Miten

yhdeksältä aamulla. Ei silti, kyllä minä sen tiedän sillä olen näillä palstoilla useaan otteeseen sanonut että suola vaikuttaa vaikka pakkasta olisi -20 kun vain tarpeeksi laitetaan.

Puhdasta kalsiumkloridia ehkä. Meltium on vaan viritettyä kalsiumkloridia, eli suolaa sekin. Tuotemerkin takia sitä ei kannata käyttää.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Puhdasta kalsiumkloridia ehkä. Meltium on vaan viritettyä kalsiumkloridia, eli suolaa sekin. Tuotemerkin takia sitä ei kannata käyttää.

Tänäpäivänä suolauksessa käytetään pääsääntöisesti veteen liuotettua kalsiumkloridia (liussuola).
Kovilla pakkasilla käytetään em. liussuolalla kostutettua natriumkloridia (raesuola).

90-luvulla käytettiin vain natriumkloridia molemmissa tapauksissa eli myös liuos oli veteen liuotettua natriumkloridia.

Tienpidon kannalta kalsiumkloridiliuoksen käytön etuja on huomattavasti parempi pysyvyys tiessä, se on kuin liimattu sittakerros tienpinnassa. Samasta syystä se paska tarttuu autojen kylkiin tajuttoman lujasti. Myös ruostuttavuus on omaa luokkaansa verrattuna natriumkloridiin. Lisäksi tuo liuospaska tunkeutuu auton rakenteisiin todella tehokkaasti.

Kalsiumkloria käytettiin alunperin kesällä pölynsidontaan hiutale muodossa. Kokemuksesta voin kertoa että ruostuttaa jopa ruostumattoman teräksen parissa tunnissa.

Kahden tai useamman metallin sidos voi muodostua siten että saadaan euttektinen yhdiste. Sen sulamispiste on atomirakenteesta johtuen juurikin kuvaamasi kaltainen. Veden ja ruokasuolan yhdistelmä ei ole eutektinen, koska toinen on maa-alkalimetallin suola, Natriumkloridi ja toinen liuotin eli vesi, vaikka se kiinteässä olomuodossa onkin.
Sulatus perustuu siihen, että ilmassa lähellä maanpintaa on kosteutta, jota suola imee itseensä ja lopulta muodostuu suolaliuosta, jolla saadaan sulatettua jäätä kovallakin pakkasella. Silloin pitää olla jäätä pinnassa, lumi ei tuolla sula.
Yleensä käy niin, että tietä ei saada kuivaksi vaan kosteus jäätyy uudestaan ja kierre on valmis. Lisäksi suolaliuksella aikaansaatu jää on huomattavasti kovempaa kuin pelkkä vesijää, minkä huomaa selvästi suolattujen ja suolaamattomien teiden polanteisteiden eroista.

mutta ei aivan kirjoitti:

Kahden tai useamman metallin sidos voi muodostua siten että saadaan euttektinen yhdiste. Sen sulamispiste on atomirakenteesta johtuen juurikin kuvaamasi kaltainen. Veden ja ruokasuolan yhdistelmä ei ole eutektinen, koska toinen on maa-alkalimetallin suola, Natriumkloridi ja toinen liuotin eli vesi, vaikka se kiinteässä olomuodossa onkin.
Sulatus perustuu siihen, että ilmassa lähellä maanpintaa on kosteutta, jota suola imee itseensä ja lopulta muodostuu suolaliuosta, jolla saadaan sulatettua jäätä kovallakin pakkasella. Silloin pitää olla jäätä pinnassa, lumi ei tuolla sula.
Yleensä käy niin, että tietä ei saada kuivaksi vaan kosteus jäätyy uudestaan ja kierre on valmis. Lisäksi suolaliuksella aikaansaatu jää on huomattavasti kovempaa kuin pelkkä vesijää, minkä huomaa selvästi suolattujen ja suolaamattomien teiden polanteisteiden eroista.

Sulatus perustuu siihen, että suola levitetään joko liuoksena tai kostutettuna, jolloin se alkaa välittömästi sulattaa polannetta.

Tie kuivuu, jos liikenne tai aurinko haihduttavat kosteuden tien pinnasta. Näin yleensä käykin etelässä, pohjoisemmassa (kylmässä) tilanne on hankalampi.

Jää on melko samalaista riippumatta siitä millaisesta vedestä se jäätyy. Lumipolanne on luonnollisesti pehmeämpi kuin jääpolanne.

Merivesi jäätyy näin:
(http://www.wakkanet.fi/loisto/docshtml/lehtimaa_jaalla.html)
"(jää)Kiteet eivät hyväksy suolaa. Niinpä meriveden suola jää kiteiden väliin suolaliuokseksi, joka on sitä väkevämpää, mitä kylmempää jää on. Suola kiteytyy vasta -60 :en lämpötilassa, mitä ei siten voi tapahtua koskaan luonnonolosuhteissa. Suolaliuos muodostaa kiteiden väliin suolaonkaloita. Suolaonkaloiden halkaisija on n. 0,1 mm, ja ne ovat toisistaan ½ - 1 mm:n etäisyydellä. Keväällä, kun suola lämpötilan kohotessa sitoo vettä onkalon seinämistä, suolaonkalot kasvavat. Suola siis sulattaa onkaloa isommaksi ja isommaksi. Niinpä kevätjää koostuu jääkiteiden sydämistä, jotka eivät ole kiinni toisissaan, vaan yhä kasvavien suolaonkaloiden erottamia. Siksi se ei paksunakaan ole kestävää."

Sohvatiikeri kirjoitti:

Sulatus perustuu siihen, että suola levitetään joko liuoksena tai kostutettuna, jolloin se alkaa välittömästi sulattaa polannetta.

Tie kuivuu, jos liikenne tai aurinko haihduttavat kosteuden tien pinnasta. Näin yleensä käykin etelässä, pohjoisemmassa (kylmässä) tilanne on hankalampi.

Jää on melko samalaista riippumatta siitä millaisesta vedestä se jäätyy. Lumipolanne on luonnollisesti pehmeämpi kuin jääpolanne.

Merivesi jäätyy näin:
(http://www.wakkanet.fi/loisto/docshtml/lehtimaa_jaalla.html)
"(jää)Kiteet eivät hyväksy suolaa. Niinpä meriveden suola jää kiteiden väliin suolaliuokseksi, joka on sitä väkevämpää, mitä kylmempää jää on. Suola kiteytyy vasta -60 :en lämpötilassa, mitä ei siten voi tapahtua koskaan luonnonolosuhteissa. Suolaliuos muodostaa kiteiden väliin suolaonkaloita. Suolaonkaloiden halkaisija on n. 0,1 mm, ja ne ovat toisistaan ½ - 1 mm:n etäisyydellä. Keväällä, kun suola lämpötilan kohotessa sitoo vettä onkalon seinämistä, suolaonkalot kasvavat. Suola siis sulattaa onkaloa isommaksi ja isommaksi. Niinpä kevätjää koostuu jääkiteiden sydämistä, jotka eivät ole kiinni toisissaan, vaan yhä kasvavien suolaonkaloiden erottamia. Siksi se ei paksunakaan ole kestävää."

Meriveden ja tielle jäätyvän suolaveden ero on huomattava johtuen epäpuhtauksista, joihin tiellä oleva suolavesi reagoi liuottamalla niitä itseensä ja toisaalta liukenemattomat kappaleet kovettavat syntynyttä suolajäätä entisestään.

Edellisestä meriveden jäätymisestä ei pidä kenenkään olla meikäläisissä olosuhteissa huolissaan, meidän merialueillamme on suolapitoisuus niin matala, että ko. vailkutus ei tunnu jään kestävyydessä.

unohtui kirjoitti:

Meriveden ja tielle jäätyvän suolaveden ero on huomattava johtuen epäpuhtauksista, joihin tiellä oleva suolavesi reagoi liuottamalla niitä itseensä ja toisaalta liukenemattomat kappaleet kovettavat syntynyttä suolajäätä entisestään.

Edellisestä meriveden jäätymisestä ei pidä kenenkään olla meikäläisissä olosuhteissa huolissaan, meidän merialueillamme on suolapitoisuus niin matala, että ko. vailkutus ei tunnu jään kestävyydessä.

Tästä suolajään ja puhtaasta vedestä jäätyneen jään eroista?

Ja siitä, miksi suolavesi liuottaisi enemmän epäpuhtauksia kuin puhdas vesi?

Kuten sanot, suomalainen merijää on tosiaan suunnilleen yhtä vahvaa kuin järven jää, valtameren jää on heikompaa. Mutta miksi maantiellä suolaa sisältävä jää on vahvempaa? Epäpuhtauksien takia??

Sohvatiikeri kirjoitti:

Tästä suolajään ja puhtaasta vedestä jäätyneen jään eroista?

Ja siitä, miksi suolavesi liuottaisi enemmän epäpuhtauksia kuin puhdas vesi?

Kuten sanot, suomalainen merijää on tosiaan suunnilleen yhtä vahvaa kuin järven jää, valtameren jää on heikompaa. Mutta miksi maantiellä suolaa sisältävä jää on vahvempaa? Epäpuhtauksien takia??

Yleisteokset kemian alalta linee paras paikka etsiä tietoa asiasta. Itse olen asiaa pohtinut omassa päässäni ja päätynyt kyseiseen päätelmään, minkä sitten tarkistin McGraw&Hill kustantamon kirjasta, jonka nimeä en valitettavasti enää muista.
Chalmersin yliopisto, vai onko se korkeakoulu nykyään, on tutkinut suolaliuoksia, joten sieltäkin voisi jostain julkaisusta löytää tietoa. Oli muistaakseni rakennustekniikan alaa tuo tutkimus, jonka itse lueskelin joskus...
MIT:issäkin oli jotain julkaisuja aihesta...

löytyy kirjoitti:

Yleisteokset kemian alalta linee paras paikka etsiä tietoa asiasta. Itse olen asiaa pohtinut omassa päässäni ja päätynyt kyseiseen päätelmään, minkä sitten tarkistin McGraw&Hill kustantamon kirjasta, jonka nimeä en valitettavasti enää muista.
Chalmersin yliopisto, vai onko se korkeakoulu nykyään, on tutkinut suolaliuoksia, joten sieltäkin voisi jostain julkaisusta löytää tietoa. Oli muistaakseni rakennustekniikan alaa tuo tutkimus, jonka itse lueskelin joskus...
MIT:issäkin oli jotain julkaisuja aihesta...

Olet keksinyt juu.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Olet keksinyt juu.

Uskoa voi, mutta epäilevä tietää.
Kannattaa lukea muutenkin hieman aiheesta poikkeavia teoksia, niin voi löytää ihmeellisiä asioita. Suomenkielisistä julkaisuista ei näissä asioissa ole sitten mitään hyötyä.

Mielelenkiintoisin aiheeseen liittyvä dokumentti oli chileläisen kaivoksen valumavesiongelman ratkaisemiseen johtanut Sikan tekemä selvitys sopivasta tiivistysaineesta suolaisen veden ollessa kyseessä.

Tarkennuksena sen verran, että ne epäpuhtaushiukkaset ei oikeestaan liukene veteen vaan leijuvat siinä, mutta vaikutus on edellä kuvatun kaltainen.

Näitä dokumentteja ei löydy ihan googlettamalla, joutuu ihan lähtemään itse hakusalle. Parinkymmenen vuoden aikana sitä on tarttunut matkaan yhtä jos toistakin paperikasaa...

mutta ei aivan kirjoitti:

Kahden tai useamman metallin sidos voi muodostua siten että saadaan euttektinen yhdiste. Sen sulamispiste on atomirakenteesta johtuen juurikin kuvaamasi kaltainen. Veden ja ruokasuolan yhdistelmä ei ole eutektinen, koska toinen on maa-alkalimetallin suola, Natriumkloridi ja toinen liuotin eli vesi, vaikka se kiinteässä olomuodossa onkin.
Sulatus perustuu siihen, että ilmassa lähellä maanpintaa on kosteutta, jota suola imee itseensä ja lopulta muodostuu suolaliuosta, jolla saadaan sulatettua jäätä kovallakin pakkasella. Silloin pitää olla jäätä pinnassa, lumi ei tuolla sula.
Yleensä käy niin, että tietä ei saada kuivaksi vaan kosteus jäätyy uudestaan ja kierre on valmis. Lisäksi suolaliuksella aikaansaatu jää on huomattavasti kovempaa kuin pelkkä vesijää, minkä huomaa selvästi suolattujen ja suolaamattomien teiden polanteisteiden eroista.

Kumma, että lapissa ei suolata teitä ja liikenne sujuu. pikku myräkkä ja heti etelässä pelti kolisee. ei pohjosessa niin ole. ajotaito ja ennakointi kunniaan ja turvavälit.
ja niin myös se, että jos olet olevinasi hyvä kuski, silloin myös annat anteeksi toisten virheet----otat oppia niistä. et tule persieseen kiinni ja kosta. peacea liikenteeseen
T: Pietro

Pietro kirjoitti:

Kumma, että lapissa ei suolata teitä ja liikenne sujuu. pikku myräkkä ja heti etelässä pelti kolisee. ei pohjosessa niin ole. ajotaito ja ennakointi kunniaan ja turvavälit.
ja niin myös se, että jos olet olevinasi hyvä kuski, silloin myös annat anteeksi toisten virheet----otat oppia niistä. et tule persieseen kiinni ja kosta. peacea liikenteeseen
T: Pietro

etelässä talvi on valitettavasti
talven ja kesän väliltä,
vettä ja jäätä ja pakkasta.