Kun saitti on villiintynyt osittain kerrassaan rivoksi ripaskaksi, on ainakin syytä yrittää taas kerran politiikkaa käsittelevää avausta. Jospa siihen saisi sen sisältöön liittyviä kommentteja (ei siis kirjoittajiensa ennakkoluuloihin).
On hieman kummallista, että kokoomus tekee välikysymyksen kunta-asioista. Väistämättä tulee mieleen, että kyseessä on omien jälkien peittely.
Keskusta on välikysymyksessä vahvoilla. Seuraavassa muutama perustelu.
Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta laski Lipposen I ja II hallitusten aikana yli 40% tasolta vain hieman yli 20:een %:iin. (Muistettakoon, että yhteisöverojärjestelmä luotiin Ahon hallituksen aikana, ja se oli yksi lamasta nousun avaimista).
Kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset puolitettiin Lipposen julistettua I hallituksensa aluksi, että "kunnat ovat pankkeja". Julistuksensa pohjalta hän toimikin, mutta unohti, että pankkiryöstö on rikos ja laina taas pitäisi maksaa takaisin.
Ylistetty velanhoitotalkoo osoittautuikin julkisen talouden sisäiseksi ryöstöksi. Kunnilta otettiin satoja miljardeja edellä kerrotuin toimin.
Sekään ei riittänyt. Kokoomuslainen veropolitiikka perustui tuloverotuksen alentamiseen kautta linjan, mitä toteutettiin mm. lisäämällä kunnallisveroista tehtävien vähennysten kattoa ja paikkaamalla valtionveron vajetta siirtämällä kuntien yhteisöverotuottoa valtiolle. Kunnille syntyi vaalikaudessa yli 800 miljoonan euron verotulovaje, jota ei lainkaan kompensoitu. Näitä omia tekojaan ja valtiovarainministeri Niinistön tekoja kokoomus nyt lähteee välikysymyskeskustelussa sitten kaivelemaan. Ja samalla kaivelee verta nenästään.
Kunnille myös sälytettiin Lipposen-Niinistön kaudella uusia tehtäviä kuntouttavasta työtoiminnasta velkaneuvontaan sekä terveydellisiin ja koulutuksellisiin subjektiivisiin oikeuksiin (mm. hammashoidon laajentaminen kaikille ja perusopetuslain uudistus esiopetuksineen). Valtionosuuksia näihin ei tullut joko ollenkaan tai sitten taitettuina.
Suomessa kunnat ja valtio yhdessä ovat vastuussa peruspalveluista. Kokoomuslainen valtiovarainministeri pönkitti omaa mainettaan unohtamalla tämän yhteisvastuun ja riistämällä kunnat.
Vanhasen hallituksen aikana on edellisestä poiketen:
- kompensoitu täysimääräisesti kuntien verotulomenetykset
- lisätty kuntayhteistyön valtion kannustinrahaa
- nostettu valtionsuuksien indeksitarkistusprosentti 50:stä 75:een ja 2008 alkaen 100%:iin.
- kohdistettu erikoisairaanhoidon jonojen purkuun erityisvaltionosuus
- neuvotellaan edellisten hallitusten ottaman pakkolainan takaisinmaksun kiirehtimisestä
- kannustetaan kuntia kustannustehokkaampaan toimintaan yhteistyöllä, ei sanelupolitiikalla
Kaksi loppumainintaa vielä.
Tiedän, että kohta alkaa marina verotulojen tasausjärjestelmästä ja yhteisöverojärjestelmästä. Ne ovat kuitenkin oikeudenmukaisia. Esimerkkejä on. Omassa kotikunnassani toimii teollisuuslaitos, jonka tuotannon arvo on vuodessa 200 M€, josta vientituloja noin 70%. Tämä teollisuuslaitos kuuluu konserniin, jonka pääkonttori on Helsingissä. Sinne menevät siis yhteisöveron pääkonttoriosuudet, vaikka Helsingissä ei tuoteta konsernille senttiäkään tuotannollista arvonlisää. Koko Helsingin kaupungin olemassaolo perustuu muuten suureen aluepoliittiseen tulonsiirtoon, kun Suomen pääkaupunki siirrettiin Turusta sinne itä-Suomeen. Siellä kaupunkiin tuovat elinvoimaa kymmenet tuhannet valtion virastojen ja laitosten työntekijät ja opiskelijat, joiden palkat ja etuudet maksamme me kaikki suomalaiset. Verotulot taas menevät...yhteen paikkaan. Onneksi niitä tasataan:
Verotulojen tasausjärjestelmässä on leikkuri, joka rajaa siitä suuren osan kunnista pois, mutta tasoittaa mm. yhteisöverojen jakoa kaikkien suomalaisten hyväksi. Suomalaisia kai me etupäässä kaikki olemme.
