Ohhoh!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000006&conference=4500000000000043&posting=22000000014651541

mutta varmaan siinä olisi pitänyt olla jotakin kiellettyä - kielletty se on, joka kiehtoo ihmismieltä. Mutta millainen on tilanne silloin, jos joku on mieletön? Voiko silloin kiehtoa?

poistoon ei tarvita mitään syytä, tollo!

VILLEN PILKKIREISSU

Aamu ja pakkasta -18 astetta, linnut eivät laulaneet puissa sillä ne
olivat todennäköisesti kuolleet kylmyyteen ja soittavat nyt kanteletta
taivaallisessa sinfoniaorkesterissa.

Otin eteisen kaapista kairan ja pilkkivehkeet. Aioin lähteä nyt
pilkille sillä jääkaappi on tyhjentynyt huolestuttavaa vauhtia ja
seuraavat sossunrahatkin tulevat vasta viikon päästä.

Kun avasin kaapin oven kaatui sieltä luuranko eteisen lattialle. Höh,
mutta sehän olikin vain serkkuni Olavi joka on ilmeisesti sammahtanut
kaappiin kiljujuhliensa jälkeen.

Kysyin Olavilta lähteekö tämä mukaan jäälle mutta ei se kuullut kun
sillä oli banaanit korvissa. Annoin Olaville 2€ rahaa ja sanoin että
käypi ostamassa perunoita. Saadaan kalasoppaa jos onnistun jollain
ilveellä saalistamaan ruutanoita.

Kävelin jäälle ja pääsinkin sinne 15 minuutin kävelyn jälkeen. Kova
pakkanen sai minut tuntemaan itseni sairaaksi, mutta päätin ponnistella
jäälle silti ja suuntasinkin askeleni kohti luotoa. Tiesin
nuohoojaisäni aiemmista puheista että sen viereltä on joskus saanut
jopa kaloja.

Otin onkeni esiin ja kairasin reikää jäähän. Puolen tuntia olinkin jo
kairaillut ja pieni parransänkeni oli aivan jäässä, samoin ontto
nuppini mutta onneksi siellä ei ole mitään jäätymisen arvoista.

Ihmettelin kun reikää ei tule vaikka kairaan ja kairaan. Onneksi yksi
hiihtomies heittikin vinkkinä, että kannattaa ottaa kairasta teräsuojus
irti. Tein työtä käskettyä ja johan tuli reikä jäähän, tosin punnersin
sitäkin 10 minuuttia sillä kaikkihan tietää että voimani ovat
suorastaan naurettavan mitättömät.

Pujotin toukan koukkuun ja aloin onkia. Eipä aikaakaan kun ongenvapa
töksähti ja joku nälkäinen sukulaissielu siellä yritti ryöstää
toukkani. Nostin onkea ja tunsin, kuinka siiman toisessa päässä potki
joku onneton eväkäs.

Kelasin hulluna siimaa ylös, taistelin kun Sven Tuuva sillä kala oli
suorastaan iso. Kelasin, hiki lensi ja viimein minuutin taistelun
jälkeen onnistuin punnertamaan kalan jäälle.

Ruutanaaaa!!!Jeee!!!Sain mahtavan komean ruutanan joka ilmeni
jälkipunnituksessa peräti 12 gramman painoiseksi. Olin maailman
onnellisin mies, mietin jo etukäteen juhlahetkeäni kun isken
homehtuneen ruisleipäklänttini päälle peratun ja paistetun
ruutanajättiläisen.

Kylmyys kolotti luitani, onneksi ei sentään lihaani sillä sitä ei
paljon ole. Päätin onkia vielä yhden eväkkään josko Olavillakin olisi
nälkä.

Laskin syöttini veteen. Katselin noita upeita punaisia toukkia jotka
pyörivät rasiassa sahanpurussa, tuossa samassa aineessa jota
päässänikin kohinasta päätelleen löytyy.

Sain valtavan himon noihin jouhiaisiin ja popsin ne kaikki naamariini.
Ymmärrän nyt miksi kalat pitävät toukista. Nehän maistuvat selvästi
paremmalta kuin esimerkiksi eilinen hiirestä valmistamani täyttävä liha-
ateria.

Samassa onkeni vapa taipui aivan kuten minäkin joskus nyrkin edessä.
Aloin kelata taas siimaa ja samassa jäänpinnalla nousikin venäläinen
sukellusvene. Luukku avautui ja pottapäinen mies aloitti ampua minua
kohti konekiväärillä.

Heitin Igoria kairalla ja se upposi sukelluveneen kylkeen aiheuttaen
mahtavan räjähdyksen. Sukellusvene upposi pulpattaen ja pakenin
paikalta ammuttuna sillä sain muistikuvan nuoruudestani kun olin
ottanut naapurin äijän huvijahdin pohjasta tulpan irti.

Kävelin kotia kohti tyytyväisenä sillä olihan luvassa antoisa kala-
ateria ruutanan muodossa. Juuri kotipihaan päästyäni ruutana lensikin
ilmaan ja karkuun. "Taisi olla lentokala" tuumailin ja vääntäydyin
homeiseen yksiööni itkien mahan kurniessa ja polla jäässä.





Nauttikaa ystäväni ja pitkää ikää!!!

Poiston syynä oli se, että kaikki ÄÄLIÖIDEN tekemät avaukset poistetaan palstalta.

Tämä avaus on epähuomiossa jäänyt tänne.

On tainnut pojulla munat paleltua jäällä.
- Ja aivot.

kun tyhmyys tunki läpi umpiluun.

LOL

Minäpoika (36v/148cm)se vaan pilkin kolmisenttisellä vavallani. Miksi naiset purskahtavat nauruun nähdessään syöttini? Ei kai asennossani ole mitään omituista? Leveä läskiperseeni on kauttaaltaan kiinni jalkapuun takana maassa. Välillä nostan ahteriani ja kaivan kankkuni alta tuoreen madon vavan päähän. Jalkapuuko se niin huvittava näky on? Näkyyhän sieltä komea luiskaotsani onttokalloineen ja molemmat käden nysät sekä lapikkaanpohjat. Keskelle jalkapuuta poratusta reiästä kurkkii pilkkivapani ja nokassa kiemurtelee tuskissaan metaanipässtöjeni paikalle houkuttelema pulska maan matonen.

Tätä aktiivista pyydystämistaktiikkaa käytän näin keväällä kun katiska on jäässä. Pilkin siis museon takana vanhassa jalkapuussa. Takapuoleni alla sulana pysyvästä ja mätänevästä maasta pyydystämäni madot myyn kylän pilkkijöille.
Teen siis tiliä kärsiessäni rangaistustani, joka langetettiin Kaupungin ilman pilaamisesta.

Jep, hieno harrastushan se pilkkiminen on sekä jäällä, että sisätiloissakin, hehheh.

No, jos käy niin, että ei malta lähteä jäältä ajoissa pois ja hiukan vilustuu (tai on muuten vaan flunssainen), niin tässäpä pätevä resepti kylmänoireiden karkoitukseen.

Keitäpä teetä ja laita sekaan reilusti hunajaa, sekoita ja lorauta sekaan kunnon tujaus Negrita-rommia (alkosta) lopuksi tiputtele sekaan 10-30 tippaa Carmolis yrttitippoja (munkkitippoja), (apteekista, tai luontaistuotekaupasta), sekoittele hetki ja nuuhki aromikkaita höyryjä ja juo.

Muutaman kupillisen jälkeen olet valmis lähtemään jäälle uudestaan :-) Sisällä tuntuu liian kuumalta, hehheh.