi laukaista pakokauhun ja se lisää kivun tunnetta, tai voimakkaan kivun kokeminen voi laukaista pelon siitä, että ei enää kestä jos se vielä voimistuu jne.
Siinä missä täällä sanotaan, että Jihuun pitäisi varautua pahimpaan ja että "sittenhän näet", niin yhtä hyvin tilanne voi mennä juuri tai lähes niin kuin hän on ajatellutkin sen menevän. Ei meistä yhdestäkään ole sanomaan miten Jihuun (tai kenenkään muunkaan) synnytys sitten loppujen lopuksi sujuu, mutta Jihuulla itsellään on kuitenkin paras tuntemus itsestään, menneisyydestään, kokemuksistaan ja tavastaan reagoida asioihin ja kipuun noin yleensä. Sen varaan voi kyllä laskea hyvin pitkälle...kunhan muistaa, että tarpeen tullen antaa itselleen mahdollisuuden perääntyä tästä suunnitelmasta, ja niin ymmärsin Jihuun suunnitelleenkin.
sanottu(ainakin itse), että synnyttää miten hyvänsä, mutta kannattaa mennä avoimin mielin tähän tapahtumaan, koska kaikkea ei voi ennakoida. Vai oletko sinä asiantuntijana sitä mieltä, että synnytys menee juuri niinkuin suunnittelee? Olisikin mielenkiintoista lukea mahd. tutkimusta ensisynnyttäjistä, ja siitä miten he ovat synnytyksen kuvitelleet menevän ja miten se sitten on mennyt.
Kiitos kun valaisit tämän kipukynnys-"systeemin".
Minun mielestä se ei vaan liity mitenkään avoimeen mieleen, jos on päättänyt olla ilman lääketieteellisiä kivunlievityksiä. Sehän tässä on ollut se aihe.
avoimeen mieleen jos on päättänyt olla ilman lääketieteellisiä kivunlievityksiä..tottakai se liittyy.koska silloin on jo sulkenut yhden vaihtoehdon pois valmiiksi..ei silloin käsittääkseni ole täysin avoimin mielin menossa synnyttämään..
mutta minun puolestani jihuu ja kaikki muutkin synnyttäjät saavat olla mitä mieltä tahtovat kivunlievityksestä ja muista synnytykseen liittyvistä asioista..ei siitä kannata mitään "tappelua" käydä..
itse aion kivunlievitystä käyttää jos tarve vaatii ja jos joku ei aio niin oma on asiansa..
ei mua ainakaan stressaa se.. mutta oma käsitykseni avoimuudesta on kuitenkin se että pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.mutta kaipa siitäkin on sitten eri käsityksiä!!
"Vai oletko sinä asiantuntijana sitä mieltä, että synnytys menee juuri niinkuin suunnittelee?" Lue se viestini uudestaan, siinähän juuri totesin että mahdollisuus on olemassa että se menee hyvin pitkälle niinkuin suunnittelee, kommentti sisältää myös ajatuksen siitä että on myös toisenlainen mahdollisuus. Siksihän toivoin Jihuunkin pitävän optiot auki perääntyä valitsemstaan linjasta jos tarve vaatii.
Ja mielestäni jokaikinen hänen kirjoittamansa (okei ei nyt ihan kaikki), viesti sisältää saman sanoman. Eli hän ottaa synnytyksen niinkuin se tulee, mutta ei aio lähteä jo etukäteen sille linjalle, että kaikki kipulääkitykset hetimulletänne.
Tutkimuksia löytyy kyllä muutama ihan googlettamallakin.
