Luin tämän päivän (28.2.2006) iltasanomien (vai oliko iltalehti) yleisöosastolta, että pikkulapsi oli löydetty kotoa apaattisessa tilassa, ilman vaatteita ja likaisessa vaipassa. Lapsen vanhemmat ovat huumeidenkäyttäjiä.
Lapsi oli päässyt vähän kuivumaan ja lapsella olisi ollut enää vain kaksi kuukautta elinaikaa jäljellä jos häntä ei olisi nyt otettu huostaan.
Sosiaalitoimiston väki oli seurannut tilannetta huolestuneena jo pidemmän ajan.
Siis kamalaa. Miten tämmöistä pääsee tapahtumaan?
Minä olen muutaman lastensuojeluilmoituksen tehnyt ihan sukulaisperheen lapsista. Olen tehnyt ne siinä uskossa, että näillä lapsilla olisi parempi elämä luvassa esim. sijaisperheessä, kuin perhessä missä vanhemmat juo ja hakkaa heitä. Tässäkin tapauksessa sosiaaliviranomaiset ovat vaan seuranneet tilannetta jo vuoden verran huolestuneena.
Mitä oikein pitää tapahtua ennenkuin sosiaalitoimistossa tehdään jotain? Pitääkö jonkun kuolla vai pitääkö lapselle tapahtua jotain mikä haittaa hänen loppuelämää esim. katsoa vierestä kun isä hakkaa äidin hengiltä tai joutua olemaan perheen "äitinä ja isänä" kun vanhemmat vaan juo ja rällästää.
Jos tämän lukee joku sosiaalihoitaja niin kertokaa ihmeessä miksi te ette voi puuttua ennenkuin jotain todella kamalaa tapahtuu?
Sitooko teitä joku lakipykälä vai onko kyseessä resurssipula?
Itse äiti-ihmisenä minusta on kamalaa, että pieniä lapsia kohdellaan noin huonosti.
Itselläni on 18kk vanha ihana poika ja minusta on kamalaa ajatella, että jossain varmaan juuri tälläkin hetkellä on joku yhtä ihana pieni lapsi, joka on yksin ja hylätty eikä kukaan tee mitään häntä auttaakseen.
=((
Lapsi oli päässyt vähän kuivumaan ja lapsella olisi ollut enää vain kaksi kuukautta elinaikaa jäljellä jos häntä ei olisi nyt otettu huostaan.
Sosiaalitoimiston väki oli seurannut tilannetta huolestuneena jo pidemmän ajan.
Siis kamalaa. Miten tämmöistä pääsee tapahtumaan?
Minä olen muutaman lastensuojeluilmoituksen tehnyt ihan sukulaisperheen lapsista. Olen tehnyt ne siinä uskossa, että näillä lapsilla olisi parempi elämä luvassa esim. sijaisperheessä, kuin perhessä missä vanhemmat juo ja hakkaa heitä. Tässäkin tapauksessa sosiaaliviranomaiset ovat vaan seuranneet tilannetta jo vuoden verran huolestuneena.
Mitä oikein pitää tapahtua ennenkuin sosiaalitoimistossa tehdään jotain? Pitääkö jonkun kuolla vai pitääkö lapselle tapahtua jotain mikä haittaa hänen loppuelämää esim. katsoa vierestä kun isä hakkaa äidin hengiltä tai joutua olemaan perheen "äitinä ja isänä" kun vanhemmat vaan juo ja rällästää.
Jos tämän lukee joku sosiaalihoitaja niin kertokaa ihmeessä miksi te ette voi puuttua ennenkuin jotain todella kamalaa tapahtuu?
Sitooko teitä joku lakipykälä vai onko kyseessä resurssipula?
Itse äiti-ihmisenä minusta on kamalaa, että pieniä lapsia kohdellaan noin huonosti.
Itselläni on 18kk vanha ihana poika ja minusta on kamalaa ajatella, että jossain varmaan juuri tälläkin hetkellä on joku yhtä ihana pieni lapsi, joka on yksin ja hylätty eikä kukaan tee mitään häntä auttaakseen.
=((
Vastaukset 8
Vanhimmat
että kyse on siitä kuka asiaa hoitaa. Toiset tekee asioille jotain silloin kun pitää, toiset taas eivät uskalla.
