Nyt kun eduskuntavaalit alkavat olla enää vuoden päässä niin voidaan ottaa taasen keskustelun kohteeksi Suomen epäreilu sekä epälooginen vaalijärjestelmä. Tästä asiasta on väännetty peistä lähinnä valtiotieteilijätasolla, tavallista kansaa moinen asia ei tunnu kiinnostavan vaikka tavalista kansaa vaalijärjestelmä koskettaa siinä muodossa ketkä tulevat valituiksi.
Mielestäni on suorastaan hämmästyttävää, että Suomen arkaaisen vaalijärjestelmän puutteet eivät ole muodostuneet sellaiseksi hiertäväksi kiveksi kengässä, että järjestelmä tulisi muuttaa. Nykyinen järjestelmä on paitsi epäreilu mutta myös erittäin epälooginen ja suorastaan typerä.
Maassamme on suhteellinen vaalijärjestelmä, siis nimellisesti. Kuitenkin, mikäli vertaatte muiden länsimaisten vaalien tuloksia, siis maissa joissa on suhteellinen vaalijärjestelmä, niin ei vaalien paikkajakautuma suhteessa annettuihin ääniin ole läheskään niin räikeässä epäsuhdassa kuin Suomessa.
Mikäli järjestelmästä halutaan sellainen, että se suosii suurimpia puolueita, niin silloin olisi viisasta siirtyä brittiläismalliseen first-past-the-post-systeemin. Sen hyvä puoli on se, että se tuottaa aina yhdelle puolueelle ehdottoman enemistön ja sen johtama hallitus saa yksin tehdä mitä tahtoo.
Kuitenkin, Suomessa ei moista halajata. Joten, miksi meillä on nykyinen järjestelmä? Konkreettisesti järjestelmässämme on vikana se, että se ei ota lainkaan huomioon koko maassa annettujen äänien suhdetta vaan paikkajakauma on pelkkä vaalipiiripaikkojen summa ja siinä pelissä esim kepu on aina yliedustettu koska sen vahvoilla alueilla se on ylivoimainen.
Ratkaisuehdotukseni on tasauspaikkajärjestelmä. Mielestäni Suomen kaltaisessa suuren pinta-alan maassa on tärkeätä, että on vaalipiirit mutta vaalipiirien olemassaolo ei ole este sille että eduskunnan paikkajakauma voisi olla oikeudenmukainen. Joko tasauspaikkoja on sen verran paljon, kenties 30-40, jolloin yksikään puolue ei vaalipiireistä voisi haalia enempää paikkoja kuin valtakunnallinen ääniosuus mahdollistaa saavuttamaan koko eduskunnassa, tai sitten, ensin lasketaan koko maassa annetut äänet ja lasketaan eduskunnan paikkajakauma. Sen jälkeen sadut paikat ns jyvitetään alaspäin vaalipiireihin. Ihan kummin päin vain.
Kiistakysymykseksi nousee taasen pienet puolueet. Pitäisikö olla jokin este, että todella pienet puolueet, jotka saavat esim 0.5% äänistä ja olisivat siten oikeutettuja paikkaan eduskunnassa, eivät sirpaloitumisen estämiseksi paikkaa saa. Mielestäni tässäkin asiassa voidaan sanoa kumpaan suuntaan hyvänsä. Ainakin 5% äänikynnykset ovat täysin perusteettomia. koska kuitenkin kannatan d`Hondtin järjestelmää suhteellisen vaalitavan laskemismenetelmänä, koska se on tietellisesti "oikeampi" kuin esim Ruotsissa käytettävä St.Lague, niin mielestäni mihinkään äänikynnyksiin ei ole tarvetta koska d`Hondtin järjestelmä hieman syrjii enemmän pieniä puolueita sinänsä.
Kuitenkin, ensi vuotta varten taitaa olla jo myöhäistä mutta ei voi olla tarkoituksenmukaista, että puolue jonka todellinen kannatusosuus olisi 49 paikkaa, saa 55 paikkaa ainoastaan vaalimatemaattisten kiemuroiden vuoksi.
Mielestäni on suorastaan hämmästyttävää, että Suomen arkaaisen vaalijärjestelmän puutteet eivät ole muodostuneet sellaiseksi hiertäväksi kiveksi kengässä, että järjestelmä tulisi muuttaa. Nykyinen järjestelmä on paitsi epäreilu mutta myös erittäin epälooginen ja suorastaan typerä.