Monilla niitten kannattajilla ja niillä, jotka eivät voi ymmärtää sitä, ettei joku halua käyttää lääkityksiä, on niin ruusunpunainen kuva kaikista puudutteista - vaikka niihin sisältyy monenmoisia sivuvaikutuksia ja koko synnytys voi mennä pyllylleen sen takia. Juu, ei kaikilla - eivät kaikki saa mitään oireita lääkkeistä tai puudutuksista, mutta ihan jo faktaa kerroin siitä, etten edes voi monia lääkkeitä käyttää, kun elimistölleni ne eivät sovi ja sen takia suljen ne pois myös synnytyksestäni. Eri juttu tietysti, jos joutuisin kokemaan sektion, sitten olisi pakko ottaa ne mitä laitettaisiin. Koska koen leikkauksen ja luonnon suunnitteleman synnytyskanavan käytön ihan eri asioina.
Sulkee siis kipulääkityksen pois. Mahdollisuus on olemassa, mutta se ei siis ole sataprosenttista, joten siksi tilanteeseen kannattaa lähteä sillä mielellä, että jos omat voimat loppuvat, niin voi sen kipulääkityksenkin ottaa. Ehdottomuushan ei aiheuta hallaa, kuin itselle. Ja kuten sanottu, kukaan ei pakota, häntä tekemään yhtään mitään, synnyttäköön vaikka saunassa...
............
eivät tietenkään ole pikku juttu ja jos pärjään ilman niitä niin tottakai haluan ollakin ilman.. mutta en ole ennen kokenut synnytystä joten en voi varmasti sanoa että pärjäisin ilman..koska en todellakaan voi kuvitella murto-osaakaan siitä kivusta.tai kivuttomuudesta..
epiduraalista kätilö sanoikin valmennuksessa että 90%:a synnytyksistä hidastuu tai pysähtyy puudutteen vaikutuksen ansiosta..että hyvin usein synnytystä joudutaan vauhdittamaan esimerkiksi tipalla..
mutta jokainen meistä tekee ensisijaisesti omat päätöksensä ja päättää omasta kehostaan!
joten eiköhän anneta ihmisten olla mitä mieltä kukakin haluaa.. :)
Ja minä olen moneen kertaan sanonut, että se vauva varmasti tulee sieltä ulos ilman niitä kipulääkityksiäkin.
Sanoit, että kipu ei ole kiinni tahdosta. Mutta sen perään myös totesit, että osalla tietoinen tai tiedostamaton pelko tai huoli voimistaa kivun sietämättömäksi. Eli henkinen puoli = mukaan lukien oma tahto, tahdonvoima tai miksi sitä kukakin haluaa sanoa, vaikuttaa myös kivun kokemiseen. Ihminen on myös henkinen olento (meneepäs syvälliseksi :D ).
Tutkimuksia on tehty ja olen moneen kertaan lukenut, että ennakko-odotukset vaikuttavat kivun kokemiseen. Erään USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan kipu aistitaan jopa 28% pienempänä, jos henkilö odottaa vähäistä kipua. Tuossa tutkimuksessa myös sanottiin, että se vastaa kipulääkkeeksi annettavan morfiiniannoksen vaikutusta. Ihmisellä siis on kyky tuottaa "omaa kipulääkettä", tämän olen kuullut jo anatomian kurssillakin. Eli se on ihan tosiasia, että jos on hirveä synnytyspelko ja ne kuulemansa kauhukuvat ovat maalautuneet mieleen, se sattuu todennäköisemmin paljon enemmän kuin ajatus siitä, ettei se sen kummemmalta tunnu. Ei nyt tarvitse kenenkään sitten tarttua tuohon viimeiseen lauseeseen edellisessä, koska tarkoituksenani oli verrata kahta erilaista ennakko-odotusta, suurta pelkoa ja rentoa asennetta.
Tässä puhumiani juttuja en suunnannut edelliselle kirjoittajalle, vaan yleisesti ottaen. Ed. kirjoittajalle tuntui olevan hyvä ja laaja näkemys asiaan.
epäilystäkään. Mutta ottavathan toiset puudutuksen, hampaiden paikkaukseenkin, joten kukin tavallaan. Sinäkin tulet sitten aikanaan näkemään, mikä sinun tapasi on...
Mutta hampaan poraus sattuu mittasuhteissa eri tavoin, vihlomalla, siihen en ole keksinyt keinoa jolla siihen voisi vaikuttaa.
