"Tämä pistearvo, joka kertyy indikaattorilajimäärän perusteella, kertoo metsäalueen vertailuarvon toiseen metsään nähden kääpälajiston pohjalta. Esimerkiksi Keski-Suomen eräs arvokkaimmista metsäalueista, Pyhä-Häkin kansallispuisto on inventointien perusteella yltänyt pistearvoon 20 - 29, joka tarkoittaa alueen olevan "hyvin arvokas metsäalue". Tavalliset talousmetsät saavat yleensä pistearvon 0 tai harvoin 1 - 4. "
Viitaten moniin edellisiin keskusteluihin ota reippaasti alleviivaten esiin metsien pistearvon tuosta lainauksesta. Yhtenä monista osoittimista tämä pistearvo kertoo miten kys. pisteaarvo Pyhä-Häkin 500 vuotiaassa aarniometsässä on jo verraten korkealla ja talousmetsät ovat mitaten kin käytännön tasolla täysin kuolleita metsäalueita taikka ainakin kuolemansairaita..
Viitaten moniin edellisiin keskusteluihin ota reippaasti alleviivaten esiin metsien pistearvon tuosta lainauksesta. Yhtenä monista osoittimista tämä pistearvo kertoo miten kys. pisteaarvo Pyhä-Häkin 500 vuotiaassa aarniometsässä on jo verraten korkealla ja talousmetsät ovat mitaten kin käytännön tasolla täysin kuolleita metsäalueita taikka ainakin kuolemansairaita..
Vastaukset 11
Vanhimmat
että tutkimus voi palvelella jotakin tiettyä tarkoitusta, kuten hyvin usein näissä metsäkeskusteluissa ja arvioinneissa onkin. Sekä luonnonsuojelujärjestöt, että puuntuottajat tekevät tutkimuksia omien tarkoitusperiensä tueksi. Tämän vuoksi koko ympäristötutkimus on suurimmalta osaltaan menettänyt uskottavuutensa.
Ilmeisesti et ole käynyt koskaan metsässä kun ole asunut siellä kultaisessa häkissäsi.
Jos haluat tietää jotain metsästä, ota yhteys johonkin metsuriin tai kunnon metsänomistajaan. Keskusteltuasi kymmenen vuotta hänen kanssaan voit hakea kirjoja Metlasta. Tutkimuksia ja tohtorinväitöskirjoja. Sitten voit ruveta ajattelemaan, jos aivosi on siinä kunnossa.
Käävät ja liito-oravat eivät mittaa metsän arvoa. Käävistäkin tiedät vähemmän kuin hongasta, männystä ja petäjästä. Surkuttelen, olet surullinen tapaus. Häpeäksi Suomen maailman parhaiten hoidetuille metsille.
Mikähän mahtaa mitata metsien arvon mikäli sitä eivät mittaa juuri käävät ja liito-oravat sekä muut lajit naavoja ja hippiäisiä myöten joita siellä on:
Helppo vastata: lajien lisäksi metsillä on rahan arvo metsäyhtiöille ja tämähän iänikuinnen ristiriita on vallinnutkin metsäyhtiöitten sekä luonnonsuojelijoitten välillä. Onneksi ryhmästä löytyy kuitenkin surullisia välimuotojakin. Kun luonnonsuojelijatkin tuppaavat vain lukemaan ainakin omia järjestölehtiään paperimuotoisina.
Ja toki ainahan vaikuttaa kun metsäyhtiöilläkin omat ympäristövalvojansa on, jotka eivät monesti kuitenkaan kovin paljoa luonnosuojelijoitten puolia pidä, vaikka saavatkin puhua ammatinsa puolesta jopa yhtiönsä "luonnonsuojelun" nimeen.
