Radio Vegan haastattelu, Lauren
simultaanitulkkaus kirjoitti
Radio Vegassa haastateltiin äsken ohjelmassa "Dagens Inblick" Krister Laurenia. Vaasanyliopistosta. Toimittaja kutsui häntä "Suomen Herra Kielikylvyksi" "Mister Språkbad i Finland".
Aiheena oli kielikylvyt ja se, pettävätkö ne ruotsinkieliset suomenruotsalaisuuden, jotka toimivat suomenkielisissä yliopistoissa, ja syrjäytyvätkö he ankkalammen huomiosta ja rahoista.
L: 70-luvulla minulle sanottiin, että "Olet suomenruotsalaisuuden ulkopuolella".
Toimittaja: Sinulle kuuluu kunnia, että kielikylvyt tulivat Suomeen.
Lauren: Olimme Kanadassa ja siellä vaimoni sanoi, että tämä kielikylpyidea otetaan Suomeen, joten se on vaimoni, joka kantaa kielikylpyideasta vastuun. Se oli 26 vuotta sitten, joten kohta on 30-vuotisjuhla.
Suomessa on n. 6000 lasta tällä hetkellä kielikylvyssä, suurin osa länsirannikolla, n. 15-20-kuntaa osallistuu. Toiminta on etupäässä ruotsinkielisissä kunnissa, mutta vähän myös kaksi- ja suomenkielisissä kunnissa esim. Kajaanissakin on.
T:Mikä on oikea mikä väärä tapa pitää kielikylpyä?
L: Suomenkielisten kylvettäminen ruotisnkielisiki. Ruotsin kielellä kylvetettävien suomenkielisten suhteen on selvää, että he koska he ovat enemmistöryhmä, heitä kylvetetään. Emme voi pitää samanlaista ruotsinkielisille, koska he ovat vähemmstö, joten suomenruotsalaisille ei ole tätä samaa, joka on suomenkielisille, enemmistölle.
Entä Närpiössä, voisiko siellä pitää?
(Kääntäjän huomautus: Lauren ei vastaa tähän kysymykseen. Närpiössä on nimittäin n. 10 lapselle kielikylpypäiväkoti Päivis, mutta se on ilmeisesti Laurenille niin suuri murheen aihe, että hän ei halua edes mainita sitä eikä siksi vastaa toimittajan esittämään kysymykseen, vaan kiertää sen.)
L:Pietarsaaressa voi olla toki ruotsinkielisillekin, mutta kaksikielisillä paikkakunnilla kuten Helsingissä on ruotsinkielisille kielikylpy kaduilla ruotsinkielisille. Mutta Närpiö ei tarjoa kovin paljon kulttuuria.(?)
T:Tuleeko suomenkielisestä lapsesta suomenruotsalainen, jos hän käy kielikylvyssä?
L: En tiedä. Vaikea identiteettikysymys, Kanadassa uskotaan niin, että identiteetti voi muuttua.(?)
33 vuotta sitten epäiltiin koko kielikylpyä.
Lapset jotka tulevat kotioloijensa vuoksi(vanhemmat eir kielisiä) 2-kielisiksi, heitä pidetään suomenruotsalaisina, mutta se riippuu siitä kuinka vahva on ympäristö. Kielikylvystä emme tiedä, tuottaako se suomenruotsalaisia.
Toimittaja: Lapseni sanoivat olevansa kaksikielisiä. Eikö se ole vaarallista kielitilastoille, jos ihmiset alkavat määritellä itsensä kaksikielisiksi?
L:Tunnen monia, jotka ovat suomenkielisiä, mutta osaavat fantastisesti ruotsia ja ovat kultturellejakin.
T:Onko vielä vastustusta kielikylvyille?
L: On vakavaa vastustusta mielipideosastoilla ja seminaareissa, joka oli negatiivistä, mutta kannatus on lisääntynyt vastustuksen myötä, lisää ilmoittautuneita.
