No jo on ihme häsläämistä, jo kertaalleen AMK:n puolella lopetettua rakennusmestarikoulutusta ollaan ehdottamassa uudelleen aloitettavaksi, tosin tynkäkoulutuksena (180 op.). RKM AMK-liitto ja muut sidosryhmät ovat antaneet esityksensä 28.2. opetusministeri Kalliomäelle.
Esitys ehdottaa koulutukseen pääseville 60 op. pakollista ennakkoharjoittelua, joka sitten hyväksiluetaan varsinaiseen tutkintoon eli 60 180=240 op. Tuo tarkoittaisi, että tutkinto olisi kuitenkin samanarvoinen kuin insinööri amk- tutkinto, siis sillä että olet ollut rimapoikana jossain raksalla korvataan 60 op.? Jaa-a, kyllä alkaa menemään tämä amk-hutunkeitto entistä värikkäämmäksi. Eikös tuota rakennusmestarikoulutusta voisi heittää kokonaan toisen asteen tutkinnoksi?
En tiedä, tuntuu vähän siltä että amk-järjestelmään on tulossa vielä kolmaskin porras, olisko alempi amk-tutkinto? Meinaan vaan, että mitenkä tämä tämmöinen soveltuu tähän Bolognan prosessiin?
Rakennusmestari AMK 180 op?
9
4735
Vastaukset
- harjoittelu
Rakennusmestari on ollut rakennuspuolen teknikko. Teknikkontutkinto oli aikoinaan opistotutkinto (alin korkea-aste). Myös insinöörit valmistuivat aikoinaan opistosta. Jos teknikkokoulutus halutaan uudelleen käynnistää, ei ole luontevaa tehdä siitä ammattikoulututkintoa. Siellä puolella on jo olemassa esimiestehtäviin valmentava TYÖteknikkokoulutus, joka kuitenkin on aivan eri asia.
Kun itse valmistuin teknikoksi 80-luvulla oli sekä teknikko-, että insinööripuolella kolmivuotisen koulun lisäksi vaatimuksena vuoden ennakkoharjoittelu ja koulun alettua ennen valmistumista vielä 6 kk. Sittemminhän tuo harjoittelu taisi poistua ja koulu piteni nelivuotiseksi. Tämä oli minusta virhe: nyt oppilaitokset suoltavat työmarkkinoille insinöörejä, jotka eivät ole työmaata nähneetkään: kaikki joudutaan opettamaan kädestä pitäen ensimmäisessä työpaikassa.
Tuosta harjoittelujaksosta itselläni oli noin puoli vuotta "rimapoikahommia", sen jälkeen kiersin eri työpisteissä joitain viikoja kerrallaan. Ensimmäisenä kesänä koulun aikana olin työnjohtohommissa ja toisena tein suunnittelu- ja hankintatöitä. Siinä sitä oppi monia asioita, joita ei koulun penkillä opeteta, mutta joihin törmää myöhemmin.
Itse en ole tuota esitystä missään nähnyt. Mahtaneekohan koskea muitakin aloja kuin rakennuspuolta?- on se..
että amk-insinööri tutkintoa julistetaan käytännönläheiseksi koulutukseksi ????
- inssi
Ei tuota esitystä ole tehty kuin koskien nimenomaan rakennuspuolen työnjohtokoulutuksesta (ainakaan vielä). Mielestäni siihen liittyy hieman ongelmia. Ensiksi, jos tällaisia tynkätutkintoja tuodaan ammattikorkeakoulun perustutkinnoiksi ja ne ovat statukseltaan kuitenkin samanarvoisia kuin laajemmat (teoreettiset) perustutkinnot, on amk:n perustutkinto menossa alennusmyyntiin.
Toiseksi, jos ammattikorkeakouluihin tulisi kolmenkerroksen väkeä, se ei olisi linjassa kahden portaan tutkintorakenteessa, johon ollaan tultu niin yliopiston puolella kuin amk-puolella.
Ihmettelen suuresti jos esitys menee ministeriössä läpi, samalla se on signaali muille aloille tehdä samantapaisia linjoja. Tämän jälkeen pitäisi taas luoda myös näille omat jatkotutkintonsa.
