On tämä kyllä todella hupaisaa seurata tämän palstan keskusteluja. Melperi ja kumppanit, keskustelette hienosti ja osa jopa argumentoi uskottavasti, mutta mutta...
Minulle, entiselle vanhoillislestadiolaiselle, viime viikolla kirkosta eronneelle ateistille, parantumattomalle skeptikolle ja realistille tämä keskustelu avautuu hieman erilaisesta, koomisena lähinnä kai. Seuraan keskustelua vähän samalla tavalla, kuin seuraan faanaattisten Sormusten ritarit -fanien keskustelua.
Miten ihmiset vielä nykyäänkin jaksavat uskoa satuihin? Miten oikeasti jaksatte uskoa asioihin, joita omat aistinne todistavat harhaksi ja illuusioksi?
En nyt kaipaa mitään "pelottelevia" tai saarnaavia viesejä, vaan vastauksia ihan omakohtaisesta kokemuksestanne, siitä MIKSI uskotte?
Kiitoksi ja jaksamista edelleenkin..
Minulle, entiselle vanhoillislestadiolaiselle, viime viikolla kirkosta eronneelle ateistille, parantumattomalle skeptikolle ja realistille tämä keskustelu avautuu hieman erilaisesta, koomisena lähinnä kai. Seuraan keskustelua vähän samalla tavalla, kuin seuraan faanaattisten Sormusten ritarit -fanien keskustelua.
Miten ihmiset vielä nykyäänkin jaksavat uskoa satuihin? Miten oikeasti jaksatte uskoa asioihin, joita omat aistinne todistavat harhaksi ja illuusioksi?
En nyt kaipaa mitään "pelottelevia" tai saarnaavia viesejä, vaan vastauksia ihan omakohtaisesta kokemuksestanne, siitä MIKSI uskotte?
Kiitoksi ja jaksamista edelleenkin..
Vastaukset 51
Vanhimmat
kaipailen tässä..
Sinähän tiedät vastauksen itse, olethan ollut uskossa.
muistan kyllä. Mutta kun en nyt kysynyt miksi itse uskoin jotakin, jos uskoin. Kysyin teidän OMIA kokemuksia, niitä minulla ei ole.
Ja toisakseen, millä oikeudella sanot minua uskottomaksi?! Minä uskon kyllä, tieteeseen. Se, että en usko samoihin satuihin kanssasi, ei tee minusta uskotonta, vai kuinka?
voi ihan mihin vaan. Se onkin vapaus valita.
Saat uskoa vapaasti.
tarkoitettu
luepa taaksepäin noita vanhoja kommenttejamme. Ei jaksais oikein toistaa.
Heitä joku esierkki keskustelusta. Edes yksi, jossa vastataan kysymykseeni niin, ettei tarvitse sitä etsiä kopioitujen raamatunkohtien välistä.
me ymmärrämme.
Uskon kautta ymmärrätte niin kuin haluatte asiat ymmärtää. Se on vain uskottelua.
Tämä nyt ei ole ollenkaan vastaus kysymykseesi, olen itsekin luopunut vanhoillislestadiolaisuudesta, joka on mielestäni aika mustavalkoinen, jollain tavoin ääriliike.Siispä kun luopuu vanhoillislestadiolaisuudesta, se ei tarkoita että luopuisi välttämättä mustavalkoisesta ajattelutavasta. Eli tavallaan tulee helposti hypättyä äärimmäisyydestä toiseen. Tämä liittyy siihen että lapsesta asti on opetettu, että on uskovaisia ja kaikki muut epäuskoisia, on taivas ja helvetti, "maailma" ja me. Valo ja pimeys. On kuitenkin niin että suurin osa elämää sijoittuu tuon mustan ja valkoisen väliin ja maailma on äärimmäisen moniselitteinen. Tätä ei fundamentalismi kestä, vaan jakaa asiat mustavalkoisesti.
Niin,että kehoittaisin sinua miettimään,että onko tilanne kohdallasi juuri tämä. Että vanhoillislestadiolaisuus jäi, mutta tilalle tuli toinen äärimmäisyys eli ateismi. Kunnioitan toki vapauttasi valita, siihen sinulla on täysi oikeus,en myöskään väitä, että tilanne kohdallasi olisi juuri näin varsinkin jos olet nuori, mutta kehoitan miettimään.