Mikä ihme tämä juttu on, että "tulet sitten itse näkemään". On se joittenkin vaikea käsittää, jos joku on jo valinnut tavakseen synnytyksen ilman puudutteita moneen kertaan perustelluin syinkin.
kuin synnytys, itse olin raskaana hammaslääkärissä, enkä halunnut puudutusta, vaikka paikattiin iso reikä, synnytyksessä olikin jo otettava paracervikaali. Sattuu tosiaan erilailla! Tulet itse näkemään, miten synnytys sattuu, sitä ei voi etukäteen kuvitella. Ei se mikään ongelma ole, jos ei kestä vuorokausi tolkulla.
Jos joku on itse kokenut kivuliaan synnytyksen, on todella typerää alkaa maalailla muille kauhukuvia siitä juuri tuohon tyyliin että "tulet näkemään miten se sattuu".. jne. Ihan yhtä monelta olen myös kuullut, ettei kipu ole ollut mitenkään erityisen kamalaa! Joten eläkää te ihan rauhassa siellä pienen päänne ympärillä, maailmassa, jossa ei ole olemassa mitään muita kokemuksia kuin omanne. Ei jaksa enää jankuttaa tässä keskustelussa mitään eikä vääntää rautalangasta yhtään enempää.
olevat kuukaudet siihen rentoutusharjoitukseen. Rattoisaa synnytystä! =)
en ole lukenut kaikkia kirjoituksiasi joten en ryhdy arvostelemaan tai kommentoimaan synnytyssuunnitelmiasi, mutta uteliaana esitän pari lisäkysymystä..elikkäs jos sinulle joudutaan tekemään epparihaava, haluatko että sekin tehdään ilman puudutuksia ja että se ja mahdolliset repeämät ommellaan lopuksi ilman puudutuksia?aiotko ottaa kivunlievityksistä esim. aqua-rakkuloita?
ja..niin..olis kiva kuulla miten synnytyksesi sitten lopulta meni, kun aikasi koittaa. ihan vaan siksi kun valintasi/halusi synnyttää luomuna on saanut niin suuret mittasuhteet täällä keskustelupalstalla!:)
tsemppiä odotukseen ja synnytykseen kaikille!:)
Pyrin tietysti siihen, ettei epparihaavaa jouduttaisi tekemään. Eli jos sitä ei ole jostain syystä PAKKO tehdä, niin sitä en halua kokea. Mutta jos niin kävisi, kuten kysyit, niin voisin siihen sen puudutuksen mahdollisesti ottaa, koska se olisi kuitenkin vain pinnallinen puudutus toisin kuin epiduraali, joka tyrkätään syvälle selkään, yäks. Olenpa tosin kuullut ihmisiltä, että ompelut on tehty ilman puudutuksia eikä ole kummemmin tuntunut, mutta voisin kyllä sen puudutuksen ottaa, ainakin tämän hetkisillä tiedoillani.
En meinaa ottaa aqua-rakkuloita. Pitäydyn ns. luomumenetelmissä :)
Juu, kuten sanoin, tulen kyllä syksyllä kertomaan miten meni :D
Kehut ryhtyväsi luomusynnyttäjäksi, mutta et kestä hammaslääkäriä, ilman puudutteita! Se on vihlontaa, joka kestää vain pienen hetken, ei tuntitolkulla, niinkuin synnytys. Skarppaa nyt, poraus ei satu ja puudutusaineet ovat vaarallisia! Eikö sinun lääkeaineallergikkona pitäisi välttää niitäkin? Ei sitä epparihaavaa tehdäkään, jos ei ole pakko.
Jo on joillakin vaikeata!
Otapa kuule asioista selvää, jos et tajua mikä ero on epiduraalilla hammaslääkäripuudutteella!
