Eilen siis tehtiin lääkkeellinen keskeytys ja kaikki meni ihan ok sairaalassa; ei ollut pahempia kipuja eikä muutenkaan mikään paska fiilis. Nyt mua kyllä ihmetyttää suuresti se, että vuoto on jo melkein kokonaan loppunut. Eilen tuli kyllä ihan reilusti ja joutu pitämään tuplasidesysteemiä, mutta tänään ei ole tullut juuri mitään. Mitään hyytymiä tai muitakaan kökkäreitä ei ole tullut eilisen jälkeen. Huolestuttaa, että onko toi keskeytys sitten epäonnistunut vai mikä mättää?
Oli myös ääretön pahoinvointi monta viikkoa, eilen sitä ei ollut, mutta nyt taas vähän etoo kaikki. Ei paljon nappais enää minnekään kaavintaan mennä, koska töistä poisoleminen ON ongelma.
Oli myös ääretön pahoinvointi monta viikkoa, eilen sitä ei ollut, mutta nyt taas vähän etoo kaikki. Ei paljon nappais enää minnekään kaavintaan mennä, koska töistä poisoleminen ON ongelma.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Saman viime kesänä, etova olo tuli jo illalla, ja yllätys yllätys raskas jatkuikin.Lääkkellisen keskeytyksen päivänä tuli paljon verta ja yksi nyrkin kokoinen hyytymä.Ja sitten kaavinta myöhäisemmässä vaiheessa.
Saat kyllä sairaslomaa pomollesi ja siinä ei kerrota syytä.Nythän on mm alkamassa influenssa kausikin :)
Ja nyt raskaus testit eivät voi sinua auttaa jatkuuko raskautesi vai ei vaan vaadi itsesi ultraan, koska ei ole kiva tehdä uudestaan sitten 3-4vk päästä ja itsellä oli siinä vaiheessa jo paha kohtutulehdus.Ja vaadi sitä sillä että epäilyt raskauden jatkumista ja etova olo on palannut.Älä usko mahdolliseen mahatautiin jota mulel tarjoiltiin.
kkavinan voi sijoittaa mm perjantailel jolloin on ehkä viikonloppuvapaa.Tai siten että olet muutenkin parin päivän vapaalla.
"Saat kyllä sairaslomaa pomollesi ja siinä ei kerrota syytä"
-Ei pidä paikkaansa. Todistukseen kirjataan poissaolon koodi (en muista lyhennettä), joka on sidottu aina saurauteen/toimenpiteeseen eli abortti on helposti liitettävissä poissaolon syyhyn!
Miten te voitte puhua kokemastanne abortista jotenkin noin kevyesti? Kamalaa. Tietysti varmasti on vaikea asia, eihän kaikkea täällä palstalla vuodatetakaan...
Tuntuu vaan pahalta, vaikka en onneksi itse ole kokenutkaan. Se on vaan niin väärin, että kaikille ei anneta mahdollisuutta elää. Itse äitinä sydäntäni ihan koskee. Kun katson omaa lastani, kiitän luojaani, etten edes koskaan harkinnut aborttia. Mitä olisinkaan menettänyt, pelkkä ajatuskin sattuu.
Voimia silti teille kokemuksen läpikäyneille.
Elämän vaikeimmat päätökset ovat ne helpoimmat ja raskaimmat joita ei raskaudella enää jälkikäteen pidä muistella oman mielenterveyden kannalta.
Sinulalon luultavsti terve lapsi???
Itse jos en olisi tehnyt todennäköisyys vaikeasta vamamisuudesta oli yli 50% niveleni rupesivat paukkumaan terveyteni ei kestänyt edes rv7.
Sain kohtulehduksen jonka hhoito odottavani ei ollut fiksu ajatus.
Vk 11 ultakuvassa näkyi kun pieni käpälä haarautui kahtia.Selkeä epämuodostunma kun toinen oli normaalin käden alun näköinen.
Siis mieksi en vosi puhua kevyesti ksoka päätös oli oikea?
T. alkuperäiseen viestiin ensin vastannut.
...en tiennyt, että tilanteesi oli tuollainen. Ei pitäisi mennä kirjoittelemaan vastoin parempaa tietoa, siis minun.
Kovasti voimia ja jaksamista Sinulle.
Ja anteeksi typeryyteni vielä kerran.
Joskus maailman tuskan ja huonon onne maailmalle huutaminen on veren kerjäämistä nenästään, mutta muista aina kun kritisoit abortteja yksikään niistä ei ole turha,jokainen onneksi suomessa saa tehdä oman ratkaisunsa.
