Hei vaan taas.
Muutamien käänteiden jälkeen joitakin valintoja tulevaan taloon on tehty ja seuraavaksi olisin halukas kuulemaan kommentteja, kokemuksia tai jopa laskennallisia perusteita seuraavaan probleemaan.
Taloon tulee ensisijaiseksi lämmitysmuodoksi lattialämmitys sähkökaapeleilla, valetaan laatan (8-10cm) sisään ala- ja yläkerrassa. Talo taas on melkoisen matalaenerginen (karvan alle 250W/K) ja lämmitettävää pinta-alaa löytyy 340m2.
Tällä saadaan kovimmilla pakkasilla (-30C) sisäilman ollessa 20C tehontarve tuolle lämmitykselle = 42W/m2 (lattialämmityksen hyötysuhteeksi arvioitu 0.8).
Kysymys kuuluu: mikä olisi optimi lattialämmityskaapeli tällaisessa tilanteessa? Esim. 20W/m kaapelin (tällainen kaapeli on tark. osittain varaavaan lattialämmitykseen) suositeltava max. etäisyys toisistaan on n. 25cm luokkaa ja tälläkin mitoituksella (4kpl/m) tulisi neliölle 80W (eli ihan liikaa). Harvempaan noita kaapeleita ei kannattane laittaa, jotta lämpötilaerot lattiassa eivät kasvaisi liian suuriksi (=miellyttävyys), vai???
Kysymyshän on vain investoinnin järkevyydestä, käyttökuluihinhan tuo kaapeli ei vaikuta.
Kommentteja?
Muutamien käänteiden jälkeen joitakin valintoja tulevaan taloon on tehty ja seuraavaksi olisin halukas kuulemaan kommentteja, kokemuksia tai jopa laskennallisia perusteita seuraavaan probleemaan.
Taloon tulee ensisijaiseksi lämmitysmuodoksi lattialämmitys sähkökaapeleilla, valetaan laatan (8-10cm) sisään ala- ja yläkerrassa. Talo taas on melkoisen matalaenerginen (karvan alle 250W/K) ja lämmitettävää pinta-alaa löytyy 340m2.
Tällä saadaan kovimmilla pakkasilla (-30C) sisäilman ollessa 20C tehontarve tuolle lämmitykselle = 42W/m2 (lattialämmityksen hyötysuhteeksi arvioitu 0.8).
Kysymys kuuluu: mikä olisi optimi lattialämmityskaapeli tällaisessa tilanteessa? Esim. 20W/m kaapelin (tällainen kaapeli on tark. osittain varaavaan lattialämmitykseen) suositeltava max. etäisyys toisistaan on n. 25cm luokkaa ja tälläkin mitoituksella (4kpl/m) tulisi neliölle 80W (eli ihan liikaa). Harvempaan noita kaapeleita ei kannattane laittaa, jotta lämpötilaerot lattiassa eivät kasvaisi liian suuriksi (=miellyttävyys), vai???
Kysymyshän on vain investoinnin järkevyydestä, käyttökuluihinhan tuo kaapeli ei vaikuta.
Kommentteja?
Vastaukset 11
Vanhimmat
tosiaan laittaa, mutta kaapelikustannus on aika olematon ja termarihan sen lämmityksen hoitaa eli ylimitoituksesta ei mitään ongelmaa.
Muistaaksen löytyy myös 10W/kaapelia betoniin.
Kalusteiden allehan ei tarvitse / saa laittaa ja kaapelipiirejä kannataa laitta useita, osan voi pitää vaikka pimeänä. Ja nopeaa säätövoimaakin olisi hyvä olla jossain kohti taloa.
Laske ensin huonekohtaisesti tehon tarve. Vaikka keskimäärin ollaan jossain lukemassa, on huonekohtainen hajonta suhteessa 1:5.
Kun tiedät johtuishäviöt ja ilman vaihtamisen vaatimat tehot, niin tutkit millä kaapelilla sen teet niin, että asennusväli on 170 mm tai pienempi. Matalaenergiatalossa lähes kaikkiin huoneisiin tulee 10W/m tai 8W/m kaapelit. Lattialämmityksessä dynamiikka vaatii jonkin kertoimen nettotehontarpeelle. Käytä vaikka 1,3-kertaista tehoa. Se on hieman alimitoitettu siinä tilanteessa että ulkolämpötila kiristyy nollasta 25 pakkasasteeseen yön aikana.
Lattialämmityksen "hyötysuhde" on kyllä parempi. Vuoden aikana menee tuon kokoisessa talossa muutama tuhat kWh maahan (2000...4000 riippuen siitä monessako kerroksessa operoidaan).
Vaipan johtumishäviöt on laskettu sekä ilmanvaihdon häviöt (ILTO 65% hyötysuhteella sekä vuotoilmamäärän tehomenekki arvioitu pienellä 1l/h vuotoilmakertoimella).
Alapohjaan tulee 200 keskelle + 250 reunoille styroxit, joten alapohjan U-arvoksi tulee niinkin hyvä kuin 0.12-0.13 -> keskimäärin maahan uppoaa 2700 kWh/v (vuoden keskilämpö +5, sisälämpö +20).
Laskennassa otin huomioon tuossa 42W/m2 jo sen, että tehoa tarvitaan hieman enemmän (0.8 hyötysuhde tai dynamiikka vastaa 1.25-kertaista tehomitoitusta).