Hienoa jos sinulla poraus ei satu, todella naurettavaa väittää ettei se sattuisi kenelläkään muullakaan! Miksi kärsiä helvetinmoisesta vihlonnasta hammaslääkärin tuolissa, kun sen voi pienimuotoisella puudutuksella välttää. Itse kun en ole keksinyt mitään vaihtoehtoista kivunlievitysmenetelmää hampaita varten, synnytystä varten sen sijaan niitä on lukuisia ja se on luonnollista kipua!
Ja sulla on selvä asenneongelma, kun mielestäni "kehun" ryhtyväni luomusynnyttäjäksi. Sun kaltaisilla ihmisillä on todella vaikea elämä, kun ei kyetä ymmärtämään ihmisten erilaisia ratkaisuja.
"Hienoa jos sinulla ei synnytys satu(vaikket sitä olekaan vielä kokenut), todella naurettavaa väittää ettei se sattuisi kenelläkään muullakaan! Miksi kärsiä helvetinmoisesta (sulla on muuten tosi alhainen kipukynnys jos pikku poraus on helvetinmoista vihlontaa!!!) vihlonnasta synnytysvuoteella, kun sen voi pienimuotoisilla puudutteilla välttää.
Jooga tehoaa yhtälailla hammaslääkärissä, kuin synnytyksessä. Oikein hykertelen kun ajattelen, kuinka sinä hampaat irvissä vältät puudutteita, kun olet joka puolella niin uhonnut...voipi olla että pikku paracervikaali uppoaa, kun vähän kärvistelet...=)
Pitäisikö sinunkin opetella LUKEMAAN..!?
Kuule, hammaskipu voi olla kovempaa kuin synnytyskipu! Aikamoinen empatian puutekyky osoittautuu kirjoituksistasi, jo pelkästään tuo, että väität jonkun kivun tuntuvan joltakin; et tajua yhtään, että kipu koetaan eri tavalla.
Tosi surkea toi sun vertaus, en ole missään vaiheessa väittänyt, että synnytys ei kenelläkään sattuisi! Jos olisit lukenut tai jos OSAISIT lukea, olisit sen nähnyt monet kerrat!
On eri asia synnyttää luonnonmukaisesti, kuin olla hammaslääkäripelkoisena porattavana - joka ei ole elimistölle mikään luonnollinen tapahtuma!
Sulla on tosi säälittävä pieni elämä, kun asiat pyörii vain oman pääsi ja näkemystesi ympärillä. Minua naurattaa jo nyt sinun ja monien muitten asenne, kun ette usko että monet ihmiset ovat synnyttäneet luomuna ihan ilman sen suurempia tuskia. Kuten aiemminkin olen sanonut; olen menossa synnyttämään, en kärsimään helvetinmoisista kivuista. Tosi surullista, että joillekin synnytys on vain helvetinmoista kipua ennakkoajatuksena, tai jos on sen siten itse kokenut, sitten ei kyetä ymmärtämään, ettei se kaikilla ole.
Onnea vaan surkeaan elämäänne! :D
Hienoa, että olet ajatellut synnyttää ilman puudutteita. Tää ei ole vittuilua. Vaan ihan aitoa sympatiaa, itse synnytyspelosta kärsivänä. Onnea sulle.
Toivottavasti löydät jotain apua pelkoosi! Tiedän tunteen, kun joskus vuosia sitten en olisi voinut kuvitellakaan synnyttäväni alateitse :O Tosin se oli omalla kohdallani tietämättömyyttä ja pelkoja vääristä luuloista johtuen. Nytkin on yhä mukavaa kuulla positiivisista synnytyskokemuksista.
Outo logiikka...Mistä sinä voit päätellä jonkun elämän surkeuden? Itseasiassa sinun räkyttämisestä paljastuu suuri sivistyksen puute. Ei tulisi mieleenkään arvuutella sinun elämääsi ja sen surkeutta/onnellisuutta muutaman kirjoituksen perusteella.
Pointtihan oli se, että SINÄ tiedät miltä hammaskipu tuntuu, ET miltä synnytyskipu, eli vaikka osaatkin lukea, ymmärtämiskyvyssäsi on vakavia puutteita.