...yleisellä tasolla kyllä. Mutta minun kohdallani tilanne ei suinkaan ole niin. Kirkkoon olen kuulunut siis ihan viime viikkoon asti, mutta lestadiolaisuudesta lähdin jo viitisen vuotta sitten.
En näe asioita mustavalkoisina. Ei se, ettei usko jumalaan, ole mielestäni mustavalkoisuutta, olenko väärässä? Se on ateismia. En siis usko jumalan olemassaoloon, mutten toki pidä sitäkään mahdottomana. En vain ole, pitkällisen pohdinnan jälkeen, löytänyt mitään järjellistä perustetta sille, miksi ihmiset uskovat jumalaan, allahiin, buddhaan tai mihinkään jota ei voida omin aistein ja tieteen keinoin todentaa.
En siis osaa ajatella ateismiani millään tavalla äärimmäisyytenä tai mustavalkoisen ajattelun esimerkkinä. Maailman moniselitteisyyden olen kyllä havainnut ja tiedostanut.
Halusin vain kuulla lestadiolaisten, tai kenen vain, kokemuksia siitä, miten ihminen jaksaa uskoa satuihin.
Itse vanhoillisestadiolaisesta kodista olen lähtöisin, ja uskon että ei siinä nyt sanotaan alle 15-vuotiaana ole mitään mahdollisuutta kyseenalaistaa vanhoillislestadiolaisuuden oppeja. Käytännössä se nyt vaan on niin että täytyy uskoa se mitä vanhemmat sanovat, niinhän se on kaikissa perheissä. Valinnan mahdollisuus tulee myöhemmin. Ja kyllä lapsi väistämättä hahmottaa todellisuuden siinä valossa, missä vanhemmat sen lapsilleen selittävät. Siksi minäkin olin 18-vuotiaaksi asti mukana tässä liikkeessä. Toisinsanoen en tiennyt muusta. Jälkeenpäin tuntuu tosiaan siltä että todella mustavalkoisia oli opetukset. Siksi vaan puhuin tuosta mustavalkoisuudesta, kun olen nähnyt monen ex-vl:n sortuvan ihan samanlaiseen mustavalkoisuuteen, mutta vaan toisessa ääripäässä. Mutta joo, vastauksesi perusteella en kyllä uskokaan että ajattelisit mitenkään kauhean mustavalkoisesti.
Minä uskon...eli uskon vain, vaikka en näe tai kykene mitään edes kosketuksen kautta todistamaan tms...
Miksi uskon?
Olen usein miettinyt asiaa ja päätynyt aina siihen että ilman uskoa maailmankaikkeudessa ei ole mitää järkeä...Mistä maailma olisi tullut ilman Jumalan luomista?En ymmärrä räjähdys teoriaa, sillä mistä se hiukkanen olisi tullut josta kaikki olisi räjähdyksen vaikutuksesta tänne kehittynyt, ellei Jumala olisi sitä hiukkasta luonut...Minä vain uskon että kaikella täytyy olla jokin voima joka on minkäkin synnyttänyt...Niinpä luotan siis että Jumala on olemassa...Taas koska jumala on, niin täytyyhän sillä olla jokin muukin tarkotus luoda tänne ihmisiä kuin se että mielenkiinnosta saa vain seurata ihmisten toilailuja täällä, joten sen varassa uskon että jonnekkin parempaan täältä voi päästä jos oikealla tavalla uskoo...ja taas koska raamattu on annettu säilyä näin kauan maanpäällä, niin uskon että sillä on oltava jokin tarkotus eli uskon sen olevan sillä, että ottaisimme siitä oppia miten elää jotta sinne parempaan eli taivaaseen pääsee...Lapsen syntymistä ja kehitystä, hedelmöittymisestä lähtien seuratessa (vaikkei itelläni kyllä lasta olekkaa)en vaan keksi muuta kuin Jumala, joka niin monimutkaiseen tekoon kykenis...Tässä pieniä mun ehkä hölmölle kuulostavia mietintöjä, mutta ne onki MUN USKOA tai uskon pohjimmaisia mietintöjä...;) Tai nuo ei ole uskoni pohja vaan ainoastaan pieniä juttuja joita ei voi ymmärtää muuten kuin uskomalla jumalan luomiseen...:)
Ihmisen aistit ovat turtuneet ja kohtuullisen epätäydelliset.Kuinka ihmeessä järkevänä ihmisenä voit uskoa pelkkiin aistihavaintoihin maailmassa?