Loppukaneetti: sen lisäksi, että kokoomuslainen valtiovarainministeri tyhjensi kuntien kassat, hän kaksi kertaa tasapainotti valtion alijäämäisen budjetin tyhjentämällä valtion eläkekassojen tuoton. Ne tuotot on tarkoitettu turvaamaan valtion nykyisten ja tulevien eläkeläisten etuudet. Olisi Niinistö tehnyt saman myös kuntien eläkevakuutuksen tuotoille, mutta laki sen esti. Onneksi kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien satojen tuhansien ihmisten kannalta.
Kokoomus halusi siis päästä näitä tekojaan itse selittämään, kun teki välikysymyksen.
Kuntakeskustelu syrjäyttäköön loanheiton
24
518
Vastaukset
- Ökyisäntä
piti kirjoittaa yhteisöveron tuoton jakomuutoksilla kunnilta viedyn miljardeja, ei satoja miljardeja...
- ainakaan
otsikosa hymiö olisi huomannut...
- Jaba_43
Eikö itsenäisillä kunnilla ole itsenäinen verotusoikeus?
Jos valtionverotusta alennetaan ja kuntien palveluja lisätään, niin eikö kunnan silloin pidä korottaa omia verojaan?
Luontevampaahan se on, että se, jonka tehtävänä on tuottaa palvelut kansalaisille, myös perii palveluntuotannon aiheuttamat kustannukset, kuin että kunta tuottaa palvelut, valtio verottaa ja jakaa kunnille rahat palvelujen kustannusten kattamiseen.
Keskustalainen kuntamalli on aika kiero malli siinä mielessä, että siinä pyritään eroon omasta kustannusvastuusta ja halutaan rellestää muiden rahoilla, kun edellytetään valtion maksavan kuntien menot.- Ökyisäntä
Suomessa valtion perustuslaki takaa kansalaisille tietyt yhtäläiset oikeudet. Ne toteutetaan kuntien ja valtion yhteistyöllä. Kunnat saavat itsehallintonsa nojalla järjestää palvelut joko itse tai yhteistyössä muiden kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Valtio maksaa esimerkiksi koulutuspalveluista yhtä suuren prosenttiosuuden niin Helsingissä kuin Kittilässäkin.
Valtionosuuksien vaihtelu johtuu siitä, että väestön sairastavuudessa, ikärakenteessa jne. on vaihtélua, joka eri tyyppisissä kunnissa heijastuu eri tavoin palvelutarpeeseen ja kustannuksiin.
Ei kunnissa rellestetä "muiden" rahoilla. Ainoa asia, mihin saatan kuvitella sinun jotenkin todellisessa elämässä viittaavan, ovat harkinnanvaraiset valtionavustukset, joita kyllä kohdistuu monenlaisiin kuntiin. mm. vahvasti vasemmistolaiset Raahe ja Karkkila tuskin joutuivat talousvaikeuksiin "kepulaisen kuntamallin" vuoksi.
Jos tuo sinun höpötyksesi jotenkin kohdistuu keskustaan, niin mieti pehmenneissä ajatuselimissäsi sitä, miksi koko kuntaliiton johto (sd kok kesk ym) tai koko sisäasianminisetriön sosialidemokraattinen virkakunta vastustaa ylioppilas Heinäluoman ajattelua. Ja miksihän tämä itsekin on nyt tajunnut, että koko lausunnosta olisi parasta vetäytyä, ennen kuin joku paljastaa kansalla sdp:n puheenjohtajan täydellisen kokemattomuuden jopa sisäpolitiikan peruskysymyksissä. - Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Suomessa valtion perustuslaki takaa kansalaisille tietyt yhtäläiset oikeudet. Ne toteutetaan kuntien ja valtion yhteistyöllä. Kunnat saavat itsehallintonsa nojalla järjestää palvelut joko itse tai yhteistyössä muiden kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Valtio maksaa esimerkiksi koulutuspalveluista yhtä suuren prosenttiosuuden niin Helsingissä kuin Kittilässäkin.
