Eräretkelle Geiger-mittari?

MOT-ohjelma eilen: Viime vuonna KTM:n mukaan 1300 kaivoksen valtaus- ja varaushakemusta.
Askola, Myrskylä, Varsinais-Suomi uhkaa saasteilla Helsingiä ja Suomen Lahtea.

Kultakaivoksista terveellistä syanidiä.

Askolan uraanin jätevedet joutunee Porvoon jokea pitkin Suomen Lahteen. Erilaiset louhinnassa käytettävät hapot ja radioaktiivinen liete joutuu Suomen Lahteen.

Ympäristölupa Porvoon kaupungille syanidi- ja metallipitoisten massojen loppusijoitukselle
Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Porvoon kaupungin tekniselle ja ympäristötoimelle ympäristöluvan, joka koskee syanidi- ja metallipitoisten massojen loppusijoittamista. Porvoon kaupungin tarkoituksena on loppusijoittaa Johannisbergin alueella sijaitsevan entisen Väriteollisuus Oy:n tontin kunnostuksen yhteydessä poistettavat syanidi- ja metallipitoiset massat Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueelle eristettyyn tilaan.

Loppusijoitettavat massat, joita on yhteensä 3 550 m3, koostuvat syanidijätekasasta ja sen alapuolisesta ja ympärillä olevasta syanidipitoisesta maasta sekä erillisestä pienestä jätekasasta.

Väriteollisuus Oy on 1950-luvulla hankkinut Helsingin kaasulaitokselta rautasyanidisakkaa. Jäte on peräisin prosessista, jossa kivihiilestä valmistetusta kaupunkikaasusta poistettiin haitalliset kaasut, rikkivety ja syaanivety. Rautasyanidin lisäksi kasa sisältää merkittävän määrän rikkiä sekä pieniä määriä polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH) ja raskasmetalleja.

Rautasyanidisakasta oli alunperin tarkoitus valmistaa väripigmenttiä maaliteollisuuden raaka-aineeksi, mutta se ei toteutunut. Rautasyanidikasa jäi hyödyntämättä ja se on ollut vuosikymmeniä suojaamattomana pihalla Johannisbergissä, kunnes vuonna 1997 Porvoon kaupunki aitasi kasan ja peitti sen suojapeitteellä.

Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ympäristölupapäätöksellään Porvoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen esittämän loppusijoituksen päätöksessä annetuin lupamääräyksin. Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunniteltu loppusijoitus luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Tämän vuoksi ympäristölupapäätöksessä on annettu lupamääräyksiä muun muassa kaatopaikan rakentamisesta ja hoidosta, kaatopaikalle hyväksyttyjen jätteiden määrästä ja lajista, kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta, vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta, kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista sekä siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta.

Varsinaisen syanidikasan sijoituskelpoisuus on edellytetty varmistettavaksi vielä erikseen ennen kaatopaikan rakentamisen aloittamista. Porvoon kaupungin on teetettävä puolueettomalla asiantuntijalla syanidijätekasan sisältämästä jätteestä yksityiskohtainen kaatopaikkakelpoisuustesti ja pyydettävä lausunto jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta asiantuntijaviranomaiselta tai -laitokselta. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa kaatopaikkakelpoisuuslausunnon ja kaatopaikkakelpoisuustestin tulosten perusteella kieltää kyseessä olevan jätteen sijoittamisen Domargårdiin.

Ongelmajätteen kaatopaikan alusrakenteen kantavuus ja vakavuus on edellytetty selvitettäväksi yksityiskohtaisesti ennen lopullisten rakennesuunnitelmien laatimista. Kantavuutta ja vakavuutta on tarvittaessa lisättävä rakennusteknisin lisätoimenpitein.

Ongelmajätteen kaatopaikan eristysrakenteiden rakentamisen laadunvalvonta on edellytetty varmistettavaksi ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla .

Loppusijoitusalueella muodostuvat suotovedet on edellytetty koottavaksi ja johdettavaksi yleiseen viemäriin.

