Taajamajuna varsinaissuomeen

Se että muuttaa Saloon tai ajaa sen pienen matkan autolla juna-asemalle.

Ei se haittaa, vaikka asutus ei viellä radan lähellä olekkaan. Kaarinassa ainakin on asutusta radanlähelläkin.

Taajamajunasta tulisi, työmatka painotteinen linja. Nykyään ne ketkä ei suostu muuttamaa saloon, ajaa joka päivä sinne tai lähtevät Turusta junalla.

turkulaine1 kirjoitti:

Se että muuttaa Saloon tai ajaa sen pienen matkan autolla juna-asemalle.

Ei se haittaa, vaikka asutus ei viellä radan lähellä olekkaan. Kaarinassa ainakin on asutusta radanlähelläkin.

Taajamajunasta tulisi, työmatka painotteinen linja. Nykyään ne ketkä ei suostu muuttamaa saloon, ajaa joka päivä sinne tai lähtevät Turusta junalla.

Lue lisää

Moniko Turkulainen käy päivittäin Salossa töissä? Vertailuaineistona voisi pitää Mäntsälästä pääkaupunkiseudulla töissä käyviä. Niitä on noin 2200 ja taajamajunaliikenne oikoradalla ei tulisi olemaan mahdollista ilman yhteiskunnan tukea. Lisäksi tulee huomata, että kyseinen junayhteys saa matkustajia mm. Lahdesta, josta pääkaupunkiseudulla käy töissä noin 1800 henkeä sekä Järvenpäästä (8400 pendelöijää) ja Keravalta (8600 pendelöijää). Kahta viimeistä tosin palvelee myös pääradan lähijunavuorot ja Lahtea IC- ja pendolinovuorot, jotka eivät pysähtele Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä.

Turku-Salo välin liikenteessä on osittain sama tilanne. Turusta töissä käyvät käyttävät mieluiten nopeaa yhteyttä ja vasta toissijaisesti hitaampia pienemmilläkin asemilla pysähtyviä taajamajunayhteyksiä. Turkulaisten varaan junayhteyttä siis ei voi rakentaa, vaan sen asiakkaiden täytyisi löytyä radan varrelta: Kaarinasta, Piikkiöstä jne. Lisäksi tulee huomoida, että pääkapunkiseudulla sinne suuntautuvia satunnaisia satunnaisia matkoja on niin paljon, että niidenkin varaan on mahdollista rakentaa tarjontaa. Sen sijaan Saloon suuntautuva satunnainen matkustus on olematonta. Turkuun matkoja varmaankin tehdään merkittävästi, joskin vähemmän kuin Saloon.

Ehdotit työmatkapainotteista linjaa. Se on siinä mielessä itsestään selvyys, että suurin osa tehtävistä matkoista on työmatkoja. Kuitenkaan pelkästään niiden varaan ei ole järkevää hankkia kalustoa, vaan sille täytyy olla enemmän käyttöä. Myös keskipäivän ja illan vuoroille täytyisi löytyä matkustajia. Näidenkin vuorojen tulisi kattaa muuttuvien kulujen lisäksi osa kiinsteistä kuluista, joskin huomattavasi pienempi osa kuin työmatkavuorojen.

Oliskohan netistä jostain saatavilla Varsinais-Suomen pendelöintitilastoja? Niiden perusteella pääsee helposti hehtaarille kuinka monta matkustajaa siellä junassa oikeasti voisi olla.

käy kirjoitti:

Moniko Turkulainen käy päivittäin Salossa töissä? Vertailuaineistona voisi pitää Mäntsälästä pääkaupunkiseudulla töissä käyviä. Niitä on noin 2200 ja taajamajunaliikenne oikoradalla ei tulisi olemaan mahdollista ilman yhteiskunnan tukea. Lisäksi tulee huomata, että kyseinen junayhteys saa matkustajia mm. Lahdesta, josta pääkaupunkiseudulla käy töissä noin 1800 henkeä sekä Järvenpäästä (8400 pendelöijää) ja Keravalta (8600 pendelöijää). Kahta viimeistä tosin palvelee myös pääradan lähijunavuorot ja Lahtea IC- ja pendolinovuorot, jotka eivät pysähtele Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä.

Turku-Salo välin liikenteessä on osittain sama tilanne. Turusta töissä käyvät käyttävät mieluiten nopeaa yhteyttä ja vasta toissijaisesti hitaampia pienemmilläkin asemilla pysähtyviä taajamajunayhteyksiä. Turkulaisten varaan junayhteyttä siis ei voi rakentaa, vaan sen asiakkaiden täytyisi löytyä radan varrelta: Kaarinasta, Piikkiöstä jne. Lisäksi tulee huomoida, että pääkapunkiseudulla sinne suuntautuvia satunnaisia satunnaisia matkoja on niin paljon, että niidenkin varaan on mahdollista rakentaa tarjontaa. Sen sijaan Saloon suuntautuva satunnainen matkustus on olematonta. Turkuun matkoja varmaankin tehdään merkittävästi, joskin vähemmän kuin Saloon.