Valtionosuuksien vaihtelu johtuu siitä, että väestön sairastavuudessa, ikärakenteessa jne. on vaihtélua, joka eri tyyppisissä kunnissa heijastuu eri tavoin palvelutarpeeseen ja kustannuksiin.
Ei kunnissa rellestetä "muiden" rahoilla. Ainoa asia, mihin saatan kuvitella sinun jotenkin todellisessa elämässä viittaavan, ovat harkinnanvaraiset valtionavustukset, joita kyllä kohdistuu monenlaisiin kuntiin. mm. vahvasti vasemmistolaiset Raahe ja Karkkila tuskin joutuivat talousvaikeuksiin "kepulaisen kuntamallin" vuoksi.
Jos tuo sinun höpötyksesi jotenkin kohdistuu keskustaan, niin mieti pehmenneissä ajatuselimissäsi sitä, miksi koko kuntaliiton johto (sd kok kesk ym) tai koko sisäasianminisetriön sosialidemokraattinen virkakunta vastustaa ylioppilas Heinäluoman ajattelua. Ja miksihän tämä itsekin on nyt tajunnut, että koko lausunnosta olisi parasta vetäytyä, ennen kuin joku paljastaa kansalla sdp:n puheenjohtajan täydellisen kokemattomuuden jopa sisäpolitiikan peruskysymyksissä.Kannatan sitä periaatetta, että kunnat verottavat itse palvelujensa kustannukset. Tähän eivät aivan pienet kunnat pysty, joten järkeviä kuntaliitoksia tarvitaan.
Valtion tulee tietenkin tasata kuntien erilaisuudesta johtuvia eroja, mutta se osuus kuntien tuloista saisi olla paljon nykyistä pienempi, kun päävastuu palvelutuotannon kustannuksiin tarvittavien verojen keräämisestä olisi kunnilla.. - Ökyisäntä
Kokoomuslainen kun olet, esitän sinulle vielä senkin, miten väärässä olet veroasiassa oman puolueesi ideologian kannalta.
Kunnallisveroon kohdistetut laajennetut vähennysoikeudet oli kokoomuksen veroalen väline.
Tämä johti sekä kiinteistö- että tuloverojen korotuksiin ennätysmäisellä tavalla.
Pidät siis tätä luonnollisena. Mutta kun: pienituloisimmat ihmiset eivät maksa ollenkaan kunnallisveroa, niin sen korotus kohdistuu työtä tekevään keski- ja suurituloiseen väestöön entistä kovemmin. Näin kokoomus onnistui luomaan progressiivisen valtionverotuksen rinnalle piiloprogressiivisen kunnallisverotuksen.
Kaikki tehtiin niinuston valtiovarainministeri-imagon pönkittämiseksi.
Siis kokoomuksen verolinja á la Jäbä on: Anna toisella kädellä ja ota sama pois toisella. Niin se verotus keveenee. Ei ihme, että kokoomuksessa jopa Holkeroa pidettiin "talousmiehenä". Buahahaha! - Ökyisäntä
Jaba_43 kirjoitti:
Kannatan sitä periaatetta, että kunnat verottavat itse palvelujensa kustannukset. Tähän eivät aivan pienet kunnat pysty, joten järkeviä kuntaliitoksia tarvitaan.
Valtion tulee tietenkin tasata kuntien erilaisuudesta johtuvia eroja, mutta se osuus kuntien tuloista saisi olla paljon nykyistä pienempi, kun päävastuu palvelutuotannon kustannuksiin tarvittavien verojen keräämisestä olisi kunnilla..Lähdet jääräpäisesti siitä, että kunnat lisäävät palveluja.
Avauksessani yritin sinulle ja muille osoittaa, että menoketjun alkupää on eduskunnassa, jossa kansanedustajat mielellään säätävät uusia subjektiivisia oikeuksia, jotka sitten kuntien on toimeenpantava.
Kunnat eivät omasta halustaan juurikaan palveluja lisää, vaan päinvastoin pyrkivät karsimaan niitä. - Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Lähdet jääräpäisesti siitä, että kunnat lisäävät palveluja.
Avauksessani yritin sinulle ja muille osoittaa, että menoketjun alkupää on eduskunnassa, jossa kansanedustajat mielellään säätävät uusia subjektiivisia oikeuksia, jotka sitten kuntien on toimeenpantava.
Kunnat eivät omasta halustaan juurikaan palveluja lisää, vaan päinvastoin pyrkivät karsimaan niitä.Lähden jääräpäisesti siitä, että eduskunnassa päätetään niistä palveluista, jotka kaikilla kunnilla pitäisi olla yhtenevällä tavalla kunnossa, mikä ei millään tavalla estä, etteivätkö kunnat saisi itse päättää, mittä tavalla ne organisoivat ko. palvelun tuotannon ja miten perivät kuntalaisilta sen kustannukset.
- Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Kokoomuslainen kun olet, esitän sinulle vielä senkin, miten väärässä olet veroasiassa oman puolueesi ideologian kannalta.
Kunnallisveroon kohdistetut laajennetut vähennysoikeudet oli kokoomuksen veroalen väline.
Tämä johti sekä kiinteistö- että tuloverojen korotuksiin ennätysmäisellä tavalla.
Pidät siis tätä luonnollisena. Mutta kun: pienituloisimmat ihmiset eivät maksa ollenkaan kunnallisveroa, niin sen korotus kohdistuu työtä tekevään keski- ja suurituloiseen väestöön entistä kovemmin. Näin kokoomus onnistui luomaan progressiivisen valtionverotuksen rinnalle piiloprogressiivisen kunnallisverotuksen.
Kaikki tehtiin niinuston valtiovarainministeri-imagon pönkittämiseksi.
Siis kokoomuksen verolinja á la Jäbä on: Anna toisella kädellä ja ota sama pois toisella. Niin se verotus keveenee. Ei ihme, että kokoomuksessa jopa Holkeroa pidettiin "talousmiehenä". Buahahaha!On aivan paikallaan muuttaa verotuksen painopisteitä niin, että annetaan alennuksia toisella kädellä ja otetaan toisella kädellä lisää sieltä, mistä otettavaa on.
Verokantojen joustavilla muutoksilla haetaan optimaalista taloudellista toimeliaisuutta ja verokantoihin nähden mahdollisimman hyvää euromääräistä verotuottoa.
Kokoomuksen ajamat tuloveron alennukset olisi pitänyt panna toimeen paljon aikaisemmin kuin ne pantiin, niin olisimme nyt paljon paremmassa työllisyystilanteessa. - Ökyisäntä
Jaba_43 kirjoitti:
Lähden jääräpäisesti siitä, että eduskunnassa päätetään niistä palveluista, jotka kaikilla kunnilla pitäisi olla yhtenevällä tavalla kunnossa, mikä ei millään tavalla estä, etteivätkö kunnat saisi itse päättää, mittä tavalla ne organisoivat ko. palvelun tuotannon ja miten perivät kuntalaisilta sen kustannukset.
Että ei maksettaisi veroja ollenkaan ja jokainen pitäisi huolen itsestään...
- Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Että ei maksettaisi veroja ollenkaan ja jokainen pitäisi huolen itsestään...
Kyllä julkisille palveluille on hyvinvointiyhteiskunnassa paljon tarvetta. juuri siksi on paikallaan, että koko kansaa edustava eduskunta valtiopäivillä päättää näistä palveluista ja asettaa ne yhteismitallisesti kuntien toteutettavaksi.
Itsenäisille kunnille jää sitten vapaus organisoide nuo palvelut haluamallaan tavalla, joko itse tuottamalla tai ostopalveluina yksityiseltä sektorilta tai näiden tapojen yhdistelmänä.
Ja tätä palveluntuotantoa varten kunnalla on itsenäinen verotusoikeus, jolla se hankkii palvelujen tuottamiseen tarvittavat varat asukkailtaan.
Pääsääntöisesti näin, koska vain kunta voi hoitaa käytännön asiat ja kun se ne hoitaa, niin tehokkuus syntyy siitä, että kunta ne myöskin rahoittaa.
Tämän pääsäännön lisäksi on toki paikallaan järjestää "ylioppilas Heinäluoman" mainitsema tasausjärjestelmä, jonka avulla oikaistaan sellaisia tilanteita, joissa kunta ei saa itse kerätyksi verotuloja palvelujen tuotantoon. - Ökyisäntä
Jaba_43 kirjoitti:
Kyllä julkisille palveluille on hyvinvointiyhteiskunnassa paljon tarvetta. juuri siksi on paikallaan, että koko kansaa edustava eduskunta valtiopäivillä päättää näistä palveluista ja asettaa ne yhteismitallisesti kuntien toteutettavaksi.
