Mikä ratkaisu olisi mielestänne fiksuin.. olemme hankkimassa asuntoa Hki keskustasta johon myös teemme valtavan remontin. Ongelmana on nyt kuitenkin rahoitus siinä mielessä, että itselläni ei ole alkupääomaa "isoon" lainaan eikä omasta takaa ketään takaajaa. Avopuolisoni on sijoittamassa omaa rahaa lainan alkupääomaksi. Yhteisen lainan hankinnassa viisainta on tietenkin mustaa valkoisella, että tuo osuus prosentteina kuuluu myös tulevaisuudessa hänelle eli esim. mahdollisessa myyntitilanteessa.
Mutta tällä hetkellä hän on sitä mieltä, että ottaisi lainan omiin nimiinsä kuin myös tietenkin asunnon, näin minulla ei olisi mitään oikeuta asuntoon, enkä mahdollisessa myyntitalnteessa tietenkään ole oikeutettu mahd. myyntivoittoihin. Nykypäivänä kun pitää ajatella kaikkea mahdollista mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, niin tilanne on nyt sitten se, että mitä mieltä olette siitä miten minun kannattaisi osallistua tähän "lainan" maksuun ja asumiskustannuksiin? Tai kuinka joku teistä on toiminut esimerkki tilanteessa, mikä olisi viisain ratkaisu.
Mutta tällä hetkellä hän on sitä mieltä, että ottaisi lainan omiin nimiinsä kuin myös tietenkin asunnon, näin minulla ei olisi mitään oikeuta asuntoon, enkä mahdollisessa myyntitalnteessa tietenkään ole oikeutettu mahd. myyntivoittoihin. Nykypäivänä kun pitää ajatella kaikkea mahdollista mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, niin tilanne on nyt sitten se, että mitä mieltä olette siitä miten minun kannattaisi osallistua tähän "lainan" maksuun ja asumiskustannuksiin? Tai kuinka joku teistä on toiminut esimerkki tilanteessa, mikä olisi viisain ratkaisu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä missään tapauksessa suostu siihen, että avopuolisosi ottaa lainan pelkästään omiin nimiinsä. Tehkää mieluiten paperi, jossa määritellään prosennttiosuus omistuksesta.
On oikein, että se joka sijoittaa enemmän alkupääomaa, hyötyy myös eniten lainanlyhennyksistä ja arvonnoususta.
Kerran aiotte asua ja elää yhdessä, kannattaa molempien osallistua kuluihin ja molempien karttuttaa omaisuuttaan.
Mahdollisessa erotilanteessa voi muuten käydä niin, että olette molemmat osallistuneet perheen yhteisiin menoihin tasapuolisesti, mutta toinen vie omaisuuden mennessään. Varmaan harmittaisi jäädä tyhjän päälle esim. 10 vuoden kuluttua.
kyllä laina puoliksi molemmille niin saa verovähennykset molemmille!
Hyvä, että sulla hälytyskellot soivat. Sinun ei kannata koskaan suostua tuommoiseen. Joko teette niin, että puolisko ostaa vaikka 70% asunnosta ja sä 30% tai sitten vaihtoehtoisesti niin, että puolisko lainaa sulle puolet siitä alkupääomasta ja teette siitä täydellisen velkakirjan. Näin ollen puolisko voi olla varma siitä, että vaikka omistatte 50%/50% asunnon, niin hän saisi sitten kuitenkin sen oman alkupääomansa pois. Koskaan ei voi tietää, että miten asuntojen hinnat käy, mutta kun kerran olette sitä remontoimassa, niin aika tomppeli saa olla, ettei tajua sitä, että sen asunnon arvonnousu ainakin kolahtaa täysin sen omistajan pussiin. Samoin suuri pelko on se, että jos asunto on vain puoliskon nimissä ja sitä molemmat lyhentää, niin se on sitten kankkulan kaivoon heitettyä rahaa.
Meillä vähän vastaava tilanne, mutta meillä se olen minä, joka on rikkaampi. Me meinataan tehdä niin, että pidetään täysin erilliset rahat eli ostetaan puoliksi tämä asunto, mutta miehellä on sitten enemmän velkaa kuin minulla.
Jätä oma osuutesi alle 50%:iin, niin saat seuraavan asunnon ostoon ensiasunnon ostajana armon varainsiirtoverosta.
Me ostettiin ensimmäinen asunto 70/30% minun hyväksi ja toinen 30/70% vaimon hyväksi ja saatiin mukavasti pienennettyä varainsiirtoveroa.
Nyt sitten kolmas asunto on 50/50%, vaikka nettotuloni ovat n. 3x vaimoni.
..ja hyvistä vinkeistä joita sain teiltä kaikilta.
Kommenttinne tuki myös niitä kommentteja joita sain ystäviltä ja sukulaisiltani.
Päädyimme hyvässä mielin ja hyvässä yhteis ymmärryksessä molempien kannalta sellaiseen
päätökseen kuin 60% ja 40%
Lähtökohtana ja pääasiahan tässä on/oli, että pääsemme nauttimaan tulevasta elämästä onnellisesti saman katon alla.
Kiitos ja hyvää kevättä kaikille.