Eli 240W/K * 50K / 340m2 = 35W/m2 / 0.8 = 44W/m2 (oho, 2W/m2 enemmän kuin alkuperäisessä).
Eniwei, tuolla 17cm jaolla saadaan siis 6kpl/m piuhaa -> tehontarve on siten rapiat 7W/m eli 8W/m kaapeli olisi melko lähellä optimimitoitusta.
Nuo huonekohtaiset tehot - nyt ei jaksa alkaa ;=)
Kiitos.
Kun olet mitoittanut 8W/m tai 10W/m kaapeleilla, niin seuraava vaihe on sitten kinata sähkärin kanssa tuosta kaapelista. Kun kysessä on "saneerauskaapeli", niin se ei mene mitenkään eräillä jakeluun, että kaapeli asennetaan aivan samalla tavalla kuin 18W/m kaapeli uudisasennuksessa vaikka sitä kutsutaankin saneerauskaapeliksi. Eli hemmot yrittävät vakuuttaa sinua, että pitää hankkia 18W/m kaapeli koska "saneerauskaapeli kuuluu asentaa pintaan". Varsinkin jos lasketat urakaksi tuon homman, niin alkaa melkoinen laulu asiasta. Urakassa on nimittäin paljon joutuisampaa asentaa 300 mm asennusvälillä kuin 150...170 mm asennusvälillä. Laatan terminen dynamiikka ei paina mitään tuossa väännössä.
Varaudu tuohon.
Järjestä kaapelia aina kylmien seinien viereen kalusteittenkin alle. Esimerkiksi loppuhäntä tai eestaas yhden kerran. Koko alalle kalusteen alle ei kannata asentaa.
Uskon kyllä, että urakan kohdalla voi vääntö alkaa, ellei tuota ota etukäteen esille. Olen lähtenyt (ja lähden) "kaikki yrittää kusettaa sua" - asenteella, minkä vuoksi paljon joutuu itse sitten laskeskelemaankin. Omia laskelmia kun yrittää näyttää alan ammattilaisille, niin tokkopa tulevat vilaisemaan edes vaan "tää suunnitellaan tällä 100W/m2 kun on uudiskohde ja valetaan betoniin - nää on hyväks havaittuja".
Kun taloon tulee jonkin verran korkeaa ikkunaa, niin olisiko syytä varautua myös ikkunalämmitykseen eli sähkölämmittimeen ikkunoiden alle? Onko kokemuksia tuollaisesta sekalämmityksestä?
kun tulee kanssa varaava sähkö ja suht matalaenergiainen talo ja olkkarissa on kaksi seinää miltei kokonaan lasia. Olen miettinyt että teen oman lämmitysvyöhykkeen tuohon ikkunan eteen kun siihen tulee kaistale laattaa, ja sen muutan sitten tarpeen mukaan suoraksi tai laitan siihen eri pudotusarvon kuin muussa lattiassa. Ajattelin myös laittaa ikkunoiden eteen kattopaneloinnin alle lämmityskelmun ihan vaan varuilta. Sen voi sitten helposti kytkeä myöhemmin jos on tarvetta. Toisaalta varaavuus huonenee mutta säädettävyys paranee ja kylmän valumisen pitäisi ainakin vähentyä- toisaalta voi olla kaikki ihan turhaa koska soffat sun muut kalusteet on aika matkan päässä ikkunoista.
Kun on korkeita huoneita, missä on isoja seinänkokoisia ikkunoista, niin kannattaa varautua sen verran, että vetää rakennusvaihessa ikkunan alle sähköjohdonto, mihin tarvittaessa voi liittää esim lämpölistan katkaisemaan vetoa, os sitä kuitenkin ilmenee.
Minkä valmistajan kaapelia yleensä käytetään? Itse olen löytänyt ainakin Devi ja Ensto. Devin 10W/m kaapeli on puu/levylattioille ei betoniin.
Nykyään laitetaan monesti älykäs termostaatti kuten Devi 550 varsinkin jos varaava laatta. Jos ei halua ajastella niin Devi 122 taitaa olla hyvä valinta. Onko muita hyviä vaihtoehtoja?
Vieläkö näitä ajetaan jonkun ajastinkellon takaa kuten aiemmin kun ei ollut huonekohtaisia älykkäitä termostaatteja?
Kurkkaapa pari pykälää ylöspäin, missä "Vanhempi suunnittelija" kommentoi tuota "saneerauskaapelin" asentamista uudiskohteeseen.
Ainoat seikat, mitkä tuossa "saneerauskaapelissa" vs. "betonikaapelissa" ovat minulle kysymysmerkkejä:
- kuinka kestää betonin sisällä, jos/kun siellä syntyy vetoa (vetolujuus) ?
- kaapelin lämmönjohtavuus eli kuinka hyvin siirtää lämpöä itse (vaippa kenties eri) ?
Kaapelieristeet ovat samaa tavaraa. Puolikastehon siirtyminen on kevyempi juttu kuin täystehon. Veto betonissa ei aiheuta mitään, koska kaapeli kyllä sietää venyä sen mitä sitä venymistä voi betonissa tapahtua. Luultavasti varmuuskerroin on kymmeniä. Betonilla on sama lämpöpitenemiskerroin kuin teräksellä. Sillä voi laskea.
Paremmassa turvassa se kaapeli on betonissa, kuin jossain kevyemmässä rakenteessa ja lämpö myös johtuu paremmin.