Tiedän, että lestadiolaisissa on Jumalan sanaa rakastavia ja kunnioittavia henkilöitä, mutta heissä on toista maata oleviakin.
Joudumme vuosia sitten ahdinkoon ja pyysimme lestadiolaisyritystä, jonka palveluja tarvitsimme, joustamaan jonkin aikaa maksussa, koska olimme suurissa vaikeuksissa, mutta näimme, että jonkin aikaa eteenpäin päästessämme, selviäisimme.
Pyysimme myös muita, ns. uskottomia yhteistyö kummaneita joustamaan hetken.
Muut joustivat, mutta lestadiolaisyrittäjä ei.
Mitä tämä puhuu hänen uskostaan. Parempi olisi hänelle ollut, että ei koskaan olisi sanaa kuulutkaan, koska se ei ainakaan siihen aikaan ollut hänessä mitään hedelmää tehnyt.
Heidän sydämmensä, jotka eivät siihen aikaan mitään uskoa tunnustaneet, avautui, varmasti esirukouksemme kautta, auttamaan meitä, mutta tämän omavanhurskaan mieltä ei rukouskaan pehmentänyt. Selvisimme vaikeuksistamme ja autamme jokaista, joka apua meiltä pyyttää.
Joudumme vuosia sitten ahdinkoon ja pyysimme lestadiolaisyritystä, jonka palveluja tarvitsimme, joustamaan jonkin aikaa maksussa, koska olimme suurissa vaikeuksissa, mutta näimme, että jonkin aikaa eteenpäin päästessämme, selviäisimme.
Pyysimme myös muita, ns. uskottomia yhteistyö kummaneita joustamaan hetken.
Muut joustivat, mutta lestadiolaisyrittäjä ei.
Mitä tämä puhuu hänen uskostaan. Parempi olisi hänelle ollut, että ei koskaan olisi sanaa kuulutkaan, koska se ei ainakaan siihen aikaan ollut hänessä mitään hedelmää tehnyt.
Heidän sydämmensä, jotka eivät siihen aikaan mitään uskoa tunnustaneet, avautui, varmasti esirukouksemme kautta, auttamaan meitä, mutta tämän omavanhurskaan mieltä ei rukouskaan pehmentänyt. Selvisimme vaikeuksistamme ja autamme jokaista, joka apua meiltä pyyttää.
Vastaukset 22
Vanhimmat
varaa auttaa, jospa hän oli itse niin kiinni veloissaan, ettei pystynyt.
Hän tietääkseni pärjäsi hyvin ja hänellä olisi ollut vara auttaa.
hyvin pärjäävältä, mutta voi silti olla isot velat päällä ja niiden kanssa todella tekemistä.
Jeesus on opettanut minut täysin rehelliseksi. Elämään ilman minkäänlaista ihmiskunnian etsintää. Senpä tähden, minä voin vapaasti kertoa hyvän ajan ja huonon ajan, köyhyyden ja rikkauden.
Mutta, he jotka ovat olevinaan jotain ja etsivät ihmisten kunnioitusta, eivät voi sitä tehdä ja senpä takia on aina vaara, että arvioi heidät väärin.
Sellainen vahva kuva minulla on tuosta edelläkertomastani lestadiolaisyrittäjästä, että hän on vakavarainen, tai oli ainakin silloin, kun me olimme häneen asiakastuhteessa.
Me emme ole kertaakaan yrittämisemme aikana ahdistaneet asiakkaitamme, jos he ovat kertoneet vaikeuksistaan, emme silloinkaan, kun itsellä oli vaikeaa.
Mitä ihmiskunnian etsinnästä jää käteen, ei mitään, mutta rakkaudesta ja siitä kumpuavasta laupeusesta jää ikuinen palkinto.
En toki tunne tapausta, mutta tuskin se tinkimättömyys laskujen perinnässä uskosta tai sen puutteesta johtui. Itse perintäpäätöksiä vuosia tehneenä tiedän, että siinä joutuu tekemään vaikeita valintoja sen suhteen kenelle maksuaikaa antaa ja kenelle ei.