Itsenäisille kunnille jää sitten vapaus organisoide nuo palvelut haluamallaan tavalla, joko itse tuottamalla tai ostopalveluina yksityiseltä sektorilta tai näiden tapojen yhdistelmänä.
Ja tätä palveluntuotantoa varten kunnalla on itsenäinen verotusoikeus, jolla se hankkii palvelujen tuottamiseen tarvittavat varat asukkailtaan.
Pääsääntöisesti näin, koska vain kunta voi hoitaa käytännön asiat ja kun se ne hoitaa, niin tehokkuus syntyy siitä, että kunta ne myöskin rahoittaa.
Tämän pääsäännön lisäksi on toki paikallaan järjestää "ylioppilas Heinäluoman" mainitsema tasausjärjestelmä, jonka avulla oikaistaan sellaisia tilanteita, joissa kunta ei saa itse kerätyksi verotuloja palvelujen tuotantoon.Mihinkä sinä nyt oikein pyrit?
Kunnilla on itsenäinen verotusoikeus nytkin, ei laki aseta mitään rajaa kunnallisveroprosentille.
Osa valtion verotuloista ohjataan kunnille valtionosuuksina, koska perustuslain ja kuntalain mukaan valtio ja kunnat yhdessä vastaavat palveluiden tuottamisesta.
Heinäluoma on päinvastoin kuin väität, halunnut romuttaa tasausjärjestelmän. Sekin siis on jo olemassa, eikä sitä tarvitse luoda.
Ja mihin ihmeeseen vedät rajan kuntien ja valtion tehtäväjaon/verotusoikeuden välille?
Jos valtionosuuksia - joita siis esimekriksi helsinkiläinen peruskoulun oppilas saa yhtä suuren osuuden kuin kittiläläinen - ei olisi, olisi oikeudenmukaista alkaa kerätä "kasvattajakuntamaksuja". Helsinkiin työpanoksensa ja elinvoimansa tuovasta nuoresta olisi oikeudenmukaista korvata hänen kotikunnalleen hänen koulutukseensa, terveydenhoitoonsa jne. käytetyt kuntaosuudet.
Minusta tuossa sinun mallissasi on se puute, että et huomioi käyttäjämaksuja. Minusta on sekin oikein, että tietyille käyttäjämaksuille esim. terveydenhoidossa asetetaan ala- ja ylärajoja valtakunnallisesti. - Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Mihinkä sinä nyt oikein pyrit?
Kunnilla on itsenäinen verotusoikeus nytkin, ei laki aseta mitään rajaa kunnallisveroprosentille.
Osa valtion verotuloista ohjataan kunnille valtionosuuksina, koska perustuslain ja kuntalain mukaan valtio ja kunnat yhdessä vastaavat palveluiden tuottamisesta.
Heinäluoma on päinvastoin kuin väität, halunnut romuttaa tasausjärjestelmän. Sekin siis on jo olemassa, eikä sitä tarvitse luoda.
Ja mihin ihmeeseen vedät rajan kuntien ja valtion tehtäväjaon/verotusoikeuden välille?
Jos valtionosuuksia - joita siis esimekriksi helsinkiläinen peruskoulun oppilas saa yhtä suuren osuuden kuin kittiläläinen - ei olisi, olisi oikeudenmukaista alkaa kerätä "kasvattajakuntamaksuja". Helsinkiin työpanoksensa ja elinvoimansa tuovasta nuoresta olisi oikeudenmukaista korvata hänen kotikunnalleen hänen koulutukseensa, terveydenhoitoonsa jne. käytetyt kuntaosuudet.
Minusta tuossa sinun mallissasi on se puute, että et huomioi käyttäjämaksuja. Minusta on sekin oikein, että tietyille käyttäjämaksuille esim. terveydenhoidossa asetetaan ala- ja ylärajoja valtakunnallisesti.Taidat vastustaa vain vastustanmisen vuoksi sitä, että kunnat joutuvat itse huolehtimaan kustannuksistaan ja valtolta tulee vain marginaalinen tasaus.
