Katsoitteko kun tuli se YLE:n ohjelma jossa äänestettiin suurta suomalaista ja Halosen esittelyn yhteydessä puhuttiin naisten äänioikeudesta. Oliko mielestänne oikein että naisten äänioikeus ja Halonen yhdistettiin vai olisiko yhtenä ehdokkaana suureksi suomalaiseksi kuulunut olla henkilö joka oikeasti oli naisten äänioikeuden takana suomessa. Kukahan se mahtoi olla kun jäi Halosen varjoon. Niin sitä vaan halutaan jakaa kunnia toisen saavutuksista ihan väärälle henkilölle.
Suuri suomalainen
tv:n katsoja
9
365
Vastaukset
- Käännekohta 1905
Suomi oli viimeinen Länsi-Euroopan maa, jossa oli säätyvaltiopäivät vielä 1900-luvulla. Säädyistä aatelisto ja porvaristo olivat ruotsinkielisten vallassa, papisto ja talonpojat olivat suomenkielisiä. Porvarissäädyssä äänioikeus määräytyi veröäyrimäärän mukaan eikä kaikilla kaupunkilaisilla suinkaan ollut äänioikeutta. Ruotsinkieliset jarruttivat kaikki uudistuksia säilyttääkseen asemansa. Kun Suurlakon seurauksena vuonna 1905 saatiin valtiopäiväuudistus merkitsi se, että yli 70 % miehistä ja kaikki naiset pääsivät ensimmäistä kertaa äänestämään. Äänioikeusuudistuksen takana oli paljon uudistusvoimia ja naisten äänioikeus oli siinä vain yksi uudistus muiden joukossa.
Ruotsinkielisten osuus edustajapaikoista jäi 12-14 %:iin, suomenkieli nousi aivan uuteen asemaan, mitä osoitti v. 1906 tapahtunut suuri nimenmuutostulva, ja maassamme alkoi uudenlainen demokratisoitumisprosessi. - Tätä vaihetta kuvaa Ilmari Kiannon "Punainen viiva". Naisten äänioikeus oli uudistuksista kaikkein miellyttävin ja sen varjoon ovat jääneet muut, vähintään yhtä tärkeät uudistukset.- Liinu
"
naisten äänioikeus oli siinä vain yksi uudistus muiden joukossa.
"
Olisikohan ensimmäistä kertaa tapahtuva miesten äänioikeus ollut yhtä pikku juttu.
Täytyy sanoa, että puolustusyritykset menee palstan miehillä aina vain huonommiksi. Eväät tyystin loppuneet. - Käännekohta 1905
Liinu kirjoitti:
"
naisten äänioikeus oli siinä vain yksi uudistus muiden joukossa.
"
Olisikohan ensimmäistä kertaa tapahtuva miesten äänioikeus ollut yhtä pikku juttu.
Täytyy sanoa, että puolustusyritykset menee palstan miehillä aina vain huonommiksi. Eväät tyystin loppuneet.Myös yli 70 % miehistä pääsi ensimmäistä kertaa äänestämään vuonna 1907. Ei se ollut pikku juttu, kuten "Punainen viiva" todistaa. Äänioikeusuudistus toi demokratian Suomeen ja lopetti ruotsin kielen valta-aseman. Kysymys oli paljosta muustakin kuin naisten ääinoikeudesta, mutta kirjoituksesi todistaa, että se on jäänyt monelta vaille huomiota.
Ehkä kannattaa perehtyä artikkeleihin, joita toivottavasti ilmestyy äänioikeusuudistuksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitä ennen voi lukea Ilmari Kiannon klassikkoromaanin, joka sekin voi avartaa ajatuksiasi. Liinu kirjoitti:
"
naisten äänioikeus oli siinä vain yksi uudistus muiden joukossa.
"
Olisikohan ensimmäistä kertaa tapahtuva miesten äänioikeus ollut yhtä pikku juttu.
Täytyy sanoa, että puolustusyritykset menee palstan miehillä aina vain huonommiksi. Eväät tyystin loppuneet.maa joka on ns. kultaraha lehmän pa.......a, ei ole juuri mitään luonnonvaroja. Kuitenkin talouden kärkimaita.