Hampaan poraus on kipuna vain murto-osa ajallisesti ja määrällisesti.
Onnea synnytykseen! =)
..elämä on surkeaa, kun maailma pyörii vain oman navan ympärillä.
Juu, minähän SE sivistymättömin tässä olen, kun sanon jotain takaisin kun ensin minut on haukuttu ja mollattu maan rakoon ylimielisillä kommenteilla ja nauruin ym.
En jaksa enää toista sitä, mitä olen jo kirjoittanut - liittyen taas tuohon synnytyskivun kokemiseen. Tässä kun on kyse ollut vain niistä puudutuksista ja tässä keskustelussa siitä, että minä en niitä ota, eikä siitä miltä se synnytys tuntuu.
Menehän reippaana tyttönä hammaslääkäriin ja koita antaa paikata ilman puudutusta, ei se satu, jos osaat vain rentoutua.
Oikeesti, sä ja sun synnytykses kiinnostaa vain sua ja sun miestä(?) Joten voit tehdä puudutusten suhteen ihan mitä lystäät. Tuolla asenteella siitä tuleekin mielenkiintoinen ja olet myös riskiryhmässä, sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mutta sekään ei oikeasti kiinnosta ketään. Täällä on vain yritetty avartaa pikkusieluista asennettasi avarammaksi, mutta jos pää on umpiluuta, niin eipä siihen auta mikään. Eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä, itsehän tuskissasi pyörit...Mutta muista, jos selviät synnytyksestä ilman kipuja lievittäviä, niin hammaslääkäri on kuin lepokoti, ilman puudutusta.
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6621387&p=1&tmode=1&smode=1
Sanot, ettei minun synnytykseni kiinnosta ketään muuta kuin minua ja miestäni, mutta jäikö sulta täysin huomaamatta, mistä tämäkin keskustelu lähti käyntiin.
Ja sitten tuohon muuhun tekstiisi voi vain sanoa, että lässynlässynlässyn lää.
Ja sinulle, joka pistit vauva lehden linkin; tuolla aihe vapaa palstalla pyörii ihan yhtä valopäisiä neroja kuin tähänkin ketjuun on ilmestynyt. Sen sijaan sieltä rekisteröityneitten synnytysosiosta on löytynyt paljon samanhenkisiä ihmisiä!
Mutta yhä, surkeita ovat kaltaisenne ihmiset, jotka eivät näe maailmassa mitään muuta kuin oman näkökantansa ja kuvittelevat, että kaikkien elämä menee samalla tavalla. Jatkakaa samaan malliin onnetonta elämäänne! :D
Oi, oikein riskiryhmässä masennuksen sairastumiseenkin! Hienoa että sinä olet senkin jostain tulkinnut. Siis ei täällä voi olla näin typeriä ihmisiä, mutta kyllä se niin vaan on että teitä löytyy!! Ei voi muuta kuin nauraa! Ihan samaa henkeä kuin tuolla aihe vapaa palstalla, joten se kertookin teistä jo kaiken! :D
Niin, täällä heitetään faktoina asioita ja väitteitä, joille ei löydy minkäänlaista näyttöä. Ja pitää aina muistaa, ettei yksi tutkimus vielä anna riittävästi näyttöä, eikä edes kymmenenkään,jos eivät täytä tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.
Tästä masennuksesta suhteessa synnytyksen kulkuun on kyllä tutkittu sekä suomessa, että maailmalla ja tulokset ovat yhteneväiset sen suhteen, että EPÄONNISTUNUT synnytyskokemus, olipa syynä siihen mikä tahansa altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Sellaista tutkimusta en ole kyllä nähnytkään jossa luomusynnytys olisi tulkittu itsessään masennusta provosoivaksi... ja niitä aiheeseen liittyviä tutkimuksia on tullut luettua tähän mennessä satoja ja taas satoja.