Tuskin kysymys oli mistään henkilökohtaisesta, vaan hän joutui tekemään päätöksensä liiketaloudellisilla perusteilla. Siksi toivon, ettette kanna häntä kohtaan kaunaa, ei nimittäin ole järin helppo aina olla silläkään pallilla.
Hyvä, että olette saaneet asianne kuntoon, toivon menestystä jatkoon.
Tämä yrittäjä tiesi täysin tilanteemme, mutta häneltä puuttui lähimmäisen rakkaus. Hän näki kuinka syvällä jouduimme käymään ja kuinka vaikeassa asemassa. Kyse ole hänelle pienestä rahasta, mutta meille sillä hetkellä vaikeasti suoritettavasta summasta.
En itse koskaan haluaisi sortua tuollaiseen ja en itse haluaisi edes työtä tehdä, jossa lähimmäisten elämä olisi omassa kädessä. Kollektiivinen synti tässä ajassa on suuri.
Kaunaa en ole alunalkaenkaan häntä kohtaan kantanut. Jeesus kehotti heti anteeksiantamiseen ja sen tein.
Hyvä, ettet kanna kaunaa lähimmäistäsi kohtaan. Joillakin on oikeasti niin kova sydän, etteivät he empatiaan kykene. Voineeko tuolle mitään.
Kirjoittelet tänne, kuinka olet joutunut pahan lestadiolaisen vuoksi kärsimään ja vakuutat antaneesi hänelle anteeksi. Ystävä rakas: "Anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meitä vastaan rikkoneille". Jos olisit antanut hänelle kaikesta sydämestäsi anteeksi, et edes muistelisi asiaa enää saati kirjoittelisi tänne siitä. En kuitenkaan puolustele tässä uskonveljeä, sillä meitä on moneksi. Toisaalta ihmettelen, että pidät kohtuuttomana velan perimistä, sillä itsehän sinä sen olet aiheuttanut, ei hän. Olet ottanut ja luvannut maksaa, ja kun maksupäivä saapui, et maksanut. Eikä se ole mikään joustoperuste, että velkoja on lestadiolainen. Mistä tiedät hänen velkansa?
Ensinnäkin, en ole muistellut hänen tekoaan ja anteeksi olen todellakin antanut. Se, että nyt kirjoitin johtui siitä, että näen tänä päivänä ihmisillä taloudellista ahdinkoa ja toivon, että tämä kirjoitelma herättää ihmisiä auttamaan toisiaan ja muistuttaa, mitä Jeesus odottaa meiltä.
En pidä velan perimistä kohtuuttomana, enkä ole koskaan ajatellut jättää sitä maksamatta, mutta pidän täysin kohtuuttomana, jos yritys, joka selvästi voi hyvin, ahdistaa toista, jonka sillä hetekellä näkee voivan huonosti, eikä suo hänelle mahdollisuutta selvitä, antamalla vähän lisä aikaa maksulle.
Haluanpa vieläkin sanoa, että en ole tästä asiasta mitään mukanani kantanut, enkä muistellut, mutta tämä on yksi asia opetustielläni, jota käytän tarvittaessa todistaessani Jeesuksesta. Mitä sinä luulet Jeesuksen ajattelevan tuolla tavoin asennoituneista lähimmäisistä. Sinunkin on syytä tarkistaa asennoitumistasi.
Silloin, kun tämä tapahtui, olimme ilman omaa syytämme joutuneet vaikeuksiin, toisen yrittäjän teon tähden ja tämä kovasydämminen yrittäjä tiesi sen. Ilman uskoa Jeesukseen, ne vaikeudet olisivat olleet murskaavia, mutta Hän kevensi ne helpoksi kestää.