Kapeaksi jää silloin maailmasi.
"Kuinka ihmeessä järkevänä ihmisenä voit uskoa pelkkiin aistihavaintoihin maailmassa?"
Minusta on aina yhtä huvittavaa kun uskonasioita perustellaan järjellä: "Minä tiedän" Eihän kyseessä silloin ole usko, vaan tieto. Miksi puhut uskomisesta ja samalla perustelet sitä järjellä?
Sinusta en tiedä, mutta omissa aisteissani ei juuri vikaa ole, paitsi tietysti näkökykyvyssä. Senkin heikkoudelle vain löytyy selkeä, rationaalinen selitys.
minä puhunut mitään uskomisesta, saati sitten perustellut sitä järjellä.
Ei minun aisteissani vikaa ole.Mutta esim.koiran kuuloaisti on moninkertainen ihmisen kuuloaistiin verrattuna.Ihminen on aika rajallinen olento, vaikka sitä on vaikea tunnustaa.
Enhän toki ole ihmisen rajallisuutta kiistänyt. Rajat vain esimerkiksi aivokapasteetin käyttämisessä ovat vielä kaukana.
Niin...rajat on ainakin itselleni tehty rikottaviksi.
No minä en kylläkään ole minkään sortin lestadiolainen, mutta tuli vaan mieleeni, että mihin sinä uskot? Kehitysoppiin, sattumaan, tieteeseen, ufoihin?
Minä kun uskon, että tämän maailmankaikkeuden on luonut Jumala. Vieläpä sama, joka on itsensä raamatussa ilmoittanut. No miksi?, koska olen asiasta vakuuttunut.
Ihmisillä vaan on sellainen luonnollinen tarve pitää jotain jumalana. Se voisi johtua vaikka siitä, että meidät on luotu. Jostain sen elämän on pitänyt syntyä, vaikka telkän munasta. Niin, minä väitän, että Jumala on luonut kaiken ja sinä taas ehkä, että sattuma on luonut kaiken. Kumpi on suurempi uskovainen?
Minun Jumalani sanoo: Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia minun rinnallani. Ja kuitenkin ihmiset(minä mukaan lukien) pitää muita jumalia esim. mammona, tiede, tapio, oma viisaus, aamujen paljous...
Niin, että jos nyt joku jumala pitää itselleen valita niin miksi ei Jahve, joka lupaa omilleen ikuisen elämän. Toisaalta ikuisen kadotuksen niille, jotka eivät häneen usko. Kannattaa harkita.
Laitetaanpas vielä se kopio raamatusta:
19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat. (1.Kor.15:19)
Uskon siihen, ettei jumalaa, tai muutakaan kaikkivoipaa ja kaiken näkevää olentoa, voimaa ole olemassa. Uskon siihen, että kaiken maailmassa ja maailmankaikkeudessa tapahtuvan voi selittää tieteellä.
"...Jumala. Vieläpä sama, joka on itsensä raamatussa ilmoittanut. No miksi?, koska olen asiasta vakuuttunut."
Mikä raamatussa todistaa jumalan olemassaoloa? Eikö olisi yhtä loogista uskoa vaikkapa Prinsessa ruususeen tai tuhkomoon..lähinnä kai niiden satujen haltioihin ja velhoihin? Yhtä paljon todellisia ovat nuo tapahtumat kuin ramatussa kuvatut.
Jaa eli uskot tieteeseen. No miten tieto tai ajattelu on syntynyt? alkuaineista?, kemiasta?. Mistä ne ovat syntyneet?, energiasta? Eli mistä energia ja aine on syntynyt? Mistä fysiikan lait johtuvat? Sinun pitää kai vastata, että ei tiedetä.
Minun mielestäni on selvää, että äärettömän monimutkaisella maailmallamme on luoja, mikään sattuma tai vastaava ei selitä kaiken syntyä ja perustaa.