T:Kielikylpylapset olisivat kuulemma halunneet ottaa osaa Stafettikarnevaaleihin(suomenruotsalaisten koulujen jokavuotinen urheilutapahtuma stadionilla Helsingissä), mutta heille oli sanottu, että heille ei ole siellä stadionilla tilaa.
L: Tyhmää, jos ei kielikylvyissä olevia suomenkielisä lapsia oteta mukeen, jos he haluavat elää näin ruotsiksi ja saada ruotsinkielisiä elämyksiä.
T: Mutta jos stadionilla kuulee kuulutuksista, että "Aulikki ja Kyllikki voittivat juoksun", jos kielikylvyissä olevat näin osallistuisivat Stafett- karnevaaleihin, niin tulevatko aidot suomenruotsalaiset silloin enää stadionille ollenkaan?
L:Ehkä rajat ylittyisivät. Ei ehkä ole ennakkoluuloja nuorilla suomenruotsalaisilla.
T:Tulevatko lapset kielikylvyissä puolikielisiksi? L: Heistä tulee neljäkielisiä. (?) Jos on tullut ruotsin kanssa tekemisiin, saa enemmän koodeja. Suuri voitto.(?)
T: puhukaamme haastatteluista. Olen huomannut, että vaajaamieliset palvelevat Vaasassa täydellisellä ruotsin kielillä torilla myydessään. Miksi?
L: Downin syndroomassa on fantastista, että ne lapset puhuvat jopa neljää kieltä, oppivat. Ei ole kyse siitä, että ei osattaisi, jos downin syndroonalaisetkin osaavat palvella monella kielellä. Terveiden pitäis myös osata ruotsia.
Mutta monet, jotka ovat opiskelleet yliopistossa vaikka neljäkin vuotta, eivät osaa ruotsia, joten siinä on kyseessä jokin muu syy, miksi ei osata palvella ruotsiksi.
(No he eivät halua, Lauren!)
T:Lauren julkaissut kirjan, jota mainostaa.
Neuvoo lukemaan sen nopeasti.
Vaasan yliopistossa olet. Oletko tuntenut, että sinut olisi unohdettu toiselle puolelle kielirajaa, suomenkieliselle puolelle?
L: Meitä on monta, useita joka ovat suomenkielisessä yliopistossa. Minulle sanottiin, että koska olet siellä, sinut unohdetaan, ja se on totta, minut on unohdettu suomenruotsalaisten keskuudessa.
T:Oletko tunnetumpi maailmassa kuin Ruotsisuomessa?
L:Kyllä. Donner sanoi kerran, että voit tutkia Hgissä ja Trella, mutta ei muualla muualla Suomessa, jos jotain haluaa saavuttaa.
T:Kun mitaleja jaetaan, jäättekö ilman te jotka työskentelette ns. suomenkielisen kulttuurin puolesta?
L: Suomessa on itse asiassa kaksi kulttuurista maata, jotka ovat kaukana toisistaan, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Suomenruotsalaiset yksiköt ovat lähetyssaarnaajia, hyvin tärkeitä ruotsinkielisyydelle.
T: Valitsit kansainvälisen uran, koska aattelit, että suomenruotsalaisuudessa ei voi tehdä uraa?
L: No tällä keilikylpyalalla ei tarvitse olla riippuvainen vanhoista rooleista, ja satsasin kansainvälisiin yhteyksiin, en uran tekemiseen Suomessa.
T:Pitäisikö maaseutuyliopistot lakkauttaa ja vain HY jättää?
L. Keskustapuolueessa ollaan lähellä suomenruotsalaisuutta, mutta yliopistot ovat olleet luovia yhteisöjä. Vaasan yliopistossa olemme pioneereja tietokielen vallinnassa. Monet ruotsinkieliset käyvät opiskelemassa suomeksi ja tarvitsevat tietoruotsia. Suomenruotsalaiset eivät saa huomiota, jos tekevät tutkimuksen suomenkielisessä yliopistossa.
