Olen 26v as-nuorimies, opiskelen kemiaa yliopistolla... ja olen aivan kamala materialisti.
Mulla on monia intohimon kohteita:
Mm. kemistinvälineiden keräily, perhoskeräily ja vaihtolämpöisten terraarioeläinten pito, (liskot ja konnasammakot).
Välitän lähinnä aivan omasta lähipiiristäni sydämellä ja aidosti (perhe, kihlattu joka myös AS. sekä hyvin pieni määrä ystäviä.)
As. on ihan diagnosoitu, joten ette voi väittää mulla olevan muuta "häiriötä", AS:han on pikemminkin ominaisuus eikä mielitauti.
Mutta mutta... olen siis jo hyvin pienenä oppinut teeskentelemään ja mielistelemään ihmisiä, päinvastoin kuin monet muut assit.
Taka-ajatuksena yleensä oli ja on välillä edelleen
välillinen hyöty saada jokin tavara, päämäärä tms.
En tajua, miksi väitätte ettei AS. osaisi teeskennellä. Itse opettelin sen... Pidän sitä eräänlaisena mekaanisena välineenä, teeskentelyn opin pinnistelemällä ja seuraamalla muita ihmisiä, näiden elkeitä, ilmeitä ja puheita.
Itse nautin tuosta "välineestä" tai kyvystä, eräänlaisena elämänhelpottimena. Mun elämäni on pääasiassa opiskelun lisäksi kahden "erakkoelämää"
kihlattuni kanssa asuen, kerran, pari kuussa tuttuja nähden.
Olen oppinut valehtelemaan, koska olen huomannut että "erakkoelämä" leimaa ihmisen omituiseksi, jos ei pidä kaupungin viikonloppuriennoista.
Pitää keksiä kuulumisia, jollei ole, ja pitää olla välillä "sosiaalisempi" kuin on.
NT:t kaipaavat sitä, niin annan heille mitä he kaipaavat... näin pysyn "normaalina".
Se on minusta sama, kuin kameleonttikin suojautuu olemalla taustan värinen.
NT:tkin toimivat kaavan mukaan, minusta he ovat aika naiiveja omalla tavallaan kun oppii tuon huvittavan enemmistön käytöksen. Heidän elämänsä kuluttaa enempi, ja antaa varmaan pienempää tyydytystä välillä kuin AS:n. Jatkuva hektinen riento sinne ja tänne on minusta joutavaa, jos osaa ottaa rennommin. Heh, hekin tarvitsisivat hoitoa jotta osaisivat olla suvaitsevaisempia...
NT:t ovat nyös ERITTÄIN jyrkkiä perusasenteissaan.
Mulla on monia intohimon kohteita:
Mm. kemistinvälineiden keräily, perhoskeräily ja vaihtolämpöisten terraarioeläinten pito, (liskot ja konnasammakot).
Välitän lähinnä aivan omasta lähipiiristäni sydämellä ja aidosti (perhe, kihlattu joka myös AS. sekä hyvin pieni määrä ystäviä.)
As. on ihan diagnosoitu, joten ette voi väittää mulla olevan muuta "häiriötä", AS:han on pikemminkin ominaisuus eikä mielitauti.
Mutta mutta... olen siis jo hyvin pienenä oppinut teeskentelemään ja mielistelemään ihmisiä, päinvastoin kuin monet muut assit.
Taka-ajatuksena yleensä oli ja on välillä edelleen
välillinen hyöty saada jokin tavara, päämäärä tms.
En tajua, miksi väitätte ettei AS. osaisi teeskennellä. Itse opettelin sen... Pidän sitä eräänlaisena mekaanisena välineenä, teeskentelyn opin pinnistelemällä ja seuraamalla muita ihmisiä, näiden elkeitä, ilmeitä ja puheita.
Itse nautin tuosta "välineestä" tai kyvystä, eräänlaisena elämänhelpottimena. Mun elämäni on pääasiassa opiskelun lisäksi kahden "erakkoelämää"
kihlattuni kanssa asuen, kerran, pari kuussa tuttuja nähden.
Olen oppinut valehtelemaan, koska olen huomannut että "erakkoelämä" leimaa ihmisen omituiseksi, jos ei pidä kaupungin viikonloppuriennoista.
Pitää keksiä kuulumisia, jollei ole, ja pitää olla välillä "sosiaalisempi" kuin on.
NT:t kaipaavat sitä, niin annan heille mitä he kaipaavat... näin pysyn "normaalina".
Se on minusta sama, kuin kameleonttikin suojautuu olemalla taustan värinen.
NT:tkin toimivat kaavan mukaan, minusta he ovat aika naiiveja omalla tavallaan kun oppii tuon huvittavan enemmistön käytöksen. Heidän elämänsä kuluttaa enempi, ja antaa varmaan pienempää tyydytystä välillä kuin AS:n. Jatkuva hektinen riento sinne ja tänne on minusta joutavaa, jos osaa ottaa rennommin. Heh, hekin tarvitsisivat hoitoa jotta osaisivat olla suvaitsevaisempia...
NT:t ovat nyös ERITTÄIN jyrkkiä perusasenteissaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aivan niin - kyllä assi pystyy, jos pakottaa itsensä siihen, mutta stressiä siitä tulee, kun tekee luontonsa vastaisesti. ja stressiä sietää varoa, sillä assimaisuus alkaa näkyä helposti kun stressiä pukkaa päälle. Assi ei siträvälttämättä itse huomaa, ellei peillin katso.
Itsepakkoa se assin elämä nt yhteiskunnassa on!
Hei
Materian maailmaa olen miettinyt minäkin. Tunnistatko sellaisen ajatuksen, että materia on minulle personoitunutta ja ihmiset esineitä?
Ystävällisin terveisin
Jaana
En oikein tajunnut, miksi miellät tuon ihmisiin suhtautumisen jollain tapaa assiominaisuudeksi: sitähän se ei millään lailla ole, vaan ihan normaali yksilöllinen persoonallisuuspiirre.
Itse nautin erakkoelämästä enkä yritä mitään muuta edes esittää (sehän ei muille kuulu) - ja silti olen ihan normaali ihminen, en millään tavalla asperger. Ekstroverttejä ja introverttejä ihmisiä on meissä kaikissa.
Myös toisten ihmisten manipulointi on aivan tavallista - monilta persoonallisuustyypeiltä se sujuu ihan luonnostaan ilman sen kummempaa "opettelua".
Sinä tarvitsisit vähän joustavampaa ja laajempaa näkemystä: kovin katselet maailmaa oman kapean makaronin läpi.
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/puheenvuorot/id2421.shtml
juttu amerikkalaisten suurista lääkekuluista oli sinänsä kiinnostava, mutta miten se liittyy käsiteltävään aiheeseen? Kysyn vaan,