Maassamme on suhteellinen vaalijärjestelmä, siis nimellisesti. Kuitenkin, mikäli vertaatte muiden länsimaisten vaalien tuloksia, siis maissa joissa on suhteellinen vaalijärjestelmä, niin ei vaalien paikkajakautuma suhteessa annettuihin ääniin ole läheskään niin räikeässä epäsuhdassa kuin Suomessa.
Mikäli järjestelmästä halutaan sellainen, että se suosii suurimpia puolueita, niin silloin olisi viisasta siirtyä brittiläismalliseen first-past-the-post-systeemin. Sen hyvä puoli on se, että se tuottaa aina yhdelle puolueelle ehdottoman enemistön ja sen johtama hallitus saa yksin tehdä mitä tahtoo.
Kuitenkin, Suomessa ei moista halajata. Joten, miksi meillä on nykyinen järjestelmä? Konkreettisesti järjestelmässämme on vikana se, että se ei ota lainkaan huomioon koko maassa annettujen äänien suhdetta vaan paikkajakauma on pelkkä vaalipiiripaikkojen summa ja siinä pelissä esim kepu on aina yliedustettu koska sen vahvoilla alueilla se on ylivoimainen.
Ratkaisuehdotukseni on tasauspaikkajärjestelmä. Mielestäni Suomen kaltaisessa suuren pinta-alan maassa on tärkeätä, että on vaalipiirit mutta vaalipiirien olemassaolo ei ole este sille että eduskunnan paikkajakauma voisi olla oikeudenmukainen. Joko tasauspaikkoja on sen verran paljon, kenties 30-40, jolloin yksikään puolue ei vaalipiireistä voisi haalia enempää paikkoja kuin valtakunnallinen ääniosuus mahdollistaa saavuttamaan koko eduskunnassa, tai sitten, ensin lasketaan koko maassa annetut äänet ja lasketaan eduskunnan paikkajakauma. Sen jälkeen sadut paikat ns jyvitetään alaspäin vaalipiireihin. Ihan kummin päin vain.
Kiistakysymykseksi nousee taasen pienet puolueet. Pitäisikö olla jokin este, että todella pienet puolueet, jotka saavat esim 0.5% äänistä ja olisivat siten oikeutettuja paikkaan eduskunnassa, eivät sirpaloitumisen estämiseksi paikkaa saa. Mielestäni tässäkin asiassa voidaan sanoa kumpaan suuntaan hyvänsä. Ainakin 5% äänikynnykset ovat täysin perusteettomia. koska kuitenkin kannatan d`Hondtin järjestelmää suhteellisen vaalitavan laskemismenetelmänä, koska se on tietellisesti "oikeampi" kuin esim Ruotsissa käytettävä St.Lague, niin mielestäni mihinkään äänikynnyksiin ei ole tarvetta koska d`Hondtin järjestelmä hieman syrjii enemmän pieniä puolueita sinänsä.
Kuitenkin, ensi vuotta varten taitaa olla jo myöhäistä mutta ei voi olla tarkoituksenmukaista, että puolue jonka todellinen kannatusosuus olisi 49 paikkaa, saa 55 paikkaa ainoastaan vaalimatemaattisten kiemuroiden vuoksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tarkalleen ottaen, Suomen edustakuntavaaleissa äänestetään vain siitä MITKÄ PUOLUEET TULEVAT RKP:N KUMPPANIKSI HALLITUKSEEN.
Näin on ollut vuosikymmeniä,mutta politiikan tutkijat eivät voi tutkia sitä, koska he työskentelevät valtion yliopistoissa ja saavat palkan valtiolta. Menee työpaikka jos politilogi tutkii vääriä asioita suomalaisesta poliittisessa järjestelmässä.
Aloittajakaan ei uskalla tuota kaikkien muiden silmien edessä olevaa tilannetta tutkia,vaikka on
"asiantuntija". Kansa kyllä sen tietää,mutta eivät "asiantuntijat".
Kysymys on miksi pitää olla vaaliliittoja?
Eihän sitä sitten tiedä menikö ääni sinne minne piti.
Oikeassa demokratiassa paikkamäärä on kannatusprosentin mukainen.
Eli koko maa yhdeksi vaalipiiriksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000410&posting=22000000014398209
Suomen kaltaisessa pinta-alaltaan verrattain laajassa maassa vaalipiirejä kuitenkin tarvitaan. Maita, joissa parlamenttivaalit käydään koko maan laajuisessa yhdessä vaalipiirissä tulee mieleen vain kaksi: Israel ja Hollanti. Molempien pinta-alat ovat n Etelä-Suomen läänin kokoisia.