Ja yleensäkkin maailma toimii niin mikä on vaikeinta niin on myös helpointa.
Siihen käsittääkseni pohjautuvat nuorten itsemurhat, liian hankala tilanne johon vaan hankalampi ratkaisu.
Tuttavani aikoinaan uskotteli muille haluavansa olal lintu ja hyppäsi 12kerroksisen talon katolta alas vuosi taisi olla 99 jouluaatto ikää hänellä oli 16 tai 17v, syyn tiesin kotona oli niin hankalaa ettei nähnyt muuta ratkaisua.
Pojan vanhemmat hakivat vääristä paikoista ratkaisuja pojan pahoinvointiin kun itse aiheuttivat tilanteen vuosikausien riitelyillä ja poika sai kaiken mitä haluasi.
Tämä maailma on niin paha paikka että ei siinä tunnu abortit missään,
Avaa silmäsi turvallisesta uskomuksestaan,katso tätä oravanpyörää, kyöhiä nälkäisiä ihmisiä, tuskaa on kaikkialla, tuskaa on nähtävissä pienissä lapsissa jo joko ylilellittyjä tai siellä köyhienpuolelal kiusattavana vääristä vaatteista.
Ja muista ikävimpänä asianasi ette voi ikävä kyllä siltä tuskalta edes suojella lapsiasi.Hekin kohtaavat sen joskus kun ovat tarpeeksi vanhoja.Tai sitten he ovat liian tyhmiä nähdäkseen.
Kuulostaa ihan siltä, että yrität saada hyväksyntää teollesi, kun sydämessäsi et hyväksy sitä itsekään. Mutta jokaisen oma päätös.
sen jälkeen, kun pääsin siitä ylimääräisestä tyypistä eroon. En voi sanoa, että abortti olisi ollut ainoa vaihtoehto, koska olisinhan toki voinut alkaa yksinhuoltajaksi ja äidiksi vasten tahtoani, mutta en halunnut sellaista elämää. Lapsen isä ainoa kommentti oli "kai sä hankkiudut siitä eroon". Monet itkut kyllä itkin, koska tunsin itseni huonoksi ihmiseksi (mikä kylläkin varmaan johtui enimmäkseen siitä, että pelkäsin mitä muut ajattelevat) ja aivan aluksi olin todella paskana siitä, että "joudun" tekemään abortin. Kun se varsinainen keskeytyspäivä sitten oli, niin ei ollut enää muita ajatuksia kuin se, että olisipa tämä nopeasti ohi ja pääsisin jatkamaan elämääni. Ehkä vielä joskus saan lapsen toivotusti rakastamani miehen kanssa, silloin tilanne on aivan erilainen.
..voi kevyeksi sanoa vaikka siinä puhutaankin abortista teknisenä toimenpiteenä. Omasta tuskasta haluaa täällä joku keskustella ja joku taas haluaa jo teknisempää tietoutta päätöksen tehtyään. Näillä palstoilla tuskin jokaiseen viestiin voi tai jaksaa sydänvertaan vuodattaa. Älä siis tee täällä johtopäätöksiä teknisempien keskustelujen perusteella siitä kuinka "kevyt" juttu se on kullekin ollut!
vielä kun olosi on taas parempi. Se riippuu ihmisestä, mutta minä itse annoin surun todella vyöryä ja yllättävän nopeasti paraninkin sitten pahimmasta olosta. Puhu paljon, anna tunteiden tulla ja anna itsellesi aikaa.
tuolla tavalla että seuraavana päivänä ei ollut vuotoa. Pientä vuotoa jatkui sitten kuukauden ja sitten menin lääkäriin ja epäonnistunut keskeytys se oli. Sain suun kautta uudet tyhjennyslääkkeet mutta nekään eivät auttaneet. Joiduin kaavintaan missä kohtuun jäänyt raskausmateriaali poistettiin.
Jos nyt saisin valita niin menisin suoraan kaavintaan, siinä kun on pienenpi todennäköisyys epäonnistua.
Tulehduksen voi saada kaavinnassa. Mutta raskausmateriaalin siinä saa pois. Niin ei ketään kannata tuomita ratkaisuillaan. Abortti on vaikea asia, joka on joskus pakko tehdä syystä tai toisesta. Joku tekee sen sosiaalisen tilanteen vuoksi toinen lapsen vammautumisen vuoksi. Suomessa kummatkin on hyväksyttyjä syitä. Niinpä itsekin sanoinaikoinaan, etten ikinä voisi tehdä aborttia... Sitä samaa ei kannata koskaan sanoa. Koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo eteen ja pam.,kaikkki muuttuu. Hyvää alkavaa kevättä kaikille.