Ongelmajätteen kaatopaikan rakentamista ja käyttöä ei voida aloittaa ennen kuin Porvoon kaupunki on tehnyt sopimuksen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kanssa ongelmajätteiden kaatopaikkatoiminnan harjoittamisesta yhtiön hallitsemalla Domargårdin jätteenkäsittelylaitoksen alueella.

Lisätietoja:
Insinööri Arja Johansson, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 020 490 3028
puh. (09) 1488 8275

YmpäristöinsinööriHannele Kärkinen, Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 020 490 3043

Uraanin louhinta
Uraanin louhinta saastuttaa laajoja alueita, levittää radioaktiivisia aineita ympäristöön ja aiheuttaa terveyshaittoja kaivosalueilla


Uraaninlouhinta tuottaa suuret määrät radioaktiivista jätettä ja saastuttaa laajoja alueita. Suomen ydinvoimaloihin uraani tulee Kanadan Saskatchewanista Key- ja Cigar Laken kaivoksista, Australian Olympic Damista sekä Venäjän Krasnokamenskista, jotka ovat maailman suurimpia uraanikaivoksia.

0,5 kiloa uraania tuottaa tuhat kiloa radioaktiivista jätettä, hiekkaa, joka varastoidaan satoja metrejä korkeiksi kasoiksi sekä radioaktiivista liejua, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. Nämä radioaktiiviset jätteet levittävät ympäristöön radioaktiivista pölyä ja kaasumaista radonia, jotka aiheuttavat keuhkosyöpää. Lisäksi uraani on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. (Wise 2001) (EPA 1983)

TVOn Olkiluodon ydinreaktorien uraani tulee Australiasta ja Kanadasta. Australian Olympic Damin kaivoksen nestemäistä happoa ja raskasmetalleja sisältävää radioaktiivista jätettä varastoidaan 500 hehtaaria laajassa ja kymmenen metriä syvässä avoimessa altaassa, joka sijaitsee lähellä Roxbyn kaivoskaupunkia. Kaupunkiin leviää kaivosalueelta radioaktiivista pölyä. Vuonna 1994 kaivosyhtiö lisäksi myönsi, että altaasta oli kahden edellisen vuoden aikana vuotanut 3 miljoonaa kuutiometriä nestemäistä radioaktiivista jätettä ympäristöön. (Anawa 2001)

Kanadan Key Lakella tapahtui vastaava jätealtaan vuoto vuonna 1984. Sekä Australiassa että Kanadassa kaivosalueet ovat alkuperäisväestön alueilla. Australiassa aboriginaalit ovat nostaneet kaivosyhtiötä vastaan oikeusjutun, ja Kanadassa alkuperäisväestön edustajat ovat vaatineet voimakkaasti Cigar Laken kaivoshankkeiden lopettamista. (Wise 1998c)

Krasnokamenskin uraanikaivoksissa Venäjän Uralilla louhitaan uraania Fortumin ydinvoimaloihin. Alueella on satoja metrejä korkeat kasat radioaktiivista hiekkaa, joka pölyää läheisiin kyliin. Lisäksi nestemäistä radioaktiivista nestemäistä jätettä on vuotanut ympäristöön useita kertoja ja saastuttanut alueita ja pohjavesiä. Kaikkein suurin ongelma alueella ovat kaivoksen aiheuttamat radonkaasupäästöt. Radonkaasupitoisuudet kylän rakennuksissa ovat erittäin korkeat. (Robinson 1998), (Högelsberger 1997), (Greenpeace 1996a)

Venäjän tiedeakatemian tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 1991 Priargunskin uraanilouhoksen lähellä asuvista miehistä 65% kuoli ennen 60 vuoden ikää. Myös miesten syöpätapaukset alueella olivat kasvaneet 3,2 kertaisiksi. Lisäksi keskenmenot ja sikiöiden epämuodostumat olivat lisääntyneet. (Venäjän tiedeakatemia 1993)