Pekuniaarista apua (rahaa) ei anneta ruotsinkielisille, jotka opiskelevat suomenkielisissä korkeakouluissa, vain jotain yksittäisiä tapauksia on, jolloin ovat saaneet tukea. Suomenruotsalaisten rahastojen ohjesäännöt ohjaavat rahan vain ruotsinkielisille korkeakouluille.
Olemme suomenkielisessä mediassa. Ja kansainvälisesti. Istun itse tiedejulkaisujen toimituksissa.
T:Ruotsinkielisen ei tarvitse olla kovin hyvä ankkalammessa, jossa huomio ja ystävällisyys jaetaan toinen toisilleen?
L: Stipendejä pitäisi jakaa sellaisille, joilla on kykyjä, eikä vain kahvipöydissä toinen toislleen.
T: Onko ankkalampi suojattu?
L:Ei siellä tarvitse tehdä paljon töitä, saadakseen jatkaa, näin se on.
T: Åbo Akademista ei tule moni sinua taputtamaan selkään vai tuleeko?
L:Kontaktit eivät ole sellaisia kuin voisivat olla. Suomenruotsalaiset kolleegat eivät ole kunnostautuneet tällaisessa.
T:Sinä haluat syödä päivällisiä suomenkielisten kanssa? Oletko ollenkaan syönyt turkulaisten ÅA-kolleegojen?
L: Kyllä olen, mutta voisi kehittää enemmän. Molemmilta puolista voisi rakentaa siltaa Turusta Vaasaan ja päinvastoin.
T:Tutkimuksesi koski saarnaajien kielenkäyttöä ja kääntämistä. Kun vapaudut yliopistosta, mitä teet?
L:Minulla on maailman suurin vapaus ammattimielessä. Jatkan kielikylpytutkimusta. Olen mukana niin kauan ja joka paikassa kuin vain pystyn. v. 2010 jään eläkkeelle, olen 68 silloin. Aion toimia senkin jälkeen täysillä.
En ole tulppa reiässä.
simultaanitulkkaus kirjoitti
Radio Vegassa haastateltiin äsken ohjelmassa "Dagens Inblick" Krister Laurenia. Vaasanyliopistosta. Toimittaja kutsui häntä "Suomen Herra Kielikylvyksi" "Mister Språkbad i Finland".
Aiheena oli kielikylvyt ja se, pettävätkö ne ruotsinkieliset suomenruotsalaisuuden, jotka toimivat suomenkielisissä yliopistoissa, ja syrjäytyvätkö he ankkalammen huomiosta ja rahoista.
L: 70-luvulla minulle sanottiin, että "Olet suomenruotsalaisuuden ulkopuolella".
Toimittaja: Sinulle kuuluu kunnia, että kielikylvyt tulivat Suomeen.
Lauren: Olimme Kanadassa ja siellä vaimoni sanoi, että tämä kielikylpyidea otetaan Suomeen, joten se on vaimoni, joka kantaa kielikylpyideasta vastuun. Se oli 26 vuotta sitten, joten kohta on 30-vuotisjuhla.
Suomessa on n. 6000 lasta tällä hetkellä kielikylvyssä, suurin osa länsirannikolla, n. 15-20-kuntaa osallistuu. Toiminta on etupäässä ruotsinkielisissä kunnissa, mutta vähän myös kaksi- ja suomenkielisissä kunnissa esim. Kajaanissakin on.
T:Mikä on oikea mikä väärä tapa pitää kielikylpyä?
L: Suomenkielisten kylvettäminen ruotisnkielisiki. Ruotsin kielellä kylvetettävien suomenkielisten suhteen on selvää, että he koska he ovat enemmistöryhmä, heitä kylvetetään. Emme voi pitää samanlaista ruotsinkielisille, koska he ovat vähemmstö, joten suomenruotsalaisille ei ole tätä samaa, joka on suomenkielisille, enemmistölle.
Entä Närpiössä, voisiko siellä pitää?
