Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta laski Lipposen I ja II hallitusten aikana yli 40% tasolta vain hieman yli 20:een %:iin. (Muistettakoon, että yhteisöverojärjestelmä luotiin Ahon hallituksen aikana, ja se oli yksi lamasta nousun avaimista).
Kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset puolitettiin Lipposen julistettua I hallituksensa aluksi, että "kunnat ovat pankkeja". Julistuksensa pohjalta hän toimikin, mutta unohti, että pankkiryöstö on rikos ja laina taas pitäisi maksaa takaisin.
Ylistetty velanhoitotalkoo osoittautuikin julkisen talouden sisäiseksi ryöstöksi. Kunnilta otettiin satoja miljardeja edellä kerrotuin toimin.
Sekään ei riittänyt. Kokoomuslainen veropolitiikka perustui tuloverotuksen alentamiseen kautta linjan, mitä toteutettiin mm. lisäämällä kunnallisveroista tehtävien vähennysten kattoa ja paikkaamalla valtionveron vajetta siirtämällä kuntien yhteisöverotuottoa valtiolle. Kunnille syntyi vaalikaudessa yli 800 miljoonan euron verotulovaje, jota ei lainkaan kompensoitu. Näitä omia tekojaan ja valtiovarainministeri Niinistön tekoja kokoomus nyt lähteee välikysymyskeskustelussa sitten kaivelemaan. Ja samalla kaivelee verta nenästään.
Kunnille myös sälytettiin Lipposen-Niinistön kaudella uusia tehtäviä kuntouttavasta työtoiminnasta velkaneuvontaan sekä terveydellisiin ja koulutuksellisiin subjektiivisiin oikeuksiin (mm. hammashoidon laajentaminen kaikille ja perusopetuslain uudistus esiopetuksineen). Valtionosuuksia näihin ei tullut joko ollenkaan tai sitten taitettuina.
Suomessa kunnat ja valtio yhdessä ovat vastuussa peruspalveluista. Kokoomuslainen valtiovarainministeri pönkitti omaa mainettaan unohtamalla tämän yhteisvastuun ja riistämällä kunnat.
Vanhasen hallituksen aikana on edellisestä poiketen:
- kompensoitu täysimääräisesti kuntien verotulomenetykset
- lisätty kuntayhteistyön valtion kannustinrahaa
- nostettu valtionsuuksien indeksitarkistusprosentti 50:stä 75:een ja 2008 alkaen 100%:iin.
- kohdistettu erikoisairaanhoidon jonojen purkuun erityisvaltionosuus
- neuvotellaan edellisten hallitusten ottaman pakkolainan takaisinmaksun kiirehtimisestä
- kannustetaan kuntia kustannustehokkaampaan toimintaan yhteistyöllä, ei sanelupolitiikalla
Kaksi loppumainintaa vielä.
Tiedän, että kohta alkaa marina verotulojen tasausjärjestelmästä ja yhteisöverojärjestelmästä. Ne ovat kuitenkin oikeudenmukaisia. Esimerkkejä on. Omassa kotikunnassani toimii teollisuuslaitos, jonka tuotannon arvo on vuodessa 200 M€, josta vientituloja noin 70%. Tämä teollisuuslaitos kuuluu konserniin, jonka pääkonttori on Helsingissä. Sinne menevät siis yhteisöveron pääkonttoriosuudet, vaikka Helsingissä ei tuoteta konsernille senttiäkään tuotannollista arvonlisää. Koko Helsingin kaupungin olemassaolo perustuu muuten suureen aluepoliittiseen tulonsiirtoon, kun Suomen pääkaupunki siirrettiin Turusta sinne itä-Suomeen. Siellä kaupunkiin tuovat elinvoimaa kymmenet tuhannet valtion virastojen ja laitosten työntekijät ja opiskelijat, joiden palkat ja etuudet maksamme me kaikki suomalaiset. Verotulot taas menevät...yhteen paikkaan. Onneksi niitä tasataan:
Verotulojen tasausjärjestelmässä on leikkuri, joka rajaa siitä suuren osan kunnista pois, mutta tasoittaa mm. yhteisöverojen jakoa kaikkien suomalaisten hyväksi. Suomalaisia kai me etupäässä kaikki olemme.
Loppukaneetti: sen lisäksi, että kokoomuslainen valtiovarainministeri tyhjensi kuntien kassat, hän kaksi kertaa tasapainotti valtion alijäämäisen budjetin tyhjentämällä valtion eläkekassojen tuoton. Ne tuotot on tarkoitettu turvaamaan valtion nykyisten ja tulevien eläkeläisten etuudet. Olisi Niinistö tehnyt saman myös kuntien eläkevakuutuksen tuotoille, mutta laki sen esti. Onneksi kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien satojen tuhansien ihmisten kannalta.
Kokoomus halusi siis päästä näitä tekojaan itse selittämään, kun teki välikysymyksen.
Kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset puolitettiin Lipposen julistettua I hallituksensa aluksi, että "kunnat ovat pankkeja". Julistuksensa pohjalta hän toimikin, mutta unohti, että pankkiryöstö on rikos ja laina taas pitäisi maksaa takaisin.
Ylistetty velanhoitotalkoo osoittautuikin julkisen talouden sisäiseksi ryöstöksi. Kunnilta otettiin satoja miljardeja edellä kerrotuin toimin.
Sekään ei riittänyt. Kokoomuslainen veropolitiikka perustui tuloverotuksen alentamiseen kautta linjan, mitä toteutettiin mm. lisäämällä kunnallisveroista tehtävien vähennysten kattoa ja paikkaamalla valtionveron vajetta siirtämällä kuntien yhteisöverotuottoa valtiolle. Kunnille syntyi vaalikaudessa yli 800 miljoonan euron verotulovaje, jota ei lainkaan kompensoitu. Näitä omia tekojaan ja valtiovarainministeri Niinistön tekoja kokoomus nyt lähteee välikysymyskeskustelussa sitten kaivelemaan. Ja samalla kaivelee verta nenästään.
Kunnille myös sälytettiin Lipposen-Niinistön kaudella uusia tehtäviä kuntouttavasta työtoiminnasta velkaneuvontaan sekä terveydellisiin ja koulutuksellisiin subjektiivisiin oikeuksiin (mm. hammashoidon laajentaminen kaikