repeämien ompelusta

Koneellako se sitten tikattiinkin, heh?!

sentään! kirjoitti:

Koneellako se sitten tikattiinkin, heh?!

...ei oikein ajatus näköjään kulkenut kympillä :o)
Siis käsin tietenkin ommeltiin, mutta nukutuksessa. Mitäköhän ajattelin kirjoittaessani aiempaa tekstiä...

ja ilmeisesti pitääkin usein paikkansa, että ensimmäisen synnytyksen jälkeen seuraavat synnytykset sujuvat aina helpommin. Synnytysten helppouteen vaikuttanee pienempi välilihavastus.

Mietin, että onko kudosten venyminen välilihankin osalta todellista, eivätkä paikat ikinä todellakaan palaudu ennalleen, vai onko kyseessä enemmän vai vähemmän urbaanilegenda.

sanotaan kirjoitti:

ja ilmeisesti pitääkin usein paikkansa, että ensimmäisen synnytyksen jälkeen seuraavat synnytykset sujuvat aina helpommin. Synnytysten helppouteen vaikuttanee pienempi välilihavastus.

Mietin, että onko kudosten venyminen välilihankin osalta todellista, eivätkä paikat ikinä todellakaan palaudu ennalleen, vai onko kyseessä enemmän vai vähemmän urbaanilegenda.

Lue lisää

kyllä se vaan niin on että ei ne paikat palaudu entiselleen vaikka mitä tekisi. Jonkin verran löysemmäksi jää aina, ja tästä syystä seuraavat synnytykset ovat yleensä hiukka helpompia/nopeampia. Emättimen sisältäkin väljenee jolloin vauva mahtuu paremmin kulkemaan sen läpi, ei pelkästään välilihan alue veny.

toimintaa kaiken kaikkiaan, varsinkin kun ajattelee, miten tärkeässä tehtävässä naisen synnytyselimet kuitenkin ovat! Ilmeisesti kaikki ensisynnyttäjät repeävät enemmän/vähemmän, ja sitten vain kursitaan pahimmat riekaleet kasaan ja toivotaan parasta!

Milloinkohan näistä asioista aletaan julkiselta taholta, siis neuvolat ja sairaalat, puhumaan niin kuin ne todella ovat? Synnytyskertomuksessakaan ei yleensä kerrota juuri mitään äidille tulleista vammoista tai siitä, miltä synnytys on äidistä oikeasti tuntunut. Melkoinen hyssyttelymentaliteetti on siis vallalla.

roisia kirjoitti:

toimintaa kaiken kaikkiaan, varsinkin kun ajattelee, miten tärkeässä tehtävässä naisen synnytyselimet kuitenkin ovat! Ilmeisesti kaikki ensisynnyttäjät repeävät enemmän/vähemmän, ja sitten vain kursitaan pahimmat riekaleet kasaan ja toivotaan parasta!

Milloinkohan näistä asioista aletaan julkiselta taholta, siis neuvolat ja sairaalat, puhumaan niin kuin ne todella ovat? Synnytyskertomuksessakaan ei yleensä kerrota juuri mitään äidille tulleista vammoista tai siitä, miltä synnytys on äidistä oikeasti tuntunut. Melkoinen hyssyttelymentaliteetti on siis vallalla.

Lue lisää

Eihän ne kätilöt mitään plastiikkakirurgeja ole, kursitaan nyt vähän sinne päin.Mitä se nyt haittaa vaikka sinne värkkiin jotain riekaleita tai poimuja jää ?? Joku ehkä tekee tarkempaa työtä kuin toinen, mutta mokia varmaan tapahtuu. Vai mitä mieltä te olette, kyllä sillä värkin toimivuudella ainakin minulle on suuri merkitys.

Rosebud kirjoitti:

Eihän ne kätilöt mitään plastiikkakirurgeja ole, kursitaan nyt vähän sinne päin.Mitä se nyt haittaa vaikka sinne värkkiin jotain riekaleita tai poimuja jää ?? Joku ehkä tekee tarkempaa työtä kuin toinen, mutta mokia varmaan tapahtuu. Vai mitä mieltä te olette, kyllä sillä värkin toimivuudella ainakin minulle on suuri merkitys.

Lue lisää

kätilönä ja muutaman lapsen synnyttäneenä ja seksiäkin harrastavana, olen kyllä sen verran kollegiaalinen synnyttäjiä kohtaan ettei tulisi mieleenkään huitaista kenenkään alapäätä kasaan.

Itseasiassa kätilöt ompelevat kauniimmin ja enemmän huolella alapään kuin lääkärit. Osa meistä jopa tekee kaikkien välikerrosten ompelemisten jälkeen pintaan ns. jatkuvan ompeleen, jolloin arpea ei juurikaan edes huomaa.

Tärkeintä ompelussa on että limakalvot ommellaan limakalvoihin ja lihakset lihaksiin, muuten ei hermotus toimi kunnolla, eikä haavat parane kunnolla ja arvista voi tulla todella kipeät. Harvoin, siis todella harvoin, repeämät ovat niin pahat ettei niistä tahdo saada vuodolta tolkkua synnytyssalissa ommellessa ja silloin mennäänkin leikkaussaliin, jossa voidaan polttaa vuotavia suonia ja näkyvyys paranee huomattavasti.

Se, että uudelleensynnyttäjällä on synnytyksen jälkeen väljemmät paikat, johtuu suurimmaksi osaksi emättimen kudosten venymisestä ja ne venyvät vaikka ei tulisi ensimmäistäkään repeämää.

Tosin erityisesti vanhemmissa kätilöissä löytyy kyllä ihmisiä, joille seksuaalisuus ei ole niin tärkeä osa ihmisyyttä, että he senkään varjolla ompelisivat huolella. Tällaisista asioista voi tehdä valituksen ja se voi mennä läpi potilasvahinkolainkin suhteen, jolloin korvausleikkauksen ja ompelun saa "talon piikkiin". Tästä kannattaa pitää kiinni, seksuaaliterveys on todella tärkeä osa ihmistä.

kommentoitava kirjoitti:

kätilönä ja muutaman lapsen synnyttäneenä ja seksiäkin harrastavana, olen kyllä sen verran kollegiaalinen synnyttäjiä kohtaan ettei tulisi mieleenkään huitaista kenenkään alapäätä kasaan.

Itseasiassa kätilöt ompelevat kauniimmin ja enemmän huolella alapään kuin lääkärit. Osa meistä jopa tekee kaikkien välikerrosten ompelemisten jälkeen pintaan ns. jatkuvan ompeleen, jolloin arpea ei juurikaan edes huomaa.

Tärkeintä ompelussa on että limakalvot ommellaan limakalvoihin ja lihakset lihaksiin, muuten ei hermotus toimi kunnolla, eikä haavat parane kunnolla ja arvista voi tulla todella kipeät. Harvoin, siis todella harvoin, repeämät ovat niin pahat ettei niistä tahdo saada vuodolta tolkkua synnytyssalissa ommellessa ja silloin mennäänkin leikkaussaliin, jossa voidaan polttaa vuotavia suonia ja näkyvyys paranee huomattavasti.

Se, että uudelleensynnyttäjällä on synnytyksen jälkeen väljemmät paikat, johtuu suurimmaksi osaksi emättimen kudosten venymisestä ja ne venyvät vaikka ei tulisi ensimmäistäkään repeämää.

Tosin erityisesti vanhemmissa kätilöissä löytyy kyllä ihmisiä, joille seksuaalisuus ei ole niin tärkeä osa ihmisyyttä, että he senkään varjolla ompelisivat huolella. Tällaisista asioista voi tehdä valituksen ja se voi mennä läpi potilasvahinkolainkin suhteen, jolloin korvausleikkauksen ja ompelun saa "talon piikkiin". Tästä kannattaa pitää kiinni, seksuaaliterveys on todella tärkeä osa ihmistä.

Lue lisää

Synnyttäjä on sitten onnekas, jos saa sinut kätilökseen. Olisipa kaikki tuollaisia kuin sinä.

Rosebud kirjoitti:

Synnyttäjä on sitten onnekas, jos saa sinut kätilökseen. Olisipa kaikki tuollaisia kuin sinä.

tämä ei aloittajan kysymykseen vastaa mutta jos jollekin jolla on synnytys edessä jäi pelottava kuva ja käsitys että jokainen repeää, varsinkin jos on ensisynnyttäjä, niin tässä on kuitenkin kahden lapsen äiti, joka ei ole saanut ainuttakaan tikkiä kummassakaan synnytyksessä. eli ei leikattu välilihaa eikä tullut repeämiä. molemmissa synnytyksissä tuli vain pienet nirhaumat jotka eivät tikkejä kaivanneet.

käsittääkseni jonkinlainen osuus on jokaisen kudostyypillä, toisen joustaa enemmän ja toisen vähemmän.

laine kirjoitti:

tämä ei aloittajan kysymykseen vastaa mutta jos jollekin jolla on synnytys edessä jäi pelottava kuva ja käsitys että jokainen repeää, varsinkin jos on ensisynnyttäjä, niin tässä on kuitenkin kahden lapsen äiti, joka ei ole saanut ainuttakaan tikkiä kummassakaan synnytyksessä. eli ei leikattu välilihaa eikä tullut repeämiä. molemmissa synnytyksissä tuli vain pienet nirhaumat jotka eivät tikkejä kaivanneet.

käsittääkseni jonkinlainen osuus on jokaisen kudostyypillä, toisen joustaa enemmän ja toisen vähemmän.

Lue lisää

osaltaan vaikuttaa varmasti korvien väli, eli jos pelkäät synnytystä kovasti, niin varmasti myös ongelmia tulee helpommin synnytyksessä.

Itse pelkäsin synnytystä tosi paljon, olin ihan shokissa koko ajan ja tärisin kylmästä, sain toisen asteen repeämät eikä niitä ommeltu kunnolla. Synnytys oli ihan kamala, homma muistutti lähinnä teurastamotouhua. Nyt tuntuu siltä, että persiis on levällään kuin ... ja ilmaa heiluu sinne sun tänne jalkovälissä, mikä sekään ei ole mukavaa. Kyllä koko ajan todellakin tunnen repineeni itseni ja ähistäneeni vauvan ulos eikä ole mitenkään mukava eikä todellakaan ylevä olo.

repeämiseen kirjoitti:

osaltaan vaikuttaa varmasti korvien väli, eli jos pelkäät synnytystä kovasti, niin varmasti myös ongelmia tulee helpommin synnytyksessä.

Itse pelkäsin synnytystä tosi paljon, olin ihan shokissa koko ajan ja tärisin kylmästä, sain toisen asteen repeämät eikä niitä ommeltu kunnolla. Synnytys oli ihan kamala, homma muistutti lähinnä teurastamotouhua. Nyt tuntuu siltä, että persiis on levällään kuin ... ja ilmaa heiluu sinne sun tänne jalkovälissä, mikä sekään ei ole mukavaa. Kyllä koko ajan todellakin tunnen repineeni itseni ja ähistäneeni vauvan ulos eikä ole mitenkään mukava eikä todellakaan ylevä olo.

Lue lisää

kamalia muistoja mikkelistä. Yksi lapsi ja ainoaksi jää. Repesin peräsuoleen asti ja verta menetin niin että vaihtoa tarjosivat. Kätilö moitti minua siitä, että veriarvoni olivat aivan varmasti alhaisemmat kuin neuvolassa mitatut ja synnytyksessä menetetyt. Toipumishuoneessa kaksi sidettä kastui läpimäriksi verestä ja olisin kaatunut huimauksesta ellei mieheni olisi ollut tukemassa. Minä en ymmärtänyt kertoa, mistä olisin tiennyt ettei sellainen verenvuoto ollut normaalia kun kukaan ei kysynyt. Pidättämisvaikeuksista kärsin muistaakseni lähes kaksi vuotta, siitäkään en valittanut kun ei kysytty. Arvet jättivät alapään araksi, seksielämä kärsi todella pahasti... Onneksi tästä on yli kymmenen vuotta. Asiat ovat varmasti muuttuneet.

epäonninen kirjoitti:

kamalia muistoja mikkelistä. Yksi lapsi ja ainoaksi jää. Repesin peräsuoleen asti ja verta menetin niin että vaihtoa tarjosivat. Kätilö moitti minua siitä, että veriarvoni olivat aivan varmasti alhaisemmat kuin neuvolassa mitatut ja synnytyksessä menetetyt. Toipumishuoneessa kaksi sidettä kastui läpimäriksi verestä ja olisin kaatunut huimauksesta ellei mieheni olisi ollut tukemassa. Minä en ymmärtänyt kertoa, mistä olisin tiennyt ettei sellainen verenvuoto ollut normaalia kun kukaan ei kysynyt. Pidättämisvaikeuksista kärsin muistaakseni lähes kaksi vuotta, siitäkään en valittanut kun ei kysytty. Arvet jättivät alapään araksi, seksielämä kärsi todella pahasti... Onneksi tästä on yli kymmenen vuotta. Asiat ovat varmasti muuttuneet.

Lue lisää

repesin todella paljon eikä kukaan puhunut asiasta mitään. 17 tikkiä ja ompeleet miten sattuu. Luulin että kaikki oli hyvin, vasta neuvolassa hoitaja sanoi että minulla oli sitten paha repeämä. Olin synnytyksen ajan jotenkin niin tokkurassa etten tajunnut mitä siellä tapahtui. Nyt isomman asian tekeminen on todella vaikeaa, seksiä ei voi kuvitellakaan, ja pelkään päästäväni housuun jotain ylimääräistä. Synnytyksestä on 3kk ja toivottavasti kaikki palaa ennalleen!