(Kääntäjän huomautus: Lauren ei vastaa tähän kysymykseen. Närpiössä on nimittäin n. 10 lapselle kielikylpypäiväkoti Päivis, mutta se on ilmeisesti Laurenille niin suuri murheen aihe, että hän ei halua edes mainita sitä eikä siksi vastaa toimittajan esittämään kysymykseen, vaan kiertää sen.)
L:Pietarsaaressa voi olla toki ruotsinkielisillekin, mutta kaksikielisillä paikkakunnilla kuten Helsingissä on ruotsinkielisille kielikylpy kaduilla ruotsinkielisille. Mutta Närpiö ei tarjoa kovin paljon kulttuuria.(?)
T:Tuleeko suomenkielisestä lapsesta suomenruotsalainen, jos hän käy kielikylvyssä?
L: En tiedä. Vaikea identiteettikysymys, Kanadassa uskotaan niin, että identiteetti voi muuttua.(?)
33 vuotta sitten epäiltiin koko kielikylpyä.
Lapset jotka tulevat kotioloijensa vuoksi(vanhemmat eir kielisiä) 2-kielisiksi, heitä pidetään suomenruotsalaisina, mutta se riippuu siitä kuinka vahva on ympäristö. Kielikylvystä emme tiedä, tuottaako se suomenruotsalaisia.
Toimittaja: Lapseni sanoivat olevansa kaksikielisiä. Eikö se ole vaarallista kielitilastoille, jos ihmiset alkavat määritellä itsensä kaksikielisiksi?
L:Tunnen monia, jotka ovat suomenkielisiä, mutta osaavat fantastisesti ruotsia ja ovat kultturellejakin.
T:Onko vielä vastustusta kielikylvyille?
L: On vakavaa vastustusta mielipideosastoilla ja seminaareissa, joka oli negatiivistä, mutta kannatus on lisääntynyt vastustuksen myötä, lisää ilmoittautuneita.
T:Kielikylpylapset olisivat kuulemma halunneet ottaa osaa Stafettikarnevaaleihin(suomenruotsalaisten koulujen jokavuotinen urheilutapahtuma stadionilla Helsingissä), mutta heille oli sanottu, että heille ei ole siellä stadionilla tilaa.
L: Tyhmää, jos ei kielikylvyissä olevia suomenkielisä lapsia oteta mukeen, jos he haluavat elää näin ruotsiksi ja saada ruotsinkielisiä elämyksiä.
T: Mutta jos stadionilla kuulee kuulutuksista, että "Aulikki ja Kyllikki voittivat juoksun", jos kielikylvyissä olevat näin osallistuisivat Stafett- karnevaaleihin, niin tulevatko aidot suomenruotsalaiset silloin enää stadionille ollenkaan?
L:Ehkä rajat ylittyisivät. Ei ehkä ole ennakkoluuloja nuorilla suomenruotsalaisilla.
T:Tulevatko lapset kielikylvyissä puolikielisiksi? L: Heistä tulee neljäkielisiä. (?) Jos on tullut ruotsin kanssa tekemisiin, saa enemmän koodeja. Suuri voitto.(?)
T: puhukaamme haastatteluista. Olen huomannut, että vaajaamieliset palvelevat Vaasassa täydellisellä ruotsin kielillä torilla myydessään. Miksi?
L: Downin syndroomassa on fantastista, että ne lapset puhuvat jopa neljää kieltä, oppivat. Ei ole kyse siitä, että ei osattaisi, jos downin syndroonalaisetkin osaavat palvella monella kielellä. Terveiden pitäis myös osata ruotsia.
Mutta monet, jotka ovat opiskelleet yliopistossa vaikka neljäkin vuotta, eivät osaa ruotsia, joten siinä on kyseessä jokin muu syy, miksi ei osata palvella ruotsiksi.
(No he eivät halua, Lauren!)
T:Lauren julkaissut kirjan, jota mainostaa.
Neuvoo lukemaan sen nopeasti.