Noh, se siitä. Minua kiinnostaa suunnattomasti tämä sinun "luomulinjasi". Mitä tämä sinun luomulinjasi pitää sisällään? Sanoit etteivät aquarakkulat kuulu linjaasi? Mutta mikä sitten kuuluu? Kysyn tätä ihan puhtaasti ammatillisista intresseistä, eli uteliaisuuttani, heh. Kätilönä on tiedettävä, ainakin edes teoriassa, asiakkaiden erilaisista näkemyksistä.
tullutkin oikein iso keskustelu..mutta niin tosiaan mitkä on luomukeinosi synnytyskivun lievittämisessä?
je entäpä jos ne eivät riitä ja kipu on helvetinmoista vihlontaa ja tuskaa? niin mitkä ovat sitten selviytymiskeinosi?
tää ei oo vittuilua, puhdasta uteliaisuutta vaan...
Ymmärrän kyllä, että epäonnistunut synnytyskokemus voi aiheuttaa masennusta, mutta kun minä en koe mitään epäonnistumista siinä menipä synnytykseni sitten miten tahansa. Täällä moneen kertaan olen sanonutkin, että lähtökohtana suunnitelmiini on se, että kaikki menee hyvin eikä ongelmia ilmene.
Luomulinjani synnytykseen tarkoittaa juuri sitä, että en halua mitään puudutuksia, joilla vaikutetaan kroppaani/elimistööni. Haluan tuntea synnytyksen sellaisenaan, mitä se on. Eikä minulla ole siitä mitään kauhukuvia, sillä pidän synnytystä luonnollisena tapahtuma johon elimistöllä/kropalla on valmiudet omasta takaa. Minusta on harmi, että synnytyksestä maalaillaan enimmäkseen kauhukuvia. Vaikka nykyaikana synnytykseen onkin keksitty jos jonkinmoisia kivunlievityskeinoja, niin minusta se ei silti tarkoita sitä, että niitä on PAKKO käyttää, kuten täällä monet ovat sitä mieltä, että täytyy olla jotenkin päästään vialla ja typerä jos niitä ei ota vastaan. Minusta siinä taas ei ole mitään kummallista, jos haluaa synnyttää luomusti. En vaan halua ottaa riskejä sivuvaikutuksiin, tarvittavien tuntojen vähenemiseen esim. ponnistus tai muutenkaan vaikuttaa synnytyksen kulkuun "ei-luonnollisin" keinoin.
Ja tuo näkemys linjautuu muistakin elintavoistani. Onhan nykyään kaupoissakin kaikki mahdolliset ruoat valmiina, mutta silti mieluummin valmistan ruoat itse tuoreista raaka-aineista ja näin ollen tiedän saavani kaikinpuolin terveellistä ravintoa. Vaikkei missään vanhassa ajassa enää eletäkään, itse valitsen silti mieluummin monet vanhan ajan tavat kuin nykyiset.
Oliko se tämä vai edellinen keskusteluketju kivunlievityksestä, mutta luomukeinoja ovat mm. rentoutusharjoitukset, hypnoosirentoutusharjoitukset, joogan keinot, akupunktio/akupisteet. Itsekin olen vielä näihin joihinkin tutustumisvaiheessa, esim. joogan osilta. Jos kipu on hirveää vihlontaa ja tuskaa, aion psyykata itseäni kestämään sen. Koen synnytyksen luonnollisena tapahtumana, joten kroppa varmasti kestää sen. Ja kuten aiemmin on joku muukin todennut, kivunsietokykyyn vaikuttaa ihmisen aiemmat kokemukset ja tuntemukset kivusta jne ja vahvuutta minulta löytyy kaikin puolin. Ihmisen mieli on kuitenkin suuresti yhteydessä kroppaan.
puudutuksen, osoittaa suurta heikkoutta, hyh,hyh! Hyvin sua täällä vedätetään, elikä taidat tosiaan jännittää synnyttämistä. Älä sure hyvin se menee..Ja kandeis jättää tota vaahtoamista vähän vähemmälle, teet vain itsestäsi pellen...