Kolmanneksi, niin sanotut tuotantopainoitteiset insinöörilinjatkaan eivät vetäneet porukkaa, kuinka sitten uusi rakennusmestarikoulutus?
Aikamoinen paradoksi tämä pyöritys.
Kaikkein järkevintä kun laittaa ammattikoulupuolelle yhden lisävuoden (3 1v.), eli ketä haluaa erikoistua työnjohtotehtäviin jatkaa tuon lisävuoden ja saa rakennusmestarin paperit. Olisi varmaan lainsäädännöllisestikin helpompaa. - Dippainssi
inssi kirjoitti:
Ei tuota esitystä ole tehty kuin koskien nimenomaan rakennuspuolen työnjohtokoulutuksesta (ainakaan vielä). Mielestäni siihen liittyy hieman ongelmia. Ensiksi, jos tällaisia tynkätutkintoja tuodaan ammattikorkeakoulun perustutkinnoiksi ja ne ovat statukseltaan kuitenkin samanarvoisia kuin laajemmat (teoreettiset) perustutkinnot, on amk:n perustutkinto menossa alennusmyyntiin.
Toiseksi, jos ammattikorkeakouluihin tulisi kolmenkerroksen väkeä, se ei olisi linjassa kahden portaan tutkintorakenteessa, johon ollaan tultu niin yliopiston puolella kuin amk-puolella.
Ihmettelen suuresti jos esitys menee ministeriössä läpi, samalla se on signaali muille aloille tehdä samantapaisia linjoja. Tämän jälkeen pitäisi taas luoda myös näille omat jatkotutkintonsa.
Kolmanneksi, niin sanotut tuotantopainoitteiset insinöörilinjatkaan eivät vetäneet porukkaa, kuinka sitten uusi rakennusmestarikoulutus?
Aikamoinen paradoksi tämä pyöritys.
Kaikkein järkevintä kun laittaa ammattikoulupuolelle yhden lisävuoden (3 1v.), eli ketä haluaa erikoistua työnjohtotehtäviin jatkaa tuon lisävuoden ja saa rakennusmestarin paperit. Olisi varmaan lainsäädännöllisestikin helpompaa.Aivan tosissaanko 1 vuosi amista tekee mestarin? Sinä et ole inssiä nähnytkään jos olet tosissasi. Mesu on tosiammattilainen eikä sitä mikään pitkitetty kirvesmieslinja korvaa.
AMK:n perustutkinto ei ole mitenkään teoreettinen vaan käytännönläheinen, ainakin koulujen omien webbisivujen mukaan. - ihmettä?
inssi kirjoitti:
Ei tuota esitystä ole tehty kuin koskien nimenomaan rakennuspuolen työnjohtokoulutuksesta (ainakaan vielä). Mielestäni siihen liittyy hieman ongelmia. Ensiksi, jos tällaisia tynkätutkintoja tuodaan ammattikorkeakoulun perustutkinnoiksi ja ne ovat statukseltaan kuitenkin samanarvoisia kuin laajemmat (teoreettiset) perustutkinnot, on amk:n perustutkinto menossa alennusmyyntiin.
Toiseksi, jos ammattikorkeakouluihin tulisi kolmenkerroksen väkeä, se ei olisi linjassa kahden portaan tutkintorakenteessa, johon ollaan tultu niin yliopiston puolella kuin amk-puolella.
Ihmettelen suuresti jos esitys menee ministeriössä läpi, samalla se on signaali muille aloille tehdä samantapaisia linjoja. Tämän jälkeen pitäisi taas luoda myös näille omat jatkotutkintonsa.
Kolmanneksi, niin sanotut tuotantopainoitteiset insinöörilinjatkaan eivät vetäneet porukkaa, kuinka sitten uusi rakennusmestarikoulutus?
Aikamoinen paradoksi tämä pyöritys.
Kaikkein järkevintä kun laittaa ammattikoulupuolelle yhden lisävuoden (3 1v.), eli ketä haluaa erikoistua työnjohtotehtäviin jatkaa tuon lisävuoden ja saa rakennusmestarin paperit. Olisi varmaan lainsäädännöllisestikin helpompaa.Miksi tuo on mielestäsi tynkätutkinto? Ihan samat opintopisteet siihen vaaditaan kuin muihinkin AMK-tutkintoihin.