Naiset saivat äänioikeuden 1971 ja viimeinen kantoni velvoitettiin antamaan äänioikeus 1990.
Sielläkö ne sovakot ovat juhlineet näinkin kauan ja miksi?- Tintin
Ennen yleisen äänioikeuden saamista edelsi suurlakko. Sitä ennen olivat naisjärjestöt vaatineet äänioikeutta säätyläisnaisille.
- Käännekohta 1905
Tintin kirjoitti:
Ennen yleisen äänioikeuden saamista edelsi suurlakko. Sitä ennen olivat naisjärjestöt vaatineet äänioikeutta säätyläisnaisille.
Olet oikeassa. Vaalitavasta kamppailtiin jatkuvasti 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä lähtien ja feministien eturintamassa olivat Alexandra Gripenberg ja Lucina Hagman "rouvasväen" puolelta. Samoin työväenliikkeen naiset vaativat äänioikeutta. Sen vuoksi ei naisten äänioikeus noussut riidan aiheeksi tai kynnyskysymykseksi, vaan kun kerran uudistettiin, uudistettiin kunnolla.
- väität
Käännekohta 1905 kirjoitti:
Myös yli 70 % miehistä pääsi ensimmäistä kertaa äänestämään vuonna 1907. Ei se ollut pikku juttu, kuten "Punainen viiva" todistaa. Äänioikeusuudistus toi demokratian Suomeen ja lopetti ruotsin kielen valta-aseman. Kysymys oli paljosta muustakin kuin naisten ääinoikeudesta, mutta kirjoituksesi todistaa, että se on jäänyt monelta vaille huomiota.
Ehkä kannattaa perehtyä artikkeleihin, joita toivottavasti ilmestyy äänioikeusuudistuksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Sitä ennen voi lukea Ilmari Kiannon klassikkoromaanin, joka sekin voi avartaa ajatuksiasi.että jotkut naiset saivat äänestää jo aikaisemminkin?
- Käännekohta 1905
väität kirjoitti:
että jotkut naiset saivat äänestää jo aikaisemminkin?
Otetaan alusta:
1. aatelissäätyyn kuului n. 500 jäsentä syntyperänsä nojalla.
2. pappissäätyyn kuului papisto kuten voi päätellä,
3. porvarissäädyn edustajat valittiin vaaleilla, jossa kaikki kaupunkilaiset, esim. opettajat, eivät saaneet äänestää, ainoastaan määrättyjen ammattien harjoittajat. Menettely oli eri kaupungeissa erilainen. Äänioikeus määräytyi makettujen verojen mukaan, joten tehtaanomistajalla saattoi olla 300 kertaa enemmän ääniä annettavaksi kuin jollain köyhemmällä. Juuri porvarissäädyn vaalitapaa yritettiin eniten saada muutetuksi, mutta turhaan ennen v. 1905.
4. talonpoikaissäädyn edustajat valittiin monivaiheisesti pitäjän ja muistaakseni kihlakuntien kokouksissa, ja menettely oli monipolvinen ja mutkikas. Kokouksiin saattoi osallistua vain tilanomistajia.
Kaikki vaaleihin osallistuvat ja valitut olivat miehiä, mutta runsas 70 % äänioikeusiässä olevista miehistä oli vailla äänioikeutta. Naisilla ei äänioikeutta ollut lainkaan.
Valtiopäivällä saatiin päätökset aikaan vain, jos kolme säätyä kannatti esitystä. Aatelissäädyn merkitys oli yhtä suuri kuin talopoikien huolimatta siitä että aateliston jäsenkunta oli vain murto-osa jälkimmäisestä. Kun aateliston ja porvarissäädyn kieli oli ruotsi, ei myöskään suomen kieli päässyt sille kuuluvaan asemaan. Suomi saavutti tasavertaisen aseman vasta vuonna 1902.
Kun ensimmäiset yleisillä vaaleilla valitut valtiopäivät aloittivat toimintansa, suomenkielisten osuus edustajista vastasi heidän osuuttaan väestöstä ensi kertaa. Tämä merkitsi myös suomenkielisen kulttuurin voimistumista ja nousua.