onko kysymys vaan kauhukuvien maalailusta kun synnytyskivusta puhutaan. luulisin, että synnyttänyt nainen, joka kertoo synnytyksen sattuneen todella paljon tai olleen yhtä tuskaa, ei välttämättä halua pelotella tai maalailla kauhukuvia, vaan kertoa oman kokemuksensa kivusta ja synnyttämisestä. itse olen ainakin kokenut keskustelut useampien synnyttäneiden naisten kanssa psyykkauksena siihen, että voin varautua pahimpaan. mutta tulee tietenkin muistaa, että kokemukset ovat aina yksilöllisiä ja subjektiivisia. kukaanhan ei voi tietää millaista synnyttäminen tulee minun kohdallani olemaan..
ei siinä mielestäni mitään pahaa ole jos lääkkeellistä kivunlievitystä haluaa välttää, mutta huolimatta siitä, että alatiesynnytys onkin yleensä paras tapa saada vauva maailmaan, on komplikaatioiden riski silti olemassa...
ja täytyy myös muistaa, että kaikille alatiesynnytys ei todellakaan ole paras ratkaisu asenteesta huolimatta!
yritän vain sanoa -hieman vaikeasti kylläkin- että joku synnyttää luomuna alakautta, toinen puudutuksilla alakautta ja kolmas sektiolla, eikä se tee meistä kenestäkään sen parempaa tai huonompaa, tai antaisi meille kenellekään oikeutta arvostella toista!!!
Säälittäviä ihmisiä joilla on säälittävä elämä - ei parempaa tekemistä kuin haukkua muita. Taitaa olla suurta katkeruutta ja kyvyttömyyttä sosiaalisuuteen, kun on tuollainen asenne muita kohtaan.
En todellakaan jännitä synnyttämistä, ihmiset ovat synnyttäneet tuhansia vuosia. Miksi ihmeessä jännittäisin jotain niinkin luonnollista tapahtumaa! Hammaslääkärien poraukset sen sijaan ei ole mitään luonnollisia tapahtumia.
Minä en ole tässä arvostellut muita, mutta joillakin on niin kova ahdistus päällä, että sitä pitää purkaa esimerkiksi minun haukkumiseeni.
Ei siinä mitään, jos kertoo synnytyksestänsä ja niistä kivuista, mutta se asenne mikä tässäkin ketjussa velloo; "olen synnyttänyt kolme lasta ja sinä et tiedä yhtään, millaista tuskaa se synnytys on.." niin tuollaiset lausahdukset ovat jo lietsomista. Kuten sanoin, monilta olen myös kuullut oikein hyvin menneistä luomusynnytyksistä.
Ennen hoidettiin hampaita, repimällä pois, ilman puudutusta. Hampaiden hoitaminen on ihan yhtä luonnollista, kuin synnyttäminenkin. Toiset haluavat puudutteita, toiset eivät.
En tarkoittanut sinun kirjoitustasi sillä masennuskommentilla, vaan lähinnä sitä että joku väitti luomusynnytyksestä seuraavan masennusta ja se ei pidä paikkaansa.
Ja minulle sinun ei tarvitse päätöstäsi puolustella, olen kätilö. Minun ammattini näkökulmasta naiset ovat synnyttäneet tuhansia vuosia ja näinollen se on todistetusti mahdollista ilman minkäänlaisia kivunlievityksiäkin. Tosin, vaikka näin on niin ymmärrän senkin, että ihminen haluaa käyttää hyödykseen saavutetut kivunlievityskeinot. Minä en koe tässä minkäänlaista ristiriitaa -jokaisella on täysi oikeus valita tiensä itse, siihen ei ole sanomista sen puoleen vierailla, tutuilla kuin kätilölläkään.
Halusin vain tietää mikä on mielestäsi luomua ja mikä ei. Suurimmasta osasta keittosuolatäytteiset aquarakkulat esimerkiksi ovat luomua, perustuvathan ne nimenomaan akupunktioon.