Itse tein aikanaan myös ilmoituksen ja sossu puuttui peliin saman päivän aikana. Tilanne ei edes mielestäni ollut noinkaan vakava kuin itse annoit ymmärtää. Kuitenkin katsoivat ettei paikka ole sopiva lasten olla. Eli siis, teillä on nynnyt hoitamassa asioita. Jos katsot että vähättelevät, ota yhteys heitä seuraavaan portaaseen. Kysy yhteystiedot asiaa hoitavalta sossun tätiltä, niin saattaa saada jotain aikaiseksikin. Jos olet ottanut asian hoitaaksesi, pidä kirjaa siitä mitä tapahtuu milloinkin, kenen kanssa puhut ja mitä olet jutellut. Sillä on suuri merkitys jossain vaiheessa jos joudutaan kinaamaan kuka teki väärin.
mikä mielestäni vaikuttaa asoihin puuttumis nopeuteen tai ylipäätään puuttumiseen on paikkakunnan koko.
Meillä pieni paikkakunta niin ei asioihin puututa niin herkästi.Kaikki on tavallaan tuttuja toisilleen virkailijat ja asianomaiset yms.Ei pitäisi vaikuttaa mutta luulen että näin on.
Minua säälittää monissa perheissä olevat "isommat lapset" eli jotkut 6-7 vuotiaat,jotka joutuvat ottamaan perheestä ja pikkusisaruksista vastuun jo niin pienenä.
Ja kun katsoo perheiden käyttäyymistä esim. jossain baarissa,missä valitettavasti näitä lapsiraasuja kuljetetaan mukana ja verrataan mitä se on sitten "neljän seinän sisällä,voi vaan kuvitella"
Minullakin on tuttavaperhe joilla on tälläinen ongelma,mutta hekin ovat saaneet "vain" varoituksia" esim. huostaanotosta.
Tuttavani selvinpäin puhuu tyyliin "täytyy vissiin muuttaa toisellle paikkakunnalle,että tuo kyttääminen loppuu"
Hän ei käsitä tilanteen vakavuutta,koska selvinpäin asia työnnetään syrjään ja humalassa sitä ei ole olemassakaan.
Aikani yritin hänelle asiaa tolkuttaa,mutta nyt voi vaan katsoa vierestä:(
Luin tuon uutisen jo aiemmin jostain lehdestä, vissiinkin viime viikolla.
Mun teoria noista joistakin sossutädeistä on se, että kaikilla vaan ei ole näkökykyä nähdä joittenkin lasten heikkoa tilaa. Ehkä niillä tädeillä on pohjana pelkkä opiskelutieto, eikä maailman pahuudesta todellisuudessa tiedetä mitään. On ylipäätään järkyttävää, että joittenkin narkkareitten "tilannetta seurataan". Ja en tiedä tuon uutisen taustoista, mutta yllättävän monet vanhemmat osaavat pitää kulissia yllä ja teeskennellä, sen myötä huijata sossutätejä, että kaikki olisi hyvin ja tuolloin ei ehkä yksinkertaisesti pahimpia ongelmia nähdä. Tiedän tuon itsekin kokemuksesta, joskin olin vähän isompi lapsi, mutta sen, miten vanhemmat pystyvät sossutätejä vedättämään.
On todella hyvä, että ihmiset uskaltavat myös itse tehdä lastensuojeluilmoituksia. Sen voi tehdä nimettömänä ja jos mahdollista, hyvä tehdä esim. naapurin kanssa, niin on vahvemmat perusteet kun kaksi ihmistä ilmoittaa. Sellaisia ihmisiä olisin itsekin kaivannut lapsena. Jälkeenpäin olen ihmetellyt, että vaikka poliisitkin kävivät joskus kotona, miksei kukaan puuttunut mihinkään. Ja eihän tästäkään ole kauaa, 90-luvulla. Toivottavasti asioihin puututaan edes nykyään jo vähän paremmin.
Minä olen itse myös ollut heitteillä pienenä. Minäkin olin tosin vanhempi lapsi eli osasin jo itse ottaa jääkaapista ruokaa yms.
Mekin oltiin sosiaalitoimiston asiakkaita. Ne tiesivät mikä tilanne oli. Eli sen että äitini ei pystynyt minusta huolehtimaan.
Mitään ei tehty ennekuin yritin itsemurhaa ja aloin juomaan yms. Lasten kotiin joutuessani minut piti opettaa käymään suihkussa ja yleensäkin huolehtimaan itsestäni.
Että näin hyvin asioihin puututaan.
Tämäkin on ihan 90-luvulla tapahtunut.
Minäkin olisin ollut kiitollinen (ainankin näin jälkeenpäin) jos joku olisi tehnyt lastensuojeluilmoituksen ja asiaan olisi puututtu aikasemmin.