- JormaKKorhonen
En kyllä oikein ymmärrä. miksi juuri minun haluat kommentoivan tuota juttuasi. Sitähän tuolla toisaalla pyydät. Enhän ole koskaan sanonut olevani mikään asiantuntija tuolla alueella. Mutta yritetään:
Ensiksi kommentoin tuota huomiotasi:
>> Kun saitti on villiintynyt osittain kerrassaan rivoksi ripaskaksi, on ainakin syytä yrittää taas kerran politiikkaa käsittelevää avausta. Jospa siihen saisi sen sisältöön liittyviä kommentteja (ei siis kirjoittajiensa ennakkoluuloihin).- Ökyisäntä
Pariin asiaan kommentoin, kun pohdiskelussasi päädyit kuntakeskustelun ajankohtaisiin aiheisiin.
En ole mielestäni mollannut pääkaupunkia. Olen vain pyrkinyt osoittamaan, että verotulojen tasausjärjestelmällä on perustelunsa, ja sillä on laaja kannatus kaikissa suurissa puolueissa. Järjestelmässähän eivät ole mukana menettäjinä eivätkä voittajina kunnat, joiden verokertymätaso on -10% koko maan keskiarvosta.
Pääkaupunki toki hyötyy monin tavoin siitä, että valtion toiminnot on sijoitettu sinne. Se, että Helsinki on maan poliittinen ja hallinnollinen keskus, on saanut myös talouselämän keskittämään pääkonttorinsa sinne. Vahva pääkaupunkiseutu on koko maan etu. Valtiohan investoi jatkuvasti merkittävästi pääkaupunkiseudulle tutkimukseen, koulutukseen, tuotekehitykseen jne. mikä on ihan oikein. Mutta miksi ei verotulojen tasausjärjestelmällä sitten tasattaisi yhdessä tuotetun kansantulon hedelmiä. Vai kuka mielestäsi tekee vaikkapa Stora Enson tuloksen: metsätyöntekijät, jota ovat raivanneet, kasvattaneet ja korjanneet Rautavaaralla kasvaneen puun, liikennöitsijä joka kuljettaa sen sahalle ja sellutehtaalle, tehtaan työntekijät, paperikoneiden tekijät, rautateiden väki vaiko se valkokaulusväki pääkonttorilla? Kyllä kai kaikkien näiden tyuöntekijöiden ja yrittäjien tulee päästä osalliseksi siitä voitosta joka lopulta kirjautuu Helsingin pääkonttorin "tulokseen".
Kuntien lukumäärä ja koko: Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos teki pitkäkestoisen tutkimuksen kuntien palvelutuotannon tehokkuudesta. Se osoitti, että kuntakoko tai palvelutuotanto on tehokkaimmillaan noin 10 000 asukkaan yksiköissä. Helsingin kaupunki sijoitui verorahojen käytön tehokkuudessa heikoimpaan neljännekseen. Sen sijaan 30 parhaan joukossa oli useampia hyvinkin pieniä, jopa 3000 ja 7000 asukkaan kuntia.
Se on tietysti luonnollista, että erikoissairaanhoitoon ja eräisiin muihin erityispalveluihin tarvitaan satojen tuhansien ihmisten väestöpohja.
Omassa kotikunnassani hallintomenojen osuus kunnan talousarviomenoista on alle 3%, sisältäen jo paljon välttämätöntä palvelutuotantoa ja johdon välineitä kuten atk, kirjanpito ja laskentatoimi. Mitä suurempi yksikkö, sitä suurempi on esikunnan nuppiluvun suhteellinen osuus kokonaisuudesta. Eikö niin? - Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Pariin asiaan kommentoin, kun pohdiskelussasi päädyit kuntakeskustelun ajankohtaisiin aiheisiin.
En ole mielestäni mollannut pääkaupunkia. Olen vain pyrkinyt osoittamaan, että verotulojen tasausjärjestelmällä on perustelunsa, ja sillä on laaja kannatus kaikissa suurissa puolueissa. Järjestelmässähän eivät ole mukana menettäjinä eivätkä voittajina kunnat, joiden verokertymätaso on -10% koko maan keskiarvosta.