Ei raamattu Jumalan olemassa oloa mitenkään todista. Kysymys on siitä miten Jumala tunnetaan. Se mikä todistaa Jumalan on Jumala itse, eli henkilökohtaiset todisteet. Kyllähän kaikilla alkuperäiskansoilla yms. on "tieto" siitä, että on olemassa korkeampia voimia, joita he sitten palvovat. Nykyajan valistunut ihminen vaan ei niihin usko, mikä onkin ihan hyvä sillä nämä ovat niitä "epäjumalia". Valistunut ihminen vaan ei ota sitä huomioon, että hän siinä samalla niputtaa sen oikea Jumalan samaan joukkoon ja kieltäytyy uskomasta mihinkään, koska hän ei tunne Jumalaa. Pitää sitäkin mielikuvituksen tuotteena.
"Eikö olisi yhtä loogista uskoa vaikkapa Prinsessa ruususeen tai tuhkomoon..lähinnä kai niiden satujen haltioihin ja velhoihin? Yhtä paljon todellisia ovat nuo tapahtumat kuin ramatussa kuvatut."
Heh, niin siltä se varmasti "ulospäin" vaikuttaa, mutta kun siinä lähdetään siitä ajatuksesta, että Jumala on ihmisen mielikuvituksen tuotetta, joka syntyy raamatun lukemisesta. Tosi asiassa ensin uskotaan Jumalaan ja sitten luetaan raamattua, että opittaisiin tuntemaan Jumala. Turha yrittää raamattua lukemalla omalla viisaudellaan selvittää, että onko sitä Jumalaa vai eikö ole. Jumala itsensä ilmoittaa sille, joka häntä etsii, lukipa sitten raamattua tai ei. Tuhkimo ei ole vielä minun rukouksiini vastannut( en tosin ole yrittänyt).
Onhan sitten sekin vaihtoehto, että olen hullu, kun Jumalaan uskon. No mitäpä siitä, enpähän ainakaan ole tyhmä.
Sitä minä vaan ihmettelen, että te objektiiviset ateistit uskotte kaikenlaisia teorioita ja olettamuksia ja argeologisiin löytöihin, mutta jos löytyy muinainen kirjoitus, joka onkin sitten kanonisoitu raamattuun joskus jkr. niin sitä ei voi sitten uskoa, ei millään, tapahtuneeksi. Olisiko syynä se, että siinä jotenkin viitataan Jumalaan? Ja siihenhän ei voi silloin uskoa.
Kyllä ateististen tiedemiesten ja -naisten tulkintoihin vaikuttavat juuri heidän arvonsa ja elämänkatsomuksensa. Ateistina itseään pitävä ei esimerkiksi voi uskoa Jumalaan, koska uskoo maailman syntyneen alkuräjähdyksessä. Eräässä dokumentissa tunnustautuva kristitty tiedemies uskoi alkuräjähdykseen, mutta piti sitä erinomaisena osoituksena Jumalan salatusta mahdista: tyhjästä syntyi elämään johtava tapahtumasarja.
Monet arkeologit ja historioitsijat pitivät Pontus Pilatusta satuhahmona, koska hänestä ei ollut jäänyt todisteita jälkipolville. Sitten joskus 1960-luvulla kaivauksissa löydettiin Jeesuksen aikaisesta rakennuksen portaasta kaiverrettuna Pontius Pilatuksen nimi. Siis monet tiedemiehet olivat erehtyneet, uskoneet väärin.
"Eikö olisi yhtä loogista uskoa vaikkapa Prinsessa ruususeen tai tuhkomoon.."
Jos se olisi yhtä loogista, niin meillä olisi Prinsessa Ruususelle pyhitettyjä temppeleitä tai kokoontuisimme tiettyinä päivinä kuulemaan tuhkimonsanaa tai palvelemaan Seitsemää kääpiötä.
Itse en ole vl, mutta vastaan jotakin tähän vaikeaan kysymykseen. Tuossa ylempänä arvostelit jotakuta, joka yritti järjellä perustella uskomista. Mitä muuta voi miksi-kysymykseen tehdä? Moni uskoo, koska uskoo uskonsa tulleen Jumalalta, joten sinun pitäisi esittää kysymyksesi heidän sijastaan Jumalalle.
Itse olin aikoinani ateisti. Korostin järkeä ja uskoin tieteeseen. Uskon edelleen monissa asioissa tieteen tuloksiin, mutta en enää pidä tiedettä ja uskoa toisiaan poissulkevina. Moni tiedemieskin uskoo Jumalaan.
