Nelihenkiseltä perheeltä menee kehitysapuun 520 euroa vuodessa, joka peritään veroina.
Valtiolla on velkaa 12.000 euroa kansalaista kohden.
Eikö kannataisi ensin maksaa velat pois ja sitten auttaa suomalaisia vähenpiosaisa ensin jäävillä varoilla?
Antakoot nämä rikkaat palkastaan sinne kehitysapurahoihin. Ja jätetään köyhän lapsiperheen rahat omaan käyttöömme.
Valtiolla on velkaa 12.000 euroa kansalaista kohden.
Eikö kannataisi ensin maksaa velat pois ja sitten auttaa suomalaisia vähenpiosaisa ensin jäävillä varoilla?
Antakoot nämä rikkaat palkastaan sinne kehitysapurahoihin. Ja jätetään köyhän lapsiperheen rahat omaan käyttöömme.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tuon 520 euroa???
koko 0,7 % poliitikkojen hoidettavaksi omista palkkioistaan, kansa kun elää aivan omaa elämäänsä, niin rikkaat kuin köyhätkin.
Kyllä se olisi järkevä ajatus.
Eli suurituloisilta kerätäisin ns, kehitysmääräraha vero.
Nythän tämä summa kerätään kaikilta jopa, imeväisiltä ja vanhuksilta kokonais verotuksessa.
Repäisin tämän luvun bruttokansantuottesta joka on 0,7 prosenttia.
Suomi antaa kehitysapua 671 miljoonaa euroa vuodessa!!!
Eilen oltiin syytämässä maanpuolustusmenot pelkästään rikkaiden vastuulle, nyt kehitysapurahat. Tätä menoahan rikkaat muuttuisivat uusköyhiksi, sitäkö haluatte? Jos satasesta nyt jää 40 egee, haluaisitte ettei satasesta jäisi egeekään. ?
Mites olisi ylimääräinen happivero vielä hengittäville rikkaille?
Tällä hetkellä Suomen antama kehitysapu määräraha ei suinkaan ole 0,7%, se on PYRKIMYS vuoteen 2010 mennessä.
Tällä hetkellä tuo luku lienee alle 0,4%.
Halosen poliitiikan aiheuttaman kurjan elatuksen, niin pitäisikö sinun mielestä tältä vielä viedä raha ulkomaillekkin?
Eihän se ole kuin rahojen siirtoa taskusta toiseen....
Ja tollainen summa jos kerrotaan kahdella, kun köyhät ei sitä maksaisi, niin olisi noin 1000 euroa kehitysapuun vuodessa.
Sehän olisi rikkaalle kuin hyttysen paska Saharassa.
Mutta lapsiperheelle 520 euro vuodessa on tuntuva summa!
sinä ja minä kirjoittelemme laajakaistoillamme, meillä ei ole mitään todellista kurjuutta eikä köyhyyttä.
Tässä yksi syy miksi pitää antaa kehitysapua:
Re:
Suomen Kuvalehti: 2002/06/06: Jaakko Iloniemi/ Toivo ja terrori: “On traagista, että tarvittiin syyskuun 11. päivän kaltainen kokemus herättämään ihmiset miettimään sitä, mikä syy-yhteys saattaa olla terrorismilla ja täydellisellä näköalattomuudella, jossa ei ole mitään toivoa ihmisarvoisesta elämästä….Kehitysyhteistyö on yksi niistä keinoista, joilla todellisia tuloksia saavutetaan.”
Kehitysapu rahoista ei päätä presidentti, eikä hän ole ainoa joka niitä haluaa.
RE:
Juha Rekola / Maailman Sivu
Kokoomus: “0,7% realistisella aikataululla”
Kokoomus ilmoitti Kokoomus ilmoitti Kumppani-lehden 1/99 vaaligallupissa tavoitteen olevan hyvä ja kannatettava, mutta "etenemistahti 0,7 prosentin tason saavuttamiseksi on kiinni valtiontalouden elpymisestä."
Turun puoluekokouksen 7.-9.6.2002 globalisaatiokannanotossa Kokoomus sitoutuu vahvasti vuosituhat-huippukokouksen tavoitteisiin. “Julkisen kehitysavun nostaminen 0,7 %:iin on yksi YK:n huippukokouksessa sovituista…toimenpiteistä. Se yksin ei kuitenkaan riitä.” Kokoomus painottaa kehityksen tukemista myös kaupan keinoin ja puhuukin asiakirjassaan “kauppapoliittisesta avusta ja kehitysavusta”.
“Kokoomus sitoutuu julkisen kehitysavun nostamiseen realistisella aikataululla 0,7 %:n tasolle bruttokansantuotteesta. Kokoomuksen mielestä avun määrän lisäksi sen kohdentaminen ja koordinoiminen ovat vähintään yhtä keskeisiä.”
Halonen ei päätä mistään.
-Ei ymmärrä mitään,
-Ei vastaa mistää.
-On hiljaa, luikkii selän taakse..
Hänellä on puolustajansa jotka sekoavat jo itsekkin sanoissaan.
sanoissaan taas yleistys, vai tarloitettu minulle?
Jos minulle missä sanoissa näit sekaannusta?
mistään mitään.
Luikit karkuun
olet TYHMÄ!
Mene töihin!
Suomi on kohta historiaa....ja tarvitsee itse kehitysapua, mutta kukapa sitä meille antaisi?
Halonen patisti kasvattamaan kehitysapua
1.3.2006 18:02
Presidentti Tarja Halonen aloitti keskiviikkona toisen virkakautensa antamalla juhlallisen vakuutuksen eduskunnassa.
Tarja Halonen aikoo toimia selkeämmin arvojohtajana ja puuttua tasa-arvoon ja hyvinvointikysymyksiin. (EERO LIESIMAA)Virkaanastujaispuheessaan Halonen puuttui kehitysyhteistyömäärärahoihin. Hän kehotti noudattamaan hallitusohjelmaan kirjattua linjausta nostaa määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Se on Halosen mukaan erittäin tärkeää Suomen ulkopolitiikan johdonmukaisuuden ja uskottavuuden kannalta.
- Tätä eduskunnankin hyväksymää linjausta pitää noudattaa, Halonen korosti.
Huoli tuloeroista
Presidentti korosti puheessaan muutenkin sosiaalista oikeudenmukaista ja yhteisvastuuta. Halonen kantoi huolta siitä, että tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja että Suomeen on syntynyt uusköyhyyttä. Hän patisti toimiin asian korjaamiseksi ja vakuutti, että hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä ja tukevia asioita.
Puhe noudatteli siten niitä linjoja, joita Halonen oli uudelleenvalintansa jälkeen ennakoinut. Hän sanoi heti vaalien jälkeen aikovansa tulevaisuudessa toimia selkeämmin arvojohtajana ja puuttua tasa-arvoon ja hyvinvointikysymyksiin.
Halonen vaikeni Natosta
Ulkopolitiikan alalla Haloselta ei kuultu uusia kannanottoja tai linjauksia. Presidentti korosti YK:n merkitystä sekä pitkäjänteisyyteen ja johdonmukaisuuteen perustuvaa peruslinjaa, joka on hänen mukaansa toiminut tuloksellisesti.
Natosta Halonen ei tällä kertaa sanonut halaistua sanaa; puheessaan kuusi vuotta sitten hän oli todennut, ettei näe tarvetta valmistautua jäsenyyteen.