Itse asiassa Pyhä-Häkkikin taitaa olla metsähallituksen maita, sillä ainakin siellä päivystää kesällä metsähallitusken opas eli sikäli ihan hyvä homma, mutta järkevöittämisestä tässäkään asiassa ei voida puhua, mikäli asiaa ajatellaan vain surullisen jyrkästi vastakohtina, joittan tarkoitus on vain ja ainoastaan jyrätä toinen toisensa sekä mielipiteineen että myöskin toimintaperiaatteinen. Surullista se vain on..
käsitteen metsä siten, että se on vain mahdollisimman paljon kuutioita tuottava puupelto. Ekologisessa mielessä metsä on monimutkainen eliöyhteisö, jonka arvo mitataan kasvupaikan mukaisella lajien määrällä.
Kehotat ottamaan yhteyttä metsureihin ja metsänomistajiin ja lukemaan Metlan julkaisuja.Olen metsänomistaja. Siksi olen joutunut perehtymään metsätalouteen. Syystä, että olen opiskellut myös ekologiaa, pidän edellämainittuja tietolähteitä yksipuolisina. Kyllä puuntuottokin talousmetsään kuuluu olennaisena käyttömuotona, mutta sen lisäksi olisi syytä ryhtyä ottamaan paremmmin huomioon metsäluonto kokonaisuutena.
Yhtä hyvin kuin sinä halveksit luonnonsuojelijoiden metsätietämystä me voisimme väheksyä sinun ekologista tietämystäsi. Meistä luonnonsuojelijoista monet tuntevat perin pohjin metsien eliöstön ja liikkuvat luonnossa paljon.
Näistä yleistyksistä ja turhista vastakkaisasettuluista ei ole mitään hyötyä enempää puuntuotolle kuin metsien monimuotoisuudellakaan.
puhua läpiä päähänsä. Et sinä mikään metsänomistaja ole. Jos olisit sekä metsänomistaja, että lukenut ekologiaa, et yleistäisi etkä asettelisi asioita vastakkain. Eikä kannata kieltää, sitä sinä nimenomaan teet, vaikka pyritkin luikertelemaan vastuusta. Olet lukenut korkeintaan ylä asteen biologian ja loput asenteistasi tulevat suoraan suodattamattomina joltakin luonnonsuojelujärjestöltä, joka pyrkii omistamaan metsän omaan käyttöönsä aivan samalla tavalla kuin muutkin metsänomistajat, mutta laittomin ja kyseenalaisin keinoin. Mitään rakentavaa, tosiasioihin perustuvaa tai oikeudenmukaisuutta on miltään luonnonsuojelujärjestöltä aivan turha odottaa, se on moneen kertaan nähty.
miten itse yleistät. Sitäpaitsi et tuntemattomien ihmisten metsäomistuksista ja opinnoista voi mitään tietää.
Minä aina ihailen pahkoja, jotka nekin nykyään melko harvinaista herkkua? En ole kyseisestä alueesta kuultkaan ennen. Joten mitenkä siellä käyneet, onko pahkoja hyvinkin?
meinaan kääpä ja pahka on kaukana toisistaan
Vaikea on nykyään pahkavarkaan elämä, kun ei ihan yksitysmetsistä kehtaa vohkia, ja valtion maat on pääosin pohjoisessa.
moneenkaan kertaan lukemalla en sitä löytänyt - tarkoititko sanoa että aarniometsä on luonnoltaan arvokkaampi kuin talousmetsä kääpälajiston perusteella? Näinhän asia on.
Koska se on muka niin arvokas,(niin on helsingin asunnotkin, kun keinotekoisesti vuosikausia vängätään hintaa ylös), Niin siitä saatavalla puullahan pitäisi saada huomattavasti korkeampi hinta,kuin karjalan männyillä. Koska Karjalan männyt ei oo niin kovin harvinaisia.
Ja kohta muutenkin ilmanrutto märättää ne puistot, niin ettei siellä oo kuin harmaita riukuja, jotka ei kelpaa edes honkapuuksi.
Parasta myydä äkkiä, ennenkun arvo putoaa.