En omalla voimallani olisi siinä kaaoksessa jaksanutkaan, mutta Jeesuksen opastuksella kestin sen tulen läpi kulkemisen hyvin. Hän kehotti minua luovuttamaan taakkani Hänelle. Niin tein, hoidin asiat vaikeuksien keskellä niin hyvin kuin kykenin ja sitten olin täysin vapaa.
Sain kokea mitä tarkoittaa se, että: "Rauhan Minä jätän teille,Minun rauhani, en Minä anna niin kuin maailma antaa, olkaa turvallisella mielellä, älkää peljätkö."
Kaaoksen keskellä oli rauha.
Ei tämän lestadiolaisenkaan teko, rauhaani hetkeksikään mihinkään vienyt, mutta työtä teetti kovasti, saada tämän ihmisen teon takia, asiat järjestettyä uudella tavalla.
Nyt olen kiitollinen, sillä olen nähnyt, että uusi liikesuhde on tuonut paljon hyvää ja se tämän vanhan liikekumpanuuden, suorastaan riistämistä lähentelevä laskutus jäi kohdaltamme pois. Jeesu muutti jälleen kerran pahan voitokseen.
Tärisyttää varmasti viimeisellä tuomiolla, jos ei parannusta ole tehnyt. Millähän sanan kohdalla tuollainenkin käytös itselle mahdollistetaan. Olsiko täällä joku lesta, joka selventäisi.
Jeesus kehoittaa antamaan kaikille, jotka anovat, vaikkapa maksuaikaa. Jos minulla itselläni on, en voi olla antamatta huonompi osaiselle.
Kerran Jeesus kysyy, että: "Missä sinä olit, kun Minä olin sairas, tai missä sinä olit, kun Minulla oli nälkä tai kylmä" jne
Toisille Hän sanoo: "Tulkaa Minun tyköni te Isäni siunatut ja ottakaa omaksenne Jumalan valtakunta, Sillä, kun Minulla oli nälkä, te annoitte Minun syödä, tai kun Minulla oli jano, te juotitte Minut" jne.
kun Raamatussa sanotaan jotain Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu, ja keisarille mikä keisarille kuuluu
Jeesus kehoitti antamaan Keisarille, hänelle kuuluvat verot, koskapa lantin päällä oli keisarin kuva.
Kuinka toivoisinkaan, että me ihmiset oppisimme ymmärtämään, miten lyhyt on tämä maallinen taipaleemme ja kuinka tärkeää olisi kasvaa epäitsekkyyteen. Maallinen omaisuus ei anna mitään turvaa ja mitään siitä ei mukana viedä.
Mutta kulumattomiin kukkaroihin kerääminen, on oikea teko. Niihin kerätään aarretta, auttamalla ja tukemalla tällä matkalla yhtäaikaa kulkevia kanssa ihmisiä.
""Kunpa kasvaisimme
älykkäiksi 1.3.2006 klo 21.49""
Ei taida kasvaa muuta kuin paisuvainen ?
Halusit käsittää väärin.
Tuossa viestissähän vastattiin "mietteliäälle Vl:lle."
Harvapa uskovainen, on koskaan keisari ollut, tai edes halunnut olla. Ehkä maailman historiassa joku uskovainen on keisarin asemassakin ollut.
Tiedän että viestinkirjoittaja ei tarkoittanut, tuota mitä sinä asialla ymmärsit, mutta tulipa mieleeni, että eikö tuollainen velkojan asemassa oleva uskovainen voi keisari olla velottavalleen, jos haluaa.
Niin tai onko hän edes uskovainen.
Aikanaan ns. hyvät ja kunnioitettavat uskovaiset hankkivat perheen asuntoja pakkohuutokauppaan, jos perheet eivät pystyneet heidän aikataulullaan, maksamaan vaikkapa kauppaan kertyneitä, syönneistä johtuvia, etteivät aivan nälkään olisi kuolleet,velkojaan. Velkaantumisen syy saattoi olla siinä, että talvella ei työt riittäneet ja kesällä vasta pystyttiin rästit maksamaan.
Mutta itsensä keisareiksi korottaneet eivät odottaneet ja niin lähti perheeltä koti.
Tuomiolla kauhistuvat tekojaan. Saattoivatpa luulla raukat tekevänsä oikein ja sitäkin kauhistuttavampaa on huomata minkälaisen palkan heidän tekonsa heille tuovat.
Tämän päivän sosiaalinen Suomi !
Voi Teitä ihmiset minkä olette tehneet nähdessänne ja tietäessä tästä ihmisestä ?
Asunnoton paleltui kuoliaaksi I-L 2.3.2006 0:22
Häädön saanut eläkeläinen asui autossa puoli vuotta. Iltalehden haastattelemien tuttavien mukaan eläkeläismiehen alamäki alkoi siitä, kun hänen sairas vaimonsa joutui hoitokotiin.
Ensin mies asui autossaan päiväkodin vieressä, mutta poliisi poisti hänet henkilökunnan pyynnöstä. (MINNA JALOVAARA)
Helmikuun 4. päivänä Kangasalan Suoraman kaupunginosasta löytyi auton sisältä kylmyyteen menehtynyt mies. Ulkona oli tuolloin pakkasta parikymmentä astetta.
Noin kuusikymmenvuotias eläkeläismies sai häädön asunnostaan jo kesällä. Sen jälkeen hänen majapaikkanaan toimi oma auto.
Auto oli tuttu näky Kangasalan parkkipaikoilla. Aluksi mies piti tukikohtanaan Vääräkalliontiellä sijaitsevaa tien levikettä. Sieltä hän joutui kuitenkin siirtämään asumuksensa pois, kun läheisen päiväkodin henkilökunta pyysi poliisia häätämään miehen kauemmaksi. Miehen parrakas olemus pelotti henkilökuntaa.
- Kaikki tykkäsivät hänestä. Oikein mukava kaveri se oli, täälläkin hän kävi usein juomassa kahvia, kertoo puolestaan lähiöravintolassa mieheen tutustunut paikkakuntalainen.
Ei pärjännyt yksin
Iltalehden haastattelemien tuttavien mukaan eläkeläismiehen alamäki alkoi siitä, kun hänen sairas vaimonsa joutui hoitokotiin. Mies ei pärjännyt arkielämässään yksin. Pian hän sai häädön vuokra-asunnostaan, joka jouduttiin desinfioimaan perusteellisesti hänen muuttonsa jälkeen. Miehen elämänhallintataidot alkoivat nopeasti luhistua.
Monet tiesivät miehen asuvan häädön jälkeen autossaan syksyn yli aina sydäntalven pakkasiin asti. Nyt paikkakunnalla pohditaan sitä, miksi kukaan ei pystynyt estämään hänen kohtaloaan.
Aivan järkyttävää luettavaa. Jos yksikään ns. ukovainen tiesi noista tapauksista, eikä mitään tehnyt asian eteen, on hän todella paljon pahempi kuin uskoton ihminen, sillä hänellähän pitäisi olla sanaa teidossaan, joka totisesti, olisi vaatinut osallistumista osattoman elämään.
Onko koskaan ihminen ollut niin itsekäs, kuin on nyt. Toisen hätä ei juurikaan puhuttele ja sokeana kuljetaan nälkää näkevän ohi.
Kuitenkin jokaisen on vastattava teoistaan ja uskovaisille se, että eivät ole sormeaan nostaneet lähimmäisen hädänpäivänä, on tulevassa puhuttelussa, kauhistus.
Minä tiedän monta rikasta miestä. Nyt heillä on kaikkea, mutta ikuisuuteen yksikään heistä ei vie mitään omaisuudestaan mukaansa. Tai vie, hän joka köyhää auttoi, hän vie rakkaudenteon Herran eteen.
Tarviiko tuollaista lestadiolaista uskovaiseksi kutsua. Hän on vain lestadiolainen.
Ei hän voi uskoa häpäistä, lestadiolaisuuden hän häpäisee.