Uskon Jumalaan mm. siksi, että hän antaa elämälle tarkoituksen. Tällä kaikella on jokin merkitys, vaikken sitä läheskään aina ymmärrä. Jumala antaa myös tukevan perustan moraaliselle käyttäytymiselle. Jos olisin täysin varma, etten joudu vastuuseen teoistani, helpottaisin taloudellista tukalaani varastamalla. Käyttäisin ihmisiä hyväksi, koska oma etu olisi tärkein. Pelkästään järjellä ajatellen toisia ihmisiä kannattaisi mielistellä vain sen verran, että ne pitäisivät minua mukavana, jolloin voisin hyötyä heistä. Ilman uskoani Jumalaan pyrkisin kaikin keinoin tekemään oman elämäni aineellisesti yltäkylläiseksi.
Hankalat ihmiset olisi helppo tappaa, jos en uskoisi Jumalaan. Jos kukaan ei tietäisi, etten ajanutkaan autolla vihamieheni päälle vahingossa, miksen helpottaisi elämääni sellaisella tavalla? Kaikki moraalisäännöt ilman viimeistä tuomaria olisivat vain ihmisten keksimiä ja siksi jotenkin epäuskottavia. Kuinka voisin luottaa täysin ihmiseen, joka ei uskoisi näkymättömään ja kaiken näkevään tuomariin?
Joo joo. Nyt moni ateisti varmaan puolustautuu: kyllä ateistillakin on moraali. On on, mutta loppuun asti ajateltuna ihmisen keksimä ja siksi vailla lopullista pohjaa. Miksi uskoisin ihmisen kehittämiin moraalipykäliin?
"Kuinka voisin luottaa täysin ihmiseen, joka ei uskoisi näkymättömään ja kaiken näkevään tuomariin?"
Huvittavaa kuinka puhut jumalan antavan hienon ja täydellisen elämän ainekset, suvaitsevaisuus lienee yksi tuollaisista aineksista. Samalla kuitenkin leimaat ateistit moraalittomiksi ja pahoiksi man edun tavoittelijoiksi.
"Miksi uskoisin ihmisen kehittämiin moraalipykäliin?"
Eikös ihmiset ole kirjoittaneet myös raamatun tekstit?
Siinäpä se. Ateistit eivät välttämättä ole pahoja oman edun tavoittelijoita, koska kuitenkin syvällä sisimmässään uskovat hyvään ja johonkin, jonka mukaan pitää elää. Uskon sen olevan Jumalan ääni, vaikka ateisteina itseään pitävät muuta väittäisivät. Jos ateisti olisi johdonmukainen, hänellä ei olisi arvopohjaa, minkä perusteella jakaa ihmisiä hyviin ja pahoihin. Hyvä ja paha olisivat ihmismielen keksimiä juttuja, joista ei tarvitsisi piitata. Loogisesti ajatellen sinä ateistina et voisi edes loukkaantua, jos pitäisin sinua opportunistina.
Mihin perustat käsityksesi, että suvaitsevaisuus olisi hyvä asia? Kuka sen on keksinyt? Elätkö itse arvostamasi suvaitsevaisuuden aatteen mukaan? Täällä ilkut uskoville ja uskovaisille ihmisille omahyväisillä viesteilläsi.
Jos uskot raamatun tekstien olevan pelkkästään ihmisten kirjoittamia, olet valintasi tehnyt. Tiedän, ettei raamattu taivaasta ole tipahtanut. Ihmiset ovat kirjoittaneet tekstit, mutta uskon, että Jumala voi puhua ihmisten kautta.
Enhän kai ole missään vistissä sanonut suvaitsevaisuutta hyväksi asiaksi?
Tuomitsin vain kaksinaismoralistisen kommenttisi. Kehut jumalan antavan voimaa olaa suvaitsevainen ja hyvä, mutta samalla tuomitset toisin ajattelevat huonoiksi ihmisiksi.
En ilku kenellekkään.
Elän sovussa itseni ja ympäristöni kanssa.
Se, että onko sopuni ympäristön kanssa jumalan aikaansaannos, en tiedä, mutta uskon sen tulevan puhtaasti lainkuuliaisuudesta. Ihmisen kirjoittaman lain kuuliaisuudesta.
Vaikka Hammurabin laki on omaa ajatteluani lähimpänä, uskon silti yhteiskuntamme säätämiin lakiin ja niiden ylläpitämään järjestykseen.
