Viimeisin uneni.
***
VIINIRYPÄLEET.
Minä ja naispuolinen serkkupuoleni (tätipuoleni nuorempi tytär) olimme kesäaikaan ulkokioskin (avoin, iso tiski eli ei välttämättä kioski, saattoi olla myös ennemminkin torimyyntitiski !) edessä, ilm. kotipaikkakunnallamme.
Kioskin myyjä, keski-ikäinen vaalehtava nainen (fiftari-ihastukseni kotikylältä kotoisin oleva nainen, asuu Saksassa, en tunne henk.koht.) tuli ja avasi kioskinsa.
Vihreitä viinirypäleitä oli kauempana myyjän ta-kana. Ne olivat
vaaleassa/puun värisessä/pyöreässä (saavimainen) korissa ja niitä roikkui yli vasemman reunankin (kori ei silti ollut kukkuroillaan), olivat isoh-koja ja kauniita.
Serkkuni halusi ostaa 2 kg rypäleitä.
- Kysyin : Miksi 2 kg ?
- Lisäksi sanoin tai ajattelin : Miksi ei 1 kg ?
Sitten ajattelin :
- Serkku ei maksa itse rypäleitä, vaan hyväksi-käyttää minua eli joutuisin maksamaan ne. Miksi serkku ei ostanut rypäleitä aiemmin, kun oli(mme ?) käynyt paikallisella huoltoasemalla (todellisuudessa siellä myydään peruselintarvik-keita, joten tuskin rypäleitä) ?
- Oli siis ilta (valoisaa oli silti) ja huoltamo oli ilm. mennyt jo kiinni (todellisuudessa onkin auki klo 24.00. asti).
Muistaakseni rypäleet jäivät serkulta ostamatta kioskilla. Tai sitten oli niin, että ne olivat jo myyjän kädessä, mutta silti jäivät ostamatta.
Myyjä seisoi (ei puhunut) myös jossain välissä, jonkin matkan päässä meistä, kioskinsa etupuolel-la. Hänellä oli ruskeat farkut, joissa oli tavalliset/tikkaukselliset farkkujen takataskut. Muistan katsoneeni taskuja (kauempaa).
Vielä kauempana kioskista seisoi 2-3 tuntematon-ta kloppia, hekään eivät puhuneet mitään.
- Seisoin serkkuni kanssa aika lähelläkin heitä.
Muistan, minulla oli ylläni musta 50-luvun tyyli-nen nahkarotsini ( hihamerkit Elvis ja Rockabil-ly), jonka kaulusta oioin (oikaisin).
*
ELOKUVATEATTERI.
Kävelin serkkuni kanssa oikealla olevalta kios-kilta vieressä olevan elokuvateatterin ovesta sisään. (Ehkä siinä oli pari-kolme porrastakin, en muista.)
Heti oven jälkeen oli aula, josta pääsi oikealle-kin päin, mutta sinne emme menneet.
Serkkuni ilm. jäi aulaan, koska muistan yksinäni lähteneeni kulkemaan.
- Jatkoin siis suoraan ovesta eteenpäin. Ensin piti mennä jonkin kohdan alta (= matalahko tila lattiasta ylöspäin, mutta mahduin menemään, kun kumarruin hieman), jotta pääsi käytävälle. En tiedä, minne käytävä (tilava, ei ovia) johti, mutta narikkaa siis etsin nahkarotsilleni ja ilm. siksi lähdin siihen suuntaan.
Sitten heräsin.
***
Mistähän tämä uni kertoo ?
***
VIINIRYPÄLEET.
Minä ja naispuolinen serkkupuoleni (tätipuoleni nuorempi tytär) olimme kesäaikaan ulkokioskin (avoin, iso tiski eli ei välttämättä kioski, saattoi olla myös ennemminkin torimyyntitiski !) edessä, ilm. kotipaikkakunnallamme.
Kioskin myyjä, keski-ikäinen vaalehtava nainen (fiftari-ihastukseni kotikylältä kotoisin oleva nainen, asuu Saksassa, en tunne henk.koht.) tuli ja avasi kioskinsa.
Vihreitä viinirypäleitä oli kauempana myyjän ta-kana. Ne olivat
vaaleassa/puun värisessä/pyöreässä (saavimainen) korissa ja niitä roikkui yli vasemman reunankin (kori ei silti ollut kukkuroillaan), olivat isoh-koja ja kauniita.
Serkkuni halusi ostaa 2 kg rypäleitä.
- Kysyin : Miksi 2 kg ?
- Lisäksi sanoin tai ajattelin : Miksi ei 1 kg ?
Sitten ajattelin :
- Serkku ei maksa itse rypäleitä, vaan hyväksi-käyttää minua eli joutuisin maksamaan ne. Miksi serkku ei ostanut rypäleitä aiemmin, kun oli(mme ?) käynyt paikallisella huoltoasemalla (todellisuudessa siellä myydään peruselintarvik-keita, joten tuskin rypäleitä) ?
- Oli siis ilta (valoisaa oli silti) ja huoltamo oli ilm. mennyt jo kiinni (todellisuudessa onkin auki klo 24.00. asti).
Muistaakseni rypäleet jäivät serkulta ostamatta kioskilla. Tai sitten oli niin, että ne olivat jo myyjän kädessä, mutta silti jäivät ostamatta.
Myyjä seisoi (ei puhunut) myös jossain välissä, jonkin matkan päässä meistä, kioskinsa etupuolel-la. Hänellä oli ruskeat farkut, joissa oli tavalliset/tikkaukselliset farkkujen takataskut. Muistan katsoneeni taskuja (kauempaa).
Vielä kauempana kioskista seisoi 2-3 tuntematon-ta kloppia, hekään eivät puhuneet mitään.
- Seisoin serkkuni kanssa aika lähelläkin heitä.
Muistan, minulla oli ylläni musta 50-luvun tyyli-nen nahkarotsini ( hihamerkit Elvis ja Rockabil-ly), jonka kaulusta oioin (oikaisin).
*
ELOKUVATEATTERI.
Kävelin serkkuni kanssa oikealla olevalta kios-kilta vieressä olevan elokuvateatterin ovesta sisään. (Ehkä siinä oli pari-kolme porrastakin, en muista.)
Heti oven jälkeen oli aula, josta pääsi oikealle-kin päin, mutta sinne emme menneet.
Serkkuni ilm. jäi aulaan, koska muistan yksinäni lähteneeni kulkemaan.
- Jatkoin siis suoraan ovesta eteenpäin. Ensin piti mennä jonkin kohdan alta (= matalahko tila lattiasta ylöspäin, mutta mahduin menemään, kun kumarruin hieman), jotta pääsi käytävälle. En tiedä, minne käytävä (tilava, ei ovia) johti, mutta narikkaa siis etsin nahkarotsilleni ja ilm. siksi lähdin siihen suuntaan.
Sitten heräsin.
***
Mistähän tämä uni kertoo ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Viinirypäleiden osto voisi kertoa romanttisista ajatuksista, joihin sinulla ei kuitenkaan jotenkin ole "varaa" tai voit kokea tulevasi siinä hyväksikäytettäväksi. Viinirypäle on myös viinin raaka-ainetta, hengen ravinnon alkuaine. Sitä olisi tarjollakin, mutta vaikka sinulle (serkullesi, kuvaa tässä luultavasti omaa itseäsi) tarjotaan 2 kg, et ole valmis vastaan otamaan kerralla niin paljon "tuoretta kasvua". Lisäksi alitajuisesti voit kokea, että sen vastaanottaminen ja siitä maksaminen on jotenkin sinulta pois, eli luultavasti joutuisit luopumaan jostain vanhasta sen kustannuksilla.
Narikan etsiminen voisi kertoa, että etsit paikkaa omalle roolillesi. Tai sitten jotain johon ripustautua.
Nyt ymmärrän, mistä unessani oli kyse.