Vaasan yliopistossa olet. Oletko tuntenut, että sinut olisi unohdettu toiselle puolelle kielirajaa, suomenkieliselle puolelle?
L: Meitä on monta, useita joka ovat suomenkielisessä yliopistossa. Minulle sanottiin, että koska olet siellä, sinut unohdetaan, ja se on totta, minut on unohdettu suomenruotsalaisten keskuudessa.
T:Oletko tunnetumpi maailmassa kuin Ruotsisuomessa?
L:Kyllä. Donner sanoi kerran, että voit tutkia Hgissä ja Trella, mutta ei muualla muualla Suomessa, jos jotain haluaa saavuttaa.
T:Kun mitaleja jaetaan, jäättekö ilman te jotka työskentelette ns. suomenkielisen kulttuurin puolesta?
L: Suomessa on itse asiassa kaksi kulttuurista maata, jotka ovat kaukana toisistaan, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Suomenruotsalaiset yksiköt ovat lähetyssaarnaajia, hyvin tärkeitä ruotsinkielisyydelle.
T: Valitsit kansainvälisen uran, koska aattelit, että suomenruotsalaisuudessa ei voi tehdä uraa?
L: No tällä keilikylpyalalla ei tarvitse olla riippuvainen vanhoista rooleista, ja satsasin kansainvälisiin yhteyksiin, en uran tekemiseen Suomessa.
T:Pitäisikö maaseutuyliopistot lakkauttaa ja vain HY jättää?
L. Keskustapuolueessa ollaan lähellä suomenruotsalaisuutta, mutta yliopistot ovat olleet luovia yhteisöjä. Vaasan yliopistossa olemme pioneereja tietokielen vallinnassa. Monet ruotsinkieliset käyvät opiskelemassa suomeksi ja tarvitsevat tietoruotsia. Suomenruotsalaiset eivät saa huomiota, jos tekevät tutkimuksen suomenkielisessä yliopistossa.
Pekuniaarista apua (rahaa) ei anneta ruotsinkielisille, jotka opiskelevat suomenkielisissä korkeakouluissa, vain jotain yksittäisiä tapauksia on, jolloin ovat saaneet tukea. Suomenruotsalaisten rahastojen ohjesäännöt ohjaavat rahan vain ruotsinkielisille korkeakouluille.
Olemme suomenkielisessä mediassa. Ja kansainvälisesti. Istun itse tiedejulkaisujen toimituksissa.
T:Ruotsinkielisen ei tarvitse olla kovin hyvä ankkalammessa, jossa huomio ja ystävällisyys jaetaan toinen toisilleen?
L: Stipendejä pitäisi jakaa sellaisille, joilla on kykyjä, eikä vain kahvipöydissä toinen toislleen.
T: Onko ankkalampi suojattu?
L:Ei siellä tarvitse tehdä paljon töitä, saadakseen jatkaa, näin se on.
T: Åbo Akademista ei tule moni sinua taputtamaan selkään vai tuleeko?
L:Kontaktit eivät ole sellaisia kuin voisivat olla. Suomenruotsalaiset kolleegat eivät ole kunnostautuneet tällaisessa.
T:Sinä haluat syödä päivällisiä suomenkielisten kanssa? Oletko ollenkaan syönyt turkulaisten ÅA-kolleegojen?
L: Kyllä olen, mutta voisi kehittää enemmän. Molemmilta puolista voisi rakentaa siltaa Turusta Vaasaan ja päinvastoin.
T:Tutkimuksesi koski saarnaajien kielenkäyttöä ja kääntämistä. Kun vapaudut yliopistosta, mitä teet?
L:Minulla on maailman suurin vapaus ammattimielessä. Jatkan kielikylpytutkimusta. Olen mukana niin kauan ja joka paikassa kuin vain pystyn. v. 2010 jään eläkkeelle, olen 68 silloin. Aion toimia senkin jälkeen täysillä.
En ole tulppa reiässä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.