En minä ole missään sanonut, että Jumala antaisi voimaa olla suvaitsevainen. Jeesuskaan ei suvainnut mitä tahansa, vaan haukkui ihmisiä mm. kyykäärmeiden sikiöiksi.
Väität, ettet ilku. Avauksessasi sanoit näitä keskusteluja hupaisiksi ja koomisiksi, vaikka tiedät ihmisten kirjoittavan tänne enimmäkseen vakavalla mielellä. Jos naurusi ei ole ivaa ja ilkkumista, niin mitä sitten?
Elät sovussa ympäristösi kanssa? Ilkkumalla sille?
...tahallasiko? Mistä tiedän, kuka kirjoittaa vakavissaan? Se, että sanon minusta koomista asiaa koomiseksi, ei ole ivaamista.
Minusta esimerkiksi Kummelit ovat koomisia. Ivaanko Kummeleita sanomalla, että Kummelit ovat koomisia?
Kyllin kypsä ja asiastaan varma ihminen kykenee käsittelemään myös huumoria ja nauramaan itselleen.
Nauran viesteillesi, ovat ne sen verran koomisia. Kummelihan on tarkoitettu naurettavaksi, toisin kuin useimmat viestit täällä.
Kypsästä sinä poika et vielä tiedä mitään. Veikkaanpa, että olet parikymppinen opiskelija, joka maistaa akateemista vapautta, mikä kohdallasi tarkoittaa vapautta ahdistavan uskon säännöistä ja kodin holhouksesta. Aluksi tunnet itsesi kaikkivoipaksi, kypsäksi, älykkääksi yms. Kaikki uskovaiset ja uskovat ovat tyhmiä satuihin uskojia. Luulet itse oivaltaneesi uskon järjettömyyden ja tieteen ihanuuden. Kuvittelet, etteivät kristityt ole koskaan miettineet asioita yhtä syvällisesti kuin sinä. Olet tiellä narsismiin, johon kuuluu juuri omien ansioiden paisuttelu. Nyt kuvittelet rikkovasi kaikki älyn rajat, kuten aiemmin totesit. Kun kuluu kymmenen vuotta eteenpäin, saatat huomata pudonneesi vapauden sijasta tyhjyyteen. Siitä vasta alkaa kypsymisesi.
Varmasti koit suurtakin neroutta kirjoittaessasi tuota. Valitettavasti vain olet väärässä. Niin ikäni suhteen kuin kaiken muunkin. Miten perustelet typeriä olettamuksiasi?
En ole opiskelija. En ole akateeminen. En ole sanonut uskovia tyhmiksi, satuihin uskojiksi kylläkin.
Milloin puhuin "älyn rajoista?" Juuri kuvailemasi reppanat tunkevat sanoja muiden suuhun. Meniköhän nyt niin, että vahinngossa kuvailitkin itsesi?
Rajojen rikkomisella tarkoitin nimenomaan fyysisiä rajoja. Hyppäämistä aina edellistä kertaa korkeammalle. Kiipeämistä aina edellistä kertaa nopeammin tai vaikeamman reitin. Omien fyysisten, mikä monesti tarkoittaa kyllä psyykkiste, rajojen rikkomista.
Meniköhän poikasella puurot ja vellit sekaisin. (velli on sitä löysempää.)
Kaikella kunnioituksella sanottuna, tekstisi on valheellista provoa kaikkinensa tai sinä olet täysin ajattelemattoman lapsellinen tomppeli, kuten lumiukkokin oikein todistaa.
Helppo on hillua ja mahtailla kun leukapielissä on vielä varaa ja huumorinkukka korvalehden takana, mutta saat huomata että aina ei ole näin.
Tässäpä aiemmin kirjoittamasi älynkukkanen, jos jo unohdit.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000014658287
Lähes kaiken olemisen takana on asioita joita ”tavallinen” ihminen ei osaa ajatella tai kuvitellakaan, ja eläminen yleensä on juuri niin ”helppoa” kuin kantajan rahkeet jaksavat kantaa.
Voihan se olla että monille on hyväksikin joskus huilata näistä henkisistä asioista.