Ehdotit työmatkapainotteista linjaa. Se on siinä mielessä itsestään selvyys, että suurin osa tehtävistä matkoista on työmatkoja. Kuitenkaan pelkästään niiden varaan ei ole järkevää hankkia kalustoa, vaan sille täytyy olla enemmän käyttöä. Myös keskipäivän ja illan vuoroille täytyisi löytyä matkustajia. Näidenkin vuorojen tulisi kattaa muuttuvien kulujen lisäksi osa kiinsteistä kuluista, joskin huomattavasi pienempi osa kuin työmatkavuorojen.

Oliskohan netistä jostain saatavilla Varsinais-Suomen pendelöintitilastoja? Niiden perusteella pääsee helposti hehtaarille kuinka monta matkustajaa siellä junassa oikeasti voisi olla.

Lue lisää

Helpostihan nuo oli saatavilla - ainakin summittaisena. Näyttää olevan, ettei rata olisikaan missään mielessä Nokia- tai Salokeskeinen, vaan edelleenkiin Turku painottuu.

Nämän luvut edellyttävät kohtuullista liityntäliikennettä hyvää vuoroväliä. Turkuun päin menijöitä voisi olla:
Salosta 40
Halikosta 20
Paimiosta 90
Piikkiöstä 120
Kaarinasta 520
Yhteensä 790

Saloon päin löytämäni tiedot on hiukan epämääräisempiä, mutta Turun seudulta kaikkiaan voisi löytyä 250 matkustajaa ja mahdollisesti Halikosta jokunen lisää.

Yhteensä siis päivittäin työmatkoja tehtäisi reilut 2000 päivässä ja junia olisi sidottuna ainakin 4 kpl. Huomoida kuitenkin tulee, että molempiin suuntiin osa matkalaisista käyttäisi IC- tai pendolinovuoroja. Toisaalta hyvillä liitynnöillä voisi mukaan saada myös kauempaa tulevia matkalaisia kuten 20 sauvolaista jne. Lisäksi laskelmassa eivät ole mukana Kaarinassa, Piikkiössä ja Paimiossa työssä käyvät.

Silti matkustajamäärät ovat hiukan turhan pienet. Kasvatettua niitä saa, jos kunnat haluavat lähteä tukemaan joukkoliinnematkustamista alentamalla lipun hintaa. Lisäkustannuksia se ei tiettyyn rajaan asti kunnille tuo, koska ne saavat kulut takaisin työmatkavähennysten pienenemisen kautta verotuloina.

käy kirjoitti:

Helpostihan nuo oli saatavilla - ainakin summittaisena. Näyttää olevan, ettei rata olisikaan missään mielessä Nokia- tai Salokeskeinen, vaan edelleenkiin Turku painottuu.

Nämän luvut edellyttävät kohtuullista liityntäliikennettä hyvää vuoroväliä. Turkuun päin menijöitä voisi olla:
Salosta 40
Halikosta 20
Paimiosta 90
Piikkiöstä 120
Kaarinasta 520
Yhteensä 790

Saloon päin löytämäni tiedot on hiukan epämääräisempiä, mutta Turun seudulta kaikkiaan voisi löytyä 250 matkustajaa ja mahdollisesti Halikosta jokunen lisää.

Yhteensä siis päivittäin työmatkoja tehtäisi reilut 2000 päivässä ja junia olisi sidottuna ainakin 4 kpl. Huomoida kuitenkin tulee, että molempiin suuntiin osa matkalaisista käyttäisi IC- tai pendolinovuoroja. Toisaalta hyvillä liitynnöillä voisi mukaan saada myös kauempaa tulevia matkalaisia kuten 20 sauvolaista jne. Lisäksi laskelmassa eivät ole mukana Kaarinassa, Piikkiössä ja Paimiossa työssä käyvät.

Silti matkustajamäärät ovat hiukan turhan pienet. Kasvatettua niitä saa, jos kunnat haluavat lähteä tukemaan joukkoliinnematkustamista alentamalla lipun hintaa. Lisäkustannuksia se ei tiettyyn rajaan asti kunnille tuo, koska ne saavat kulut takaisin työmatkavähennysten pienenemisen kautta verotuloina.

Lue lisää

Vapaa-ajan matkustus turkuunpäin kasvaisi. Kaarina on liianlähellä Turkua hyötyäkseen, mutta sitä kauempana voisi olla kiinnostusta ottaa juna, kun lähtee keskustaan ostoksille.

Ja vaikka vaihtoehtona olisi bussi, on junalla aina hienompi matkustaa, miinuksena tietysti se että junat kulkevat harvemmin kuin bussit ja matka vaatii enemmän suunnitelmmallisuutta, mutta eipäne bussitkaan kovin usein maaseudulla kulje.