Myyttejä ja mainoslauseita
6.3.2006 0:36
Olisin toivonut, että Tasavallan Presidentti Tarja Halonen olisi uuden kautensa avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla kosiskella väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota.
Älykkyyden puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää.
Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen Suomessa vain kahdeksankymmentä senttiä. Väite ei pidä paikkaansa. Ja sen ymmärtää myös presidenttimme. Työssä käyviä suomalaisia on noin 2,4 miljoonaa, joista karkeasti ottaen puolet on julkisen sektorin palveluksessa.
Voin hyvällä omallatunnolla väittää, että julkisella sektorilla naiset ja miehet saavat samasta työstä tasan saman suuruisen palkan.
Miessairaanhoitaja saa yhtä paljon palkkaa kuin naissairaanhoitaja, opettajat saavat samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta, ja parasta palkkaa kaupunginjohtajista taitaa edelleen nauttia Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen. Eli naisen euro on euron kokoinen, jos nainen on julkisen sektorin palveluksessa.
Mainoslauseen, että kaikkien naisten euro olisi kahdeksankymmentä senttiä, pitää silloin perustua naisten palkkoihin yksityisellä sektorilla.
Eli presidenttimme väitti, että yksityisellä sektorilla naiset saavat samasta työstä neljäkymmentä prosenttia pienempää palkkaa kuin miehet vastaavista tehtävistä. Tähän päädytään kun puolet työvoimasta on kerran julkisen sektorin palveluksessa samaa palkkaa nauttien sukupuolesta riippumatta. Jos otetaan huomioon vielä sekin, että julkisen sektorin työvoimasta naisia on enemmistö, silloin tullaan jopa lähelle sellaista väitettä tasavallan ylimmältä portaalta, että yksityisellä sektorilla nainen saa palkkaa samasta tehtävästä vain puolet siitä mitä mies.
Raskas syytös suomalaisia firmoja kohtaan sellaiselta henkilöltä, joka samassa puheessa ilmoitti olevansa jatkossakin valmis yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa.
Minä en usko että naisen euro yksityisellä sektorilla on vain viisikymmentä senttiä, eivätkä sellaista väitettä tue edes SAK:n tilastot. Pääsääntöisesti yksityiselläkin sektorilla maksetaan naiselle samasta työstä sama palkka kuin miehelle. Marginaalisia eroja voi olla, mutta herranjestas, ei sentään viittäkymmentä prosenttia.
Olisinkin kovin kiitollinen, jos Tasavallan Presidentti vaivautuisi selventämään yksinkertaiselle insinöörille, millä faktoilla hän on siihen kahdeksaankymmeneen senttiin päätynyt. Niin yksinkertaiseen miinaan ei luulisi kenenkään liukastuvan, että ottaisi koko maan palkkatilastojen loppusummat naisille ja miehille ja jakaisi ne palkkaa nauttivien naisten ja miesten lukumäärällä. Silloinhan ei oteta lainkaan huomioon minkälaista työtä kukin tekee.
On ehkä totta, että miesvaltaisilla aloilla tuppaa olemaan korkeammat palkat kuin naisvaltaisilla aloilla. Täsmälleen samasta ja samalla teholla suoritetusta työstä Suomessa kuitenkin tavataan maksaa miehelle ja naiselle koko lailla samaa palkkaa.
Naisten ongelma työelämässä johtuu siitä, että Jumala suunnitteli sukupuolten välisen työnjaon heidän kannaltaan hieman syrjivästi.
Lasten synnyttäminen kun ei eduskunnan päätöksellä tai edes presidentin ukaasilla taida miehiltä onnistua. Kahden lapsen äiti on poissa työmarkkinoilta normaalisti neljästä kuuteen vuoteen, joka näkyy palkkakehityksessä ja se täytyy hyväksyä, ikävä kyllä. Jopa presidentin.
KALLE ISOKALLIO
6.3.2006 0:36
Olisin toivonut, että Tasavallan Presidentti Tarja Halonen olisi uuden kautensa avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla kosiskella väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota.
Älykkyyden puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää.
Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen Suomessa vain kahdeksankymmentä senttiä. Väite ei pidä paikkaansa. Ja sen ymmärtää myös presidenttimme. Työssä käyviä suomalaisia on noin 2,4 miljoonaa, joista karkeasti ottaen puolet on julkisen sektorin palveluksessa.
Voin hyvällä omallatunnolla väittää, että julkisella sektorilla naiset ja miehet saavat samasta työstä tasan saman suuruisen palkan.
Miessairaanhoitaja saa yhtä paljon palkkaa kuin naissairaanhoitaja, opettajat saavat samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta, ja parasta palkkaa kaupunginjohtajista taitaa edelleen nauttia Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen. Eli naisen euro on euron kokoinen, jos nainen on julkisen sektorin palveluksessa.
Mainoslauseen, että kaikkien naisten euro olisi kahdeksankymmentä senttiä, pitää silloin perustua naisten palkkoihin yksityisellä sektorilla.
Eli presidenttimme väitti, että yksityisellä sektorilla naiset saavat samasta työstä neljäkymmentä prosenttia pienempää palkkaa kuin miehet vastaavista tehtävistä. Tähän päädytään kun puolet työvoimasta on kerran julkisen sektorin palveluksessa samaa palkkaa nauttien sukupuolesta riippumatta. Jos otetaan huomioon vielä sekin, että julkisen sektorin työvoimasta naisia on enemmistö, silloin tullaan jopa lähelle sellaista väitettä tasavallan ylimmältä portaalta, että yksityisellä sektorilla nainen saa palkkaa samasta tehtävästä vain puolet siitä mitä mies.
Raskas syytös suomalaisia firmoja kohtaan sellaiselta henkilöltä, joka samassa puheessa ilmoitti olevansa jatkossakin valmis yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa.
Minä en usko että naisen euro yksityisellä sektorilla on vain viisikymmentä senttiä, eivätkä sellaista väitettä tue edes SAK:n tilastot. Pääsääntöisesti yksityiselläkin sektorilla maksetaan naiselle samasta työstä sama palkka kuin miehelle. Marginaalisia eroja voi olla, mutta herranjestas, ei sentään viittäkymmentä prosenttia.
Olisinkin kovin kiitollinen, jos Tasavallan Presidentti vaivautuisi selventämään yksinkertaiselle insinöörille, millä faktoilla hän on siihen kahdeksaankymmeneen senttiin päätynyt. Niin yksinkertaiseen miinaan ei luulisi kenenkään liukastuvan, että ottaisi koko maan palkkatilastojen loppusummat naisille ja miehille ja jakaisi ne palkkaa nauttivien naisten ja miesten lukumäärällä. Silloinhan ei oteta lainkaan huomioon minkälaista työtä kukin tekee.
On ehkä totta, että miesvaltaisilla aloilla tuppaa olemaan korkeammat palkat kuin naisvaltaisilla aloilla. Täsmälleen samasta ja samalla teholla suoritetusta työstä Suomessa kuitenkin tavataan maksaa miehelle ja naiselle koko lailla samaa palkkaa.
Naisten ongelma työelämässä johtuu siitä, että Jumala suunnitteli sukupuolten välisen työnjaon heidän kannaltaan hieman syrjivästi.
Lasten synnyttäminen kun ei eduskunnan päätöksellä tai edes presidentin ukaasilla taida miehiltä onnistua. Kahden lapsen äiti on poissa työmarkkinoilta normaalisti neljästä kuuteen vuoteen, joka näkyy palkkakehityksessä ja se täytyy hyväksyä, ikävä kyllä. Jopa presidentin.
KALLE ISOKALLIO
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.