Toinen ääripää on ontto tapakristillisyys, jossa päämääränä on vain ”näyttäytyminen ja talostelu”.
voisi tavallaan yhdistää? Eräs luokkakaverini vuosia sitten yläasteen biologian tunnilla sanoi, ettei missään sanota kauanko se yksi päivä Jumalalle luoda kesti. Itse olen tästä pohtinut asiaa siten, että kuten evoluutiossa kävi, kävi samoin Raamatun mukaan. Maa tuli ensin ja ihminen viimeksi jne. Voi ku osaisin selittää tän paremmin! Mutta sitä tarkoitan, että kun ylivoimainen ( ! ) tiede todisti evoluutioteorian, ei se todellakaan sulje Jumalaa pois. Minä uskon, vaikka uskoni on heikko ja sitä suren. En ole lestadiolainen, vaan tavallinen kirkkouskovainen.
"Mutta sitä tarkoitan, että kun ylivoimainen ( ! ) tiede todisti evoluutioteorian, ei se todellakaan sulje Jumalaa pois."
Siis ensinnäkään evoluutioTEORIAA ei ole todistettu. Jos se olisi todistettu, miksi puhuttaisiin edelleen teoriasta. Jos se joskus todistettaisiin, niin sen saisimme kyllä kuulla joka tuutista.
Ei evoluutio sinänsä Jumalaa pois sulje, mutta tekee Jumalasta erilaisen kuin mitä raamattu ilmoittaa.
Mikäli aiot uskossasi raamattuun nojata, niin kannattaa mustaa tämä: "Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." Eli älä pidä tiedettä jumalana. Tiede nimittäin erehtyy aina, enemmän tai vähemmän, koska sitä teemme me, ihmiset, jotka olemme Jumalan luomia. Jos pidämme tiedettä erehtymättömänä ja sen perusteella selitämme raamatun kirjoituksia, pidämme silloin itseämme yhtä viisaana/viisaampana kuin kaiken luojaa.
"Mikäli aiot uskossasi raamattuun nojata, niin kannattaa mustaa tämä: "Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." Eli älä pidä tiedettä jumalana. Tiede nimittäin erehtyy aina, enemmän tai vähemmän, koska sitä teemme me, ihmiset, jotka olemme Jumalan luomia. Jos pidämme tiedettä erehtymättömänä ja sen perusteella selitämme raamatun kirjoituksia, pidämme silloin itseämme yhtä viisaana/viisaampana kuin kaiken luojaa."
Näytätkö vielä ne kohdat missä pidin tiedettä jumalana, ennenkuin panet sanoja toisen suuhun? Ja tuo ylivoimainen tiede, jonka kirjoitin, niin se huutomerkki suluissa ainakin minulle tarkoittaa sellaista ironiaa, että asia ei todellakaan ole näin. Ehkä käsitit väärin tarkoitukseni.
eli anteeksi, että olen väärin arvioinut. Olen sitten tainnut ymmärtää väärin. Minulle vaan tuli kirjoituksestasi sellainen kuva, että uskot tieteen todistaneen evoluutioteorian Mutta ei se kirjoitukseni ainoastaan sinua koske vaan siinä on ajatukseni yleensäkin koskien ihmisiä.
Anteeksi, minäkin reagoin hiukan liian vahvasti.. Sitä ensin kirjoittaa ja sitten miettii, että ymmärsinköhän itsekään oikein! Ja minä kyllä luulin virheellisesti, että tiede on jotenkin evoluution todistanut.. Kiitos, kun oikaisit, se oli helpotus! Ehkä olisi pitänyt paremmin kuunnella biologian tunneilla yläasteella ja lukiossa! =)
Et ole minua loukannut, kiitos vaan! Näin kirjallisissa keskusteluissa joskus pitääkin kirjoittaa hiukan provokatiivisesti. Niin syntyy sitä keskustelua. Ja keskustelulla asiat selviää. Mukava ettei kuitenkaan jää mitään hampaankoloon.
Siunausta vaan sinulle, tuotat hyviä hedelmiä.
sinulle! =)
Ei se ole harhaa, että kaikki, joka syntyy, myös joskus kuolee. Siitä eteenpäin on sitten jotakin, joka ei selviä ihmisten välisissä keskusteluissa. Se selviää ajan rajan tuolla puolen meille jokaiselle vuorollamme. Skeptikko voi uskoa, ettei kuoleman jälkeen ole mitään, koska kukaan ei ole sitä todistanut. Kristitty uskoo, että hän uskollaan saa omistaa armon, ja pääsee kuolemasta iankaikkiseen elämään, aivan kirkon nykyisen opetuksen mukaisesti.
