Anteeksi että kiroilen...
Oloni ja mieleni on nyt paljon parempi...Syynä siihen että olen pikkuisen laihtunut.
Sitten kun taas kiloja tulee lisää alkaa se suunnaton itseinho ja oksetus..
Miten saisin itsekurini siihen malliin että voisin pitää painoni vakaana samalla pitäen myös pääni kunnossa..
Tästä on muodostunut jo ongelma minulle..Huoks..Mutta minkäs teet kun päässä soi vain sama laulu eikä se lopu ollenkaan..
Oloni ja mieleni on nyt paljon parempi...Syynä siihen että olen pikkuisen laihtunut.
Sitten kun taas kiloja tulee lisää alkaa se suunnaton itseinho ja oksetus..
Miten saisin itsekurini siihen malliin että voisin pitää painoni vakaana samalla pitäen myös pääni kunnossa..
Tästä on muodostunut jo ongelma minulle..Huoks..Mutta minkäs teet kun päässä soi vain sama laulu eikä se lopu ollenkaan..
Vastaukset 9
Vanhimmat
jos pitää hiuksensa ja ihonsa kunnossa ja meikkaa
tyylikkäästi.Minusta lihava nainen on paljon seksikkäämpi kuin luurankomaisen laiha nainen.
Älä hitossa rääkkää itseäsi liialla laihdutuksella.Jos olosi tuntuu muuten hyvältä niin älä laihduta.
..vain kerrankin kokeilisit..minua..? =)
*murisee ja pitää Peikkotyttöä tiukasti kainalossa*
=)
..että pyöreät naiset ovat kauniita..pidän itsekkin.
Tiedän senkin että olen itse ihannepainoinen..Jotenkin se vain ei riitä..
sä oot ihana... usko se...
..vain riitä mulle!
olen sen kyllä huomannut...
Peikko jyllää taas ihan omalla voimakkaalla tarmollaan...Tunnen itseni niin voimattomaksi ja heikoksi..
kaiken ajattelee olevan hyvin ja sitten onkin seuraavana hetkenä aivan maassa(?). sitä peikkoa ei saisi päästää sekoittamaan sun ajatuksia. se kääntää sun ajattelemat hyvät asiat huonoiksi ja sua alkaa masentamaan.
Ajatteletko usein, tekemisiesi vastakohtia, vaihtoehtoja? esimerkiksi, jos syöt grahampaahtoleivän rupeeko sua potuttaan, että jos olisikin syönyt näkkileivän, jolla on parempi ravintosisältö ja vähemmän kaloreita, tai kenties ollut jopa syömättä, jolloin laihtuisi? ajatteletko, että laihtuminen on hyvästä? onko mikään muu hyvästä?
ihminen on aika paljon tapojensa vanki, kuten sairaus aiheviestissä vähän puhuttiinkin. jos on tarpeeksi kauan syömättä, oppii olemaan syömättä; jos on ahmimiskohtauksia tarpeeksi kauan, oppii ottamaan itselleen ne; kritisoi tai pohtii ruokia kauan, ei osaa enään syödä käyttämättä siihen kauaa aikaa.
Yleisesti, onko teijän mielestä normaalihko elämä niin pahasta? oon/ ollaan yritetty päästä täydellisyyteen ja se ehkä on mahdollista.." terveyden ja syömishäiriön raja on häilyvä" on joku sanonut...oon nyt normaalihkossa elämässä, mutta pelkään alkavani kammoksumaan terveellisiä elämäntapoja, käytännössä näin ei ole ehkä tapahtunut vielä, mutta pelkään sitä melkein koko ajan. "pelko houkuttaa kiusauksiin, epävarmuus on pahasta, epävarma ihminen tekee yleensä syntiä"
jaksamista ja aurinkoisia päiviä, ainakin välillä