..en tarkoita käyttää, kun puhun luomusta, nämä on vaan mun "luomu"juttuja. Mutta aquarakkuloistakin olen kuullut epämiellyttäviä kokemuksia, joten olen ajatellut pärjäillä ilman niitä.
Toivottavasti sitten minunkin kätilöni on ymmärtäväinen näitä luomunäkemyksiä kohtaan - olen kuullut joitain ikäviäkin suhtautumisia, mutta hoitsuna tiedän senkin että alalle mahtuu monenmoista ihmistä, ihan joka alalle ja vaikka hoitajan ei pitäisi omia näkemyksiään tuoda työhönsä, jotkut eivät osaa niitä poissa. Hienoa kuitenkin, että sinä olet ymmärtäväinen erilaisia näkökantoja kohtaan.
miten määritellää EPÄONNISTUNUT synnytyskokemus. Onko se sitä,että kaikki ei mene niinkuin on VAADITTU, etukäteen paperille suunniteltu vai se, että vauvalla on hätä ja se aiheuttaa hässäkkää????
Sehän voi olla mikä vain niistä. Kokemus epäonnistuu, jos se ei mene niinkuin suunnittelet.Siksipä sitä ei kannata hirveästi suunnitellakaan. Täälläkin on sanottu, että kun menee synnytykseen avoimin mielin, kaikkeen varautuneena, niin ei tule isoja pettymyksiäkään. Voihan sitä ajatella, että tekee koko homman luomuna, mutta jos tilanne näyttää siltä, että tarvitsee apuja, niin ottaa ne avut.Pääasiahan on saattaa vauveli terveenä maailmaan.
yritin kysymykselläni sanoa. Kaikki pitäisi olla etukäteen suunniteltua, kuinka monta lasta ja millä välein. Millaista pilleriä ja puuduketta, jotta ei vaan menis itteltä kontrolli, tai mikä pahinta jos sattuis vaikka vähän kirpaseen. Entä kun niitä lapsia ei tule silloin kun saisi ja synnytyksen käsikirjoitus menee uusiksi. Elämälle ei anneta mahdollisuuksia.Jos joku uskaltaa sanoa yrittävänsä synnyttää luomuna niin sehän melkein ristiinnaulitaan täällä ja kokemuksen syvällä rintaäänellä tuomitaan tuhoon koko yritys.
Mielipide joka poikkeaa omastasi ei ole "ristiinnaulitsemista". Ei niitä puudukkeita tarvitse ottaa, jos ei siltä tunnu. Pitää antaa lupa itselleen myönnytyksiin. Yritystä ei myöskään tuomita tuhoon, jos todetaan että ole valmis kaikkeen.
Miten tuo perhesuunnittelu tähän kuuluu? Nythän oli puhetta synnytyksestä, toki voi käydä myös niin, että sikiö tai äiti menehtyy, mutta lienee melko harvinaista.
Puudutuksia ei välttämättä "saa", jos synnytys on esim. siinä vaiheessa, että niitä ei enää laiteta. Avoimin mielin menijä tyytyy siis kohtaloonsa.
Eikös sellainen sanontakin ole kuin "paha kello kauas kuuluu, hyvä ei minnekään".
Naisille nuo synnytyskertomukset ovat vähän kuin armeija-aikojen kertomukset miehille. Mitä rajumpia sen parempi. Se on eräänlainen leimaantumisriitti, joka yhdistää äidit toisiinsa. "olemme kokeneet jotakin kamalaa, joka tekee meistä jaloja, hienoja ihmisiä, äitejä" Hiekkalaatikolla kaikki kertoilevat toinen toistaan karmivampia kokemuksia synnytyksistään, olivatpa sitten totta tai ei.
Helpon synnytyksen kokeneet jäävät auttamattomasti tämän ringin ulkopuolelle, kuten olet huomannut. Mutta he voivat kompensoida tilanteen kertomalla miten kamalaa on kun kuopus herää syömään tunnin välein ja esikoisenkin kanssa pitäisi jaksaa olla.