Ammattikoulupuolella on käytössä jo ehdottamasi muutaman kuukauden jatkokoulutusmahdollisuus lähinnä teollisuuden esimiestehtäviin: työteknikko. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin vanha teknikko (rakennusmestari), eikä anna samaa pätevyyttä: rakennusmestarin tehtäviin kuuluu muutakin kuin "kymppinä" oloa.
Miten niin AMK-perustutkinnot ovat teoreettisia? Eikös nimenomaan AMK-tutkintoja markkinoida käytännönläheisinä. Siihen nähden tämä ehdotus on hyvin linjassa AMK:n tavoitteiden kanssa. Jos teoreettisuutta kaipaat, mene yliopistoon. - rak.ins.opiks.
ihmettä? kirjoitti:
Miksi tuo on mielestäsi tynkätutkinto? Ihan samat opintopisteet siihen vaaditaan kuin muihinkin AMK-tutkintoihin.
Ammattikoulupuolella on käytössä jo ehdottamasi muutaman kuukauden jatkokoulutusmahdollisuus lähinnä teollisuuden esimiestehtäviin: työteknikko. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin vanha teknikko (rakennusmestari), eikä anna samaa pätevyyttä: rakennusmestarin tehtäviin kuuluu muutakin kuin "kymppinä" oloa.
Miten niin AMK-perustutkinnot ovat teoreettisia? Eikös nimenomaan AMK-tutkintoja markkinoida käytännönläheisinä. Siihen nähden tämä ehdotus on hyvin linjassa AMK:n tavoitteiden kanssa. Jos teoreettisuutta kaipaat, mene yliopistoon.RakennusinsinööriAMK, olkootkin vaan vaikka työmaatuotantoon suuntautuva, opiskelee kyllä minun mielestäni aivan liikaa yleissivistävää teoriaa. Koulutuksessa opiskellaan esimerkiksi laskemaan molekyylitasolla paljonko betonin hydrataatio tarvitsee vettä. Tällainen atomien laskeminen kuuluu mielestäni suoraan diplomi-insinöörien koulutukseeen. Hehän suunnittelevat ja kehittelevät kaavoja betonin kokkaamiseen, mutta ei tällaista työmaalla tarvita. Työmaalla riittää, kun osaa valita oikeaa betonilaatua oikeaan paikkaan, sekä työtekniikat erilaisten betonien kanssa.
Monella käytännön asioissa pätevällä opiskelijalla eivät riitä paukut matemaattisten aineiden kanssa. Vaikka olisi kuinka hyvää ainesta työmaalle, niin paperit jää saamatta teoreettisesta koulusta.
Rakennustyömaalla pitää osata laskea perusgeometrian perusteella paljonko tilataan betonia työmaalle. Mutta derivaattoja ja integraaleja ei tarvita rakennustyömaan arjen hoitamisessa. - retu
rak.ins.opiks. kirjoitti:
RakennusinsinööriAMK, olkootkin vaan vaikka työmaatuotantoon suuntautuva, opiskelee kyllä minun mielestäni aivan liikaa yleissivistävää teoriaa. Koulutuksessa opiskellaan esimerkiksi laskemaan molekyylitasolla paljonko betonin hydrataatio tarvitsee vettä. Tällainen atomien laskeminen kuuluu mielestäni suoraan diplomi-insinöörien koulutukseeen. Hehän suunnittelevat ja kehittelevät kaavoja betonin kokkaamiseen, mutta ei tällaista työmaalla tarvita. Työmaalla riittää, kun osaa valita oikeaa betonilaatua oikeaan paikkaan, sekä työtekniikat erilaisten betonien kanssa.
Monella käytännön asioissa pätevällä opiskelijalla eivät riitä paukut matemaattisten aineiden kanssa. Vaikka olisi kuinka hyvää ainesta työmaalle, niin paperit jää saamatta teoreettisesta koulusta.
