Itsetunnon kehitys?

kun sielu sietää.. flirttaile kaikille... mä aion tehdä niin just nyt. Ja en välitä paskaakaan seurauksista, jotkut saattaa tulla mustasukkasiks tai kateellisiks mut ne on paskoja ne ei tee itte mitää. Miettivät vaan päässään... Mä menen nyt iskemään miehen. Olisko ehkä sadas tässä elämässä tai jotain.

ei oikeen kukaan osaa sanoa millä sitä itseluottamusta saisi lisää. jotkut hakee sitä pullosta tai huumeista. yhdenillan juttuja joku jo ehdotti.
meikäläisen itseluottamuksen pilas koulu, lyötiin kyllä niin lyttyy, olis vissiin pitäny lyödä takaisin. ei saa olla kiltti sen on elämä opettanut, pitää olla kovempi kuin muut. turha se on muitten ihmiste tunteita pohtia, luottaa vaan itseensä meni miten meni.

...itsetunto on hieman parantunut sillä, että olen hyväksynyt ne puolet itsessäni, joita ennen pidin huonoina. Esimerkiksi en enää pidä ujouttani maailman suurimpana syntinä, niin kuin pidin pienestä asti. Olen vasta viimeisen vuoden aikana ymmärtänyt, että ujous ei ole ikävä luonteenpiirre. Olen myös hyväksynyt sen, että en voi onnistua kaikessa...Olen aina ollut kauhea perfektionisti ja saanut masennuskohtauksia epäonnistumisista ja kritiikistä. Nyt koitan ajatella, että ensi kerralla tiedän paremmin.

Ehkä sellainen yleinen positiivisuus saa oman itsenkin tuntumaan paremmalta...Jos jaksaa löytää negatiivisilta tuntuvista asioista positiivisia puolia, niin ehkä niitä löytää sitten itsestäänkin. Itse aina yritän miettiä mitä positiivista jossain tilanteessa on. Esim. kun olen tullut jätetyksi olen miettinyt mitä uusia ovia sitä myötä aukeaa. Sateisenakin päivänä voi miettiä että mukavaa kun kasvit saavat vettä ja ilma raikastuu. Pienistä asioista voi tulla hyvälle mielelle.

Äläkä keskity liikaa itsesi ajattelemiseen, siis tee kärpäsestä härkästä. Jos pyörittelee liikaa huonoja kokemuksiaan alkaa koko elämä tuntua liian vaikealta. Kun tuntuu että olet maailman suurin luuseri, mene vaikkapa ulos katselemaan tähtiä. Omat ongelmat tuntuvatkin äkkiä täysin mitättömiltä. Ei kuitenkaan tietenkään kannata sulkea kaikkea pois mielestä, asioita pitäisi miettiä, mutta ei velloa itsesäälissä (itse sorrun tähän valitettavan usein). Terapia auttaisi varmasti, mutta en kehota menemään sinne kun en itsekään kykene.

Ehkä keskeisintä on, ettet pidä itseäsi luuserina, vaan yrität hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Älä ainakaan yritä muuttaa itseäsi väkisin. Olet varmasti hieno ihminen, ja se, ettet ole länsimaisen kulttuurin ihannetyyppi ei tarkoita että olisit ihmisarvoltasi vähäisempi.

onko syynä ujous, jännitys, masennus, huonot seurustelukokemukset, riittämättömyyden tunne, huonot ystävät, kiusaaminen, traumaattiset kokemukset jne...kuka tai mikä tilanne saa sinut tuntemaan itsesi huonoksi. Syyn selvittäminen on jo puoliksi valmis vastaus. Eli pyri pois noista tilanteista tai tiettyjen ihmisten seurasta, ei sinun tarvitse miellyttää ketään tai antaa minkään rajoittaa tekemisiäsi. Tee sitä mitä haluat, mistä nautit ja mikä saa sinut tuntemaan itsesi itsevarmaksi. Miksi et muuttaisi jotain asiaa, joka on muutettavissa. Muodonmuutos/stailaus, reissaaminen, ystävien kanssa hengailu, ystäväpiirin/paikkakunnan vaihto ym. voi tehdä hyvää, kokeile rajojasi. Olet ainutlaatuinen just tuollaisena kuin olet, mutta sinunkin pitää se tajuta. Niin ja aina saat apua juttelemalla psykologille tai jollekin läheisellesi. Tsemppiä! :)