Lintukannoissa on korkeapatogeenistä, helposti leviävää ja LINTUJA tappavaa flunssavirusta hyvin harvoin. Silloin kun sellaista esiintyy, on siihen syyllinen vain ja ainoastaan ihminen.
Ainoastaan ylitiheässä, degeneroituneessa ja ja stressatussa siipikarjassa moinen virus voi päästä syntymään. Myös leviämisessä ihminen auttaa merkittävästi siirtämällä karjaa paikasta toiseen ja levittämällä saastunutta kananlantaa viljelysaltaisiin.
Flunssa leviää niin linnuissa kuin ihmisissä aivan samalla tavalla. Epidemia kestää muutamia vuosia ja esiintyy aaltoina mahdollisesti yli koko planeetan.
Tänä vuonna tapauksia löytyy hyvin paljon, erityisesti Euroopasta, koska täällä kuolleisiin lintuihin kiinnitetään enemmän huomiota.
Seuraava aalto tullee parin vuoden sisään, mutta heikentyneenä.
Kolmas ja viimeinen aalto koetaan neljän vuoden sisällä.
Viiden vuoden päästä kesällä kukaan ei enää muistakaan koko lintuinfluenssaa ja sama hillitön meno kala-altaiden kananlannan viljelyssä jatkuu.
Ihmisen muisti tällaisissa asioissa on äärettömän lyhyt.
Mutta ennemmin tai myöhemmin lintuflunssasta tulee kuitenkin ihmisestä toiseen tarttuva korkeapatogeninen muoto. Silloin paha saa palkkansa ja stressatut, sukupuuton partaalle ajetut lintukannat kostavat omalla tavallaan.
Ja se on meille ihan oikein.
Ainoastaan ylitiheässä, degeneroituneessa ja ja stressatussa siipikarjassa moinen virus voi päästä syntymään. Myös leviämisessä ihminen auttaa merkittävästi siirtämällä karjaa paikasta toiseen ja levittämällä saastunutta kananlantaa viljelysaltaisiin.
Flunssa leviää niin linnuissa kuin ihmisissä aivan samalla tavalla. Epidemia kestää muutamia vuosia ja esiintyy aaltoina mahdollisesti yli koko planeetan.
Tänä vuonna tapauksia löytyy hyvin paljon, erityisesti Euroopasta, koska täällä kuolleisiin lintuihin kiinnitetään enemmän huomiota.
Seuraava aalto tullee parin vuoden sisään, mutta heikentyneenä.
Kolmas ja viimeinen aalto koetaan neljän vuoden sisällä.
Viiden vuoden päästä kesällä kukaan ei enää muistakaan koko lintuinfluenssaa ja sama hillitön meno kala-altaiden kananlannan viljelyssä jatkuu.
Ihmisen muisti tällaisissa asioissa on äärettömän lyhyt.
Mutta ennemmin tai myöhemmin lintuflunssasta tulee kuitenkin ihmisestä toiseen tarttuva korkeapatogeninen muoto. Silloin paha saa palkkansa ja stressatut, sukupuuton partaalle ajetut lintukannat kostavat omalla tavallaan.
Ja se on meille ihan oikein.
Vastaukset 5
Vanhimmat
selkeä kuvaus asiaan perehtyneeltä. Surullista miten kauaksi luonnosta ihminen on omilla valinnoillaan itsensä ajanut. Vastavaikutuksen tulee olla tuntuva ennenkuin päättäjät heräävät. Muuten kertomasi hillitön meno vain jatkuu. Ajatellaan että selvittiinhän tuota edelliskertakin. Luonto on siinä mielessä armelias, että ihmistä usein varoitetaan, ja mahdollisuuksia suunnanvaihdokseen oikein tarjoamalla tarjotaan. Mutta kun säälistä on tullut sairautta ja näin ollen häpeällistä, siitä halutaan päästä eroon, parantua. Myötätunnon kadotessa vastavoimat ottavat vallan, ja ihmisestä tulee peto, jota koko muu luomakunta saa pelätä. Näin pandemiasta tulee pelastaja.
se todellinen ihmiskuntaa tappava pandemia voi olla joku muukin, kuin nimenomaan linnuista leviävä.
Viruksia elää kaikissa eläinkunnissa ja kenes muun aiheuttamia ne ovatkaan kuin meidän ihmisten.Jo pelkästään kaloilla on tuberkuloosia hyvinkin laajoissa mittakaavoissa.Akvaariokaloissa sitä on noin 99%jo, joka kertoo siitä, että ihminen antoi sen vaan levitä puuttumatta asiaan, silloin kun se oli vielä mahdollista.Ihmiset ovat saaneet pahojakin ihottumia olleessan tekemisissä kalatuberkuloosin kanssa. Näin ollen ei ole mahdotonta, että uhka voi saapua jonain päivänä myös vesistöstä, eikä suinkaan taivaalta.
oikein syydetään? ja mitä se lanta siellä viljelysaltaissa tekee? kirjolohet terästetään jo antibiooteilla. millä muilla? taidanpa jättää kalat syömättä.
Ei ne kalat sitä lantaa sellaisenaan popsi, vaan leviä :-) Kananlantaa laitetaan kala-altaisiin, jotta levänkasvu siellä vauhdittuisi. En tiedä, mikä käytäntö meillä on, mutta kaukoidässä ja mm. Tanskan suurilla kalanviljelyslaitoksilla näin tehdään.
Onkin epäilty, että koko Keskisen Euroopan virustapaukset liittyisivät muutamaan kalanviljelyslaitokseen noilla seuduilla.
Kananlantaa on saatettu saada halvalla kaukoidästä. Viruksen selviytymismahdollisuudet isäntäeläimen lannassa lienevät riittävän hyvät pitkän matkan kestämiseen.
Altaat ovat hyviä virushautomoita, vaikka flunssavirukset eivät todellisuudessa kauaa selviäkään erossa isäntäeläimen kudoksista. Muutamia tunteja kuitenkin.
Selvittämättä on täysin esim. voisiko kalalajit toimia isäntinä lintujen viruksille.
sitten. Ei tullut lintuinfluenssa ei. Tuli ihana tappava sikainfluenssa.