On myös olemassa mustaa henkeä, joka lähtee liikkeelle vastakkaisesta ajatuksesta. Se aina haluaa jotain itselleen: Valtaa, voimaa, ihmisten sieluja. Se haluaa rikkoa kaikkea hyvää, ja tehdä ihmiset riippuvaisiksi itsestään. Kun ihminen haluaisi irrottautua siitä, se osoittaa, ettei paluuta ole. Kaikki on mennyttä. Ei ole toivoa. Tämä henki tuntuu jossain määrin voimistavan otettaan maailmassa.
Enpä edes skeptikkona väheksyisi tuota pahan vallan olemassaoloa, mutta ihmetyttää tietysti sekin, jos hyvän olemassaolo ei ole skeptikolle missään elämänvaiheessa paljastunut.
Silloin tällöin ihmisellä on sellainen hyvä ja rauhalinen olo, jonka toivoisi jatkuvan. Se tosin ei kestä kauan, kun jokin ajatus jo sotkee tunteen, mutta kristittynä ajattelen niiden hetkien olevan sellaista taivaallista esimakua. Minulla oli kerran oikein kylmä. Ei ollut heti mahdollisuutta päästä lämpimään, joten jouduin siinä hetken kärvistelemään. Mieleeni tuli, että taivaassa kaikki tuskat ja kivut otetaan pois. "Taivaassa ei siis ole koskaan kylmä". Eikä mitään muutakaan vaivaa. Näinkin pieni asia voi olla kristitylle merkkinä taivaasta.
http://www.warriorsfortruth.com/beheading-video-eugene-armstrong.html
http://www.apostatesofislam.com/media/video/stoning_video_100kbps.wmv
http://www3.nd.se/video/agri_short.mpg
KAIKILLE autoilijoillekin pitää säätäää kypäräpakko !
Autossa on riskit paljon suuremmat ja lukuisammat saada päävammoja ilman kypärää.
Ensisijalle laittaisin Kanadan mallin matkimisessa sen, että pyöräilijää koskisi
jalankulkijan liikenne- ja kulkusäännöt. Koska kaikki pyöräilijät ovat mieltäneet ne jo äidin maidossa ja ovat näin selkäytimessä.
Pyöräilijä on täysin turvaton ajaessaan kovan liikennevirran seassa tien/kadun oikeata reunaa ilman, että voisi kontrolloida takaa tulevien aikeita ja virheitä.
Kun takapuolessa ei ole silmiä ?
Näin säästyisi arviolta noin 15 pyöräilijän henkeä vuosittain !
Arvio perustuu noin kahdenkymmenen vuoden seurantaani maassamme sattuneista pyräilijöiden em. kuolon kolareista. Tähän minulla on ollut mainio tilaisuus vakuutusammattini johdosta.
Kaiken sen vaivannäön ja itsensä likoon laittamisen ja siitä johtuneen sisäaivojen turpoamisen johdosta ja kunniaksi taloustieteen maisteri, kaupan osa-aika kassa, ikiliikkuttaja, Jyväskylän apulaiskaupunginjohtajan neuvonantaja, liikenneministeri Susanna Huovisen kunniaksi liikuttavaa marssimusiikkia:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4c/Internationale-ru1.ogg
Linkeistäsi löytyy nimenomaan sellaista tavaraa, jota usko "jumalaan" saa aikaan. Minulle uskominen allahiin ja raamatun jumalaan on yksi ja sama asia. Nuo videot ovat vain todiste siitä, että ihmiset ovat erittäin brutaaleja, ja perustelevat sitä uskonnolla.
Videoilla nähdyt teot ovat varsin tuttuja kristiuskon historiassa.
Joten: Mikä oli pointtisi?
Harmittaa ettei aina ja kaikesta niin paatoksellisesti saarnaava Melperi ole kysymykseeni vastannut. Sieltä kun olisi voinut tulla hyväkin vastaus.
Tietysti, eihän tässä tapauksessa voi ketään harhaopista syyttää..se kun tuntuu olevan Mellukan lempipuuhaa.
Olen nyt rekisteröinyt nimimerkkini.
"Melperi ja kumppanit, keskustelette hienosti"
Sori, mutta tämän luettuani purskahdin nauruun... Kiitos päivän piristyksestä! :)