Kaikki tämä opetettiin koulussa aikanaan ja kuuluu yleissivistykseen. Yleinen äänioikeus tuli maahamme tavattoman myöhään, mutta voimme kompensoida nolouttamme sillä, että samantien äänioikeus tuli koskemaan kaikkia, niin miehiä kuin naisia, ensimmäisenä Euroopassa. - xxxx
Käännekohta 1905 kirjoitti:
Otetaan alusta:
1. aatelissäätyyn kuului n. 500 jäsentä syntyperänsä nojalla.
2. pappissäätyyn kuului papisto kuten voi päätellä,
3. porvarissäädyn edustajat valittiin vaaleilla, jossa kaikki kaupunkilaiset, esim. opettajat, eivät saaneet äänestää, ainoastaan määrättyjen ammattien harjoittajat. Menettely oli eri kaupungeissa erilainen. Äänioikeus määräytyi makettujen verojen mukaan, joten tehtaanomistajalla saattoi olla 300 kertaa enemmän ääniä annettavaksi kuin jollain köyhemmällä. Juuri porvarissäädyn vaalitapaa yritettiin eniten saada muutetuksi, mutta turhaan ennen v. 1905.
4. talonpoikaissäädyn edustajat valittiin monivaiheisesti pitäjän ja muistaakseni kihlakuntien kokouksissa, ja menettely oli monipolvinen ja mutkikas. Kokouksiin saattoi osallistua vain tilanomistajia.
Kaikki vaaleihin osallistuvat ja valitut olivat miehiä, mutta runsas 70 % äänioikeusiässä olevista miehistä oli vailla äänioikeutta. Naisilla ei äänioikeutta ollut lainkaan.
Valtiopäivällä saatiin päätökset aikaan vain, jos kolme säätyä kannatti esitystä. Aatelissäädyn merkitys oli yhtä suuri kuin talopoikien huolimatta siitä että aateliston jäsenkunta oli vain murto-osa jälkimmäisestä. Kun aateliston ja porvarissäädyn kieli oli ruotsi, ei myöskään suomen kieli päässyt sille kuuluvaan asemaan. Suomi saavutti tasavertaisen aseman vasta vuonna 1902.
Kun ensimmäiset yleisillä vaaleilla valitut valtiopäivät aloittivat toimintansa, suomenkielisten osuus edustajista vastasi heidän osuuttaan väestöstä ensi kertaa. Tämä merkitsi myös suomenkielisen kulttuurin voimistumista ja nousua.
Kaikki tämä opetettiin koulussa aikanaan ja kuuluu yleissivistykseen. Yleinen äänioikeus tuli maahamme tavattoman myöhään, mutta voimme kompensoida nolouttamme sillä, että samantien äänioikeus tuli koskemaan kaikkia, niin miehiä kuin naisia, ensimmäisenä Euroopassa."Naisilla ei ollut äänioikeutta lainkaan."
Vähän kaksinaismoralismia:
"Naisten äänioikeus oli vain yksi uudistuksista."
-
"Myös yli 70 % miehistä pääsi ensimmäistä kertaa äänestämään vuonna 1907. Ei se ollut pikku juttu."
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 213800
Olit ihan
Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu303433Oletko keskustellut kaivatustasi muiden
Kanssa lähiaikoina? Jos, onko keskustelu ollut positiivista tai negatiivista? Vaikuttaako keskustelut mielipiteeseesi ka533204Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?
"Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu1222869Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue
se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod212618Suomen veroaste 5 %-yks liian matala
Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.1162340MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa
TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,142145Ennen ei ollut persuja ja työttömyyttä, lääkäriinkin pääsi
Ennen oli kaikilla töitä Kauppiaille kelpasi kun saivat voittoa Yritystukia ei ollut Lääkäriin pääsi kaikki haluklaat Nu01950Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle
Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S281747IL- KELA:n pääjohtaja, lääke- ja oikeustieteen tohtori Lasse Lehtonen sekavassa tilassa Brysselissä!
"Iltalehden tietojen mukaan Lehtosen käytös Brysselin lentokentällä on herättänyt huomiota, ja hänen olemuksensa on tulk1381433