Olen ottanutkin tehtäväkseni edes yrittää tehdä jonkun lapsen paremmaksi kuin mitä omani oli.
joka viime kädessä ratkaisee. Jos on pieni varaton kunta ja ehkä epäpätevä sosiaalityöntekijä niin siinä on jos yksi iso syy miksi näin käy. Sitten on isompi kunta rahaa muttei resulsseja eli ei riittävästi päteviä sosiaalityöntekijöitä.
Pointtini siis on että kun kyse lasten suojellullisesta asiasta niin on ihan siitä kiinni miten vauraassa kunnassa asut ja minkälaiset sosiaalityöntekijät.
Jos todella tarkasteltaisiin lasten huostaanottoja koko maassa niin näkyisi ne valtavat erot mistä syystä ja miten paljon huostaanottoja tapahtuu.
Vähän aikaan sitten oli juttu sairastavasta äidistä jonka mies jäi kotiin hoitamaan häntä ja halusivat lapsilleen puolpäivähoitopaikkaa mutta mitä tarjottiin, lasten huostaanottoa ja kun tarkastellaan nyt kyseessä olevaa tapausta niin ei voi muuta kuin ihmetellä ja toivoa että joku heräisi ja alkaisi tekemään asialle jotain.
Niinpä niin. On odotettavissa, että kaikenlainen apu yhteiskunnan taholta vähenee säästöjen myötä myös lastensuojelun kohdalla.
Tulee ikävästi mieleen Karkkilan tapaus jossa äiti tappoi lapsensa kahdessa erässä. Ensimmäisellä kerralla jo tiedettiin, että perheessä on asiat päin helvettiä mutta asiaan ei kuitenkaan puututtu vaikka yksi lapsista oli jo äidin tappama.
Karkkilan tapaus on toki äärimmäisimpiä tapauksia mutta ehkä silloinkin olisi pelastettu kahden lapsen elämä jos asiaan olisi ajoissa puututtu.
Lasten asema on kaikin puolin surkea suomessa.
Alkoholisteja, narkkareita ja pedofiilejä suojellaan viimeiseen asti ja asioihin puututaan vasta kun on jo liian myöhäistä. Vasta kun jotain peruuttamatonta on tapahtunut, vaikka asioiden laita olisi ollut hyvin esillä jo pitkään.
on muutakin tehtävää kun lastenkanssa kotona istumista
en tiedä onko totta, kai on, sekin että jotkut tekevät niitä ilmoituksiaan kiusallaankin ja sellaisesta pitäisi kyllä tulla tuntuva rangaistus ilmoittajalle. Miten sitten erottaa todellinen hätä ja kiusanteko - se saattaisi taas johtaa siihen ettei ihmiset uskaltaisi ilmoittaa. Tosin nykyäänkin harmittavan moni varmaan tietää varmuudella että apua tarvittaisiin, muttei tee asialle kuitenkaan mitään. Perhettä pidetään niin pyhänä asiana. Lapsi itse ei kuitenkaan ymmärrä ja varmaan joillain itkukin tulee jos äidistä/isästä/vanhemmista eroon joutuu, mutta eikö sekin ole parempi kuin lapsen katsoa kuinka isä hakkaa, vanhemmat ryyppää ja rellestää tms.?
Muistan kuinka vuosia sitten seurasin ikkunasta illalla yhdentoista jälkeen, kun poliisit menivät suosittuun ravintolaan ja veivät äidin maijaan. Toinen poliisi talutti ulos pienen, ehkä 3-4 vuotiaan tytön. Ihan sydämestä riipaisi kun lapsi joutuu tuollaisen vanhemman kanssa kasvamaan =( Miten jotkut voivat olla niin välinpitämättömiä? Toivottavasti tämä lapsi sai paremman kodin jostain muualta.
Ihmisten pitäisi muistaa omaa lapsuuttaan, mitkä olivat ne asiat joita kaipasi ja miltä tuntui kun äiti tai isä tuli halimaan illalla ja paijaamaan, selvinpäin. Miksei lasten anneta olla lapsia? Sekava kirjoitus, mutta minusta asia on vakava ja jos itse olisin nyt vielä nuori, haluaisin suunnata jollekin alalle, jossa voisin auttaa lapsia ja heidän perheitään, enkä jättäisi asiaa noteeraamatta, vaan ottaisin ne vakavasti ja myös toimisin enkä vaan seuraisi.