Kuitenkin, vaalipiirien olemassaolo ei sulje pois sitä, että vaalitulos voi olla reilu ja rehellinen. useissa maissa, joissa vaalipiirit ovat olemassa, koko parlamentin paikkajakauma muodostuu kuitenkin koko maassa annettujen äänien summasta.
Siis, Suomeen sovellettuna, ensin lasketaan paikkajakauma koko maassa annetuista äänistä ja sen jälkeen ne ns jyvitetään alaspäin vaalipiireihin. Tässä mallissa voisi olla jopa sellainen porkkana, että vaalipiirien koko riippuisi äänestysaktiivisuudesta.
Tavallisempi menetelmä on kuitenkin se, että on ns tasauspaikkoja ja niitä on niin paljon, että ne riittävät oikaisemaan vaalipiirijaossa muodostuvan vääriytymän.
Tottakai jokaisessa vaalijärjestelmässä suuret puolueet hiukan hyötyvät pienten kustannuksella. Sitä on demokratia. Kuitenkin, kun puhutaan suhteellisesta vaalitavasta niin koko maassa annettujen äänien suhde tulisi silti kutakuinkin vastata paikkajakaumaa. Suomessa näin ei ole. Suhteellisen vaalitavan maista ainoastaan Portugalissa ja Espanjassa on vastaavanlaisia poikkeamia kuten Suomessa. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on vaalipiireistä huolimatta kehitetty tasauspaikkajärjestelmä, joka takaa vaalien oikeudenmukaisen lopputuloksen.
eurovaalit.
Niissähän on koko maa vaalipiirinä.
"Kiistakysymykseksi nousee taasen pienet puolueet."
Entäs vaaliliitot? RKP teki onnistuneita vaaliliittoja sekä keskitti äänensä oikein. Sen seurauksena RKP:llä on 8 kansanedustajaa ( 1 Ahvenanmaalta) =9
Ilman näitä tulosta vääristäviä vaaliliittoja RKP:llä olisi vain 5 kansanedustajaa ( 1 Ahvenanmaalta) =6
Kuinka moni äänestäjä halusi äänestää RKP:tä? Äänestäjä vaivautui olemaan kunnollinen kansalaisen, suorittaa kansanlaisvelvollisuutensa, seurasi vaalitenttejä, oli aktiivinen politiikassa omalta osaltaan ja kävi äänestämässä (ei-RKP:tä) mutta ääni menikin RKP:lle ?!
Vastustan ehdottomasti vaaliliittoja. Ne vääristävät vaalitulosta. Niiden avulla jokin puolue saa paikan joka ei sille kannatuksen perusteella kuuluisi ja se on pois joltakin, kenelle se kuuluisi.
Jokainen puolue lähtekööt vaaleihin omin voimin ja saakoot just sen verran paikkoja mihin kannatus riittää. Koko eduskuntavaalien paikajakauma on laskettava koko maassa annettujen äänien suhteessa ja saadut paikat jaetaan alaspäin vaalipiireihin. Ei mitään vaaliliittoja eikä myöskään mitään äänikynnystä.
mutta eiköhän joka vaalipiiristä olisi se kaikkein oikeudenmumaisin tapa valita läpimenijät siinä järjestyksessä kuin missä kukin on saanut eniten ääniä. Niin että ei lasketa mitään listojen kokonaisäänimääriä vaan ainoastaan henkilökohtaiset äänimäärät. Näihän sitä voi päästä läpi vaikka olisi yksinään listalla. Nythän sitä jäisi siinä tapauksessa lehdellä soittelemaan, vaikka saisi varsin murskaavankin enemmistökannatuksen kansalta.
voisi antaa SAKn hoidettavaksi? Hoitihan sen vasemmistoedustajat viime vaaleissa enemmistönä olevien porvareiden "äänestysosuudenkin" Halosta kannattamalla. Hehän voisivat hoitaa vaalit kokonaan idän malliin, niin saisimme äänestysosuudeksikin samalla 110%.
Ylen Radiouutisten tammikuussa 2006 teettämässä puolueiden kannatuskysely.
Kyselyn mukaan:
SDP oli Suomen suosituin puolue 26,3 prosentin kannatuksella.
Toisena oli keskusta 22,1 %
kolmantena kokoomus 20,2 %
Vasemmistoliiton kannatus oli 9,1 %
vihreiden 9,0 %
kristillisdemokraattien 5,7 %
(Svenska folkpartiet) ruotsalaisten 4,2 %
Perussuomalaiset 3,1 %