Pääkaupunki toki hyötyy monin tavoin siitä, että valtion toiminnot on sijoitettu sinne. Se, että Helsinki on maan poliittinen ja hallinnollinen keskus, on saanut myös talouselämän keskittämään pääkonttorinsa sinne. Vahva pääkaupunkiseutu on koko maan etu. Valtiohan investoi jatkuvasti merkittävästi pääkaupunkiseudulle tutkimukseen, koulutukseen, tuotekehitykseen jne. mikä on ihan oikein. Mutta miksi ei verotulojen tasausjärjestelmällä sitten tasattaisi yhdessä tuotetun kansantulon hedelmiä. Vai kuka mielestäsi tekee vaikkapa Stora Enson tuloksen: metsätyöntekijät, jota ovat raivanneet, kasvattaneet ja korjanneet Rautavaaralla kasvaneen puun, liikennöitsijä joka kuljettaa sen sahalle ja sellutehtaalle, tehtaan työntekijät, paperikoneiden tekijät, rautateiden väki vaiko se valkokaulusväki pääkonttorilla? Kyllä kai kaikkien näiden tyuöntekijöiden ja yrittäjien tulee päästä osalliseksi siitä voitosta joka lopulta kirjautuu Helsingin pääkonttorin "tulokseen".
Kuntien lukumäärä ja koko: Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos teki pitkäkestoisen tutkimuksen kuntien palvelutuotannon tehokkuudesta. Se osoitti, että kuntakoko tai palvelutuotanto on tehokkaimmillaan noin 10 000 asukkaan yksiköissä. Helsingin kaupunki sijoitui verorahojen käytön tehokkuudessa heikoimpaan neljännekseen. Sen sijaan 30 parhaan joukossa oli useampia hyvinkin pieniä, jopa 3000 ja 7000 asukkaan kuntia.
Se on tietysti luonnollista, että erikoissairaanhoitoon ja eräisiin muihin erityispalveluihin tarvitaan satojen tuhansien ihmisten väestöpohja.
Omassa kotikunnassani hallintomenojen osuus kunnan talousarviomenoista on alle 3%, sisältäen jo paljon välttämätöntä palvelutuotantoa ja johdon välineitä kuten atk, kirjanpito ja laskentatoimi. Mitä suurempi yksikkö, sitä suurempi on esikunnan nuppiluvun suhteellinen osuus kokonaisuudesta. Eikö niin?Kuntakoko ja palvelutuotanto saattaa olla tehokkaimmillaan 10 000 asukkaan kunnissa, jopa 3000-7000 asukkaan kunnissakin, mutta kertooko tutkimus mitään näiden kuntien naapurikunnista?
Usein nimittäin on, että nämä tehokkaat kunnat ovat suurten teollisuuskaupunkien liepeillä ja niissä asuu ihmisiä, joiden usein suurikin palkka ansaitaan siinä "liian isossa ja tehottomassa" naapurikunnassa.
Mitä hallintomenoihin tulee, niin oletetaan, että se on 3% talousarviomenoista. Oletetaan lisäksi, että viisi tuollaista kuntaa liittyvät yhteen.
Mitä sellaista uutta hallintoa tarvittaisi, joka kasvattaisi hallintomenojen suhteellista osuutta? - Ökyisäntä
Jaba_43 kirjoitti:
Kuntakoko ja palvelutuotanto saattaa olla tehokkaimmillaan 10 000 asukkaan kunnissa, jopa 3000-7000 asukkaan kunnissakin, mutta kertooko tutkimus mitään näiden kuntien naapurikunnista?
Usein nimittäin on, että nämä tehokkaat kunnat ovat suurten teollisuuskaupunkien liepeillä ja niissä asuu ihmisiä, joiden usein suurikin palkka ansaitaan siinä "liian isossa ja tehottomassa" naapurikunnassa.
Mitä hallintomenoihin tulee, niin oletetaan, että se on 3% talousarviomenoista. Oletetaan lisäksi, että viisi tuollaista kuntaa liittyvät yhteen.
Mitä sellaista uutta hallintoa tarvittaisi, joka kasvattaisi hallintomenojen suhteellista osuutta?Voi hyvä mies! Kyseessä on palvelutuotannon tehokkuuden tutkimus.
Siinä - jos ymmärrät - tutkitaan, kuinka paljon palvelun tuotantoon käytetty veroeuro tuottaa suoritteita. Ei siihen vaikuta haileen vertaa se, mistä se euro tienattu on.
Kai ymmärtänet tämän, kun kerrot toimineesi talouselämän palveluksessa... Mainitsemani tutkimus on saatavissa kunnallisalan kehittämissäätiön ja Helsingin yliopiston kautta ja sen nimi on "Pajonko verorahoilla saa" (muistinvaraisesti). Sen voi printata myös kunnallisalan kehittämissäätiön interent sivuilta, joista sen itse tulostin viime vuoden puolella. - Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Voi hyvä mies! Kyseessä on palvelutuotannon tehokkuuden tutkimus.