Rakennustyömaalla pitää osata laskea perusgeometrian perusteella paljonko tilataan betonia työmaalle. Mutta derivaattoja ja integraaleja ei tarvita rakennustyömaan arjen hoitamisessa.Onko tuo käsityksesi teoreettisuudesta? Itse opiskelin vanhojen kunnon opistojen aikaan. Silloin nuo asiat käsiteltiin jotta ymmärtäisi myös käytännössä eteen tulevien asioiden perusteet ja syyt. Niiden opiskelulla luotiin myös "teknistä ajattelukykyä".
Rakennusmestari toimii muissakin kuin rakennustyömaan työnjohtotehtävissä: valvojana, suunnittelijana jne.
Olet varmasti oikeassa siinä, ettei monella AMK-opiskelijalla riitä paukut matemaatiikan kanssa. Se ei kuitenkaan ole peruste olla opettamatta noita asioita. Asia tulisikin ratkaista karsimalla pois opiskelijat, joilla ei ole riittäviä edellytyksiä edes perusasioihin. - luet
rak.ins.opiks. kirjoitti:
RakennusinsinööriAMK, olkootkin vaan vaikka työmaatuotantoon suuntautuva, opiskelee kyllä minun mielestäni aivan liikaa yleissivistävää teoriaa. Koulutuksessa opiskellaan esimerkiksi laskemaan molekyylitasolla paljonko betonin hydrataatio tarvitsee vettä. Tällainen atomien laskeminen kuuluu mielestäni suoraan diplomi-insinöörien koulutukseeen. Hehän suunnittelevat ja kehittelevät kaavoja betonin kokkaamiseen, mutta ei tällaista työmaalla tarvita. Työmaalla riittää, kun osaa valita oikeaa betonilaatua oikeaan paikkaan, sekä työtekniikat erilaisten betonien kanssa.
Monella käytännön asioissa pätevällä opiskelijalla eivät riitä paukut matemaattisten aineiden kanssa. Vaikka olisi kuinka hyvää ainesta työmaalle, niin paperit jää saamatta teoreettisesta koulusta.
Rakennustyömaalla pitää osata laskea perusgeometrian perusteella paljonko tilataan betonia työmaalle. Mutta derivaattoja ja integraaleja ei tarvita rakennustyömaan arjen hoitamisessa.jotta osaat selittää sille duunari reiskalle, miksi jokin asia tehdään niinkuin se tehdään. Homma on niin, että jos patterit ei riitä niin silloin paikka on ammattikoulu ja sitä kautta työmaalle. Kyllä amiksessakin kerrotaan mihin suuntaan pulttia pitää kiertää ja millainen pultti missäkin kestää, mutta ei kerrota miksi se kestää ja millä mekaniikalla voisi tehdä paremman.
- inssi
Dippainssi kirjoitti:
Aivan tosissaanko 1 vuosi amista tekee mestarin? Sinä et ole inssiä nähnytkään jos olet tosissasi. Mesu on tosiammattilainen eikä sitä mikään pitkitetty kirvesmieslinja korvaa.
AMK:n perustutkinto ei ole mitenkään teoreettinen vaan käytännönläheinen, ainakin koulujen omien webbisivujen mukaan...niinpä, jos kerran perustutkinto on käytännönläheinen mihin tarvitaan tällaista uutta "tynkätutkintoa"?
Voidaanhan sitä tietysti ajatella, että esim. YO:n puolella tekniikan kandi suorittaa 180 op. ja sen jälkeen suorittaa vielä loput työpaikkaopintoina (120) ajamalle trukkia vaikka satamassa. Tämän jälkeen kuittaa DI-paperit samanarvoisena tutkintona. Mitä luulet, ottaisko tavallista teoreettisesti päntännyttä DI:tä pattiin, kun saman olisi saannut ratin pyörityksellä?
Jatkuvasti valitetaan kun ei ole tarpeeksi tunteja AMK-tekniikan puolella, nyt sitten vielä vähennettäisiin niitäkin korvaamalla ne ties millä "harjoittelulla".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po2077276- 522804
- 1882271
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101633Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.1521625Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke191287- 741210
Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,381143Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä261121Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty501019