Siinä - jos ymmärrät - tutkitaan, kuinka paljon palvelun tuotantoon käytetty veroeuro tuottaa suoritteita. Ei siihen vaikuta haileen vertaa se, mistä se euro tienattu on.
Kai ymmärtänet tämän, kun kerrot toimineesi talouselämän palveluksessa... Mainitsemani tutkimus on saatavissa kunnallisalan kehittämissäätiön ja Helsingin yliopiston kautta ja sen nimi on "Pajonko verorahoilla saa" (muistinvaraisesti). Sen voi printata myös kunnallisalan kehittämissäätiön interent sivuilta, joista sen itse tulostin viime vuoden puolella.Et taida ymmärtää, että se kunta on yleensä rikas ja "tehokas", jonka asukkaat saavat tulonsa (ja kunta siten kunnallisveronsa) naapurikunnan yritysten maksamista palkoista.
- Ökyisäntä
Jaba_43 kirjoitti:
Et taida ymmärtää, että se kunta on yleensä rikas ja "tehokas", jonka asukkaat saavat tulonsa (ja kunta siten kunnallisveronsa) naapurikunnan yritysten maksamista palkoista.
Kyse ei nyt ole siitä, mistä raha tulee, vaan miten TEHOKKAASTI se tuottaa suoritetta. Eli mitä verorahalla saa, kuten tutkimuksen otsikko kuuluu. Ei se ole minun aikaansaannostani, vaan Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen. Siis: tutkittu on: palvelutuotanto on tehokkainta ihan muualla kuin kaavailemissasi suurkunnissa. On se kumma, että kauppakamarin kolpakkostrategia on viisaampi kuin pitkäaikainen taloustieteellinen tutkimus. Sinua tietenkin hävettää se, että Helsingissä on talous kehnolla tolalla. Kokoomushan kaupuinkia johtaa...
- Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Kyse ei nyt ole siitä, mistä raha tulee, vaan miten TEHOKKAASTI se tuottaa suoritetta. Eli mitä verorahalla saa, kuten tutkimuksen otsikko kuuluu. Ei se ole minun aikaansaannostani, vaan Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen. Siis: tutkittu on: palvelutuotanto on tehokkainta ihan muualla kuin kaavailemissasi suurkunnissa. On se kumma, että kauppakamarin kolpakkostrategia on viisaampi kuin pitkäaikainen taloustieteellinen tutkimus. Sinua tietenkin hävettää se, että Helsingissä on talous kehnolla tolalla. Kokoomushan kaupuinkia johtaa...
Helsingin talouden kehnoudessa ei oikeastaan harmita mikään muu kuin se, että meidän pitää täällä maksaa 3 %-yksikköä korkeampaa kunnallisveroa sitä varten, että rahaa saataisi sinne tehottomiinkin kuntiin.
- Ökyisäntä
Jaba_43 kirjoitti:
Helsingin talouden kehnoudessa ei oikeastaan harmita mikään muu kuin se, että meidän pitää täällä maksaa 3 %-yksikköä korkeampaa kunnallisveroa sitä varten, että rahaa saataisi sinne tehottomiinkin kuntiin.
Kyseinen tutkimus mittaa sen palvelutuotantoon pannun rahan ja tuotoksen välistä suhdetta. Eli et edelleenkään ymmärrä, mistä siinä on kysymys. Liian vaikea yhtälö kokomustalaiselle?
Ökyrenki kuuluu palstan humoristisimpiin kirjoittajiin. Hän todellinen tahattoman komiikan mestari. Kannattaa lukea tämän hörhön kirjoituksia ajalta ennen presidentinvaalin ensimmäistä kierrosta. Niistä saa vieläkin hyvät naurut.
Kannattaa tosin tehdä homma nopeasti, sillä Ökyrenki varmaan kohta häpeissään poistaa näiltä palstoilta nuo vanhat syntinsä.
:)))- Heh heh hui
On pojalla otsaa toisia rienata. Känä on katkera.
- Ökyisäntä
Kokoomus - oppositioon, poistu!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 733236
- 622545
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.562176Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1942095- 552002
- 421624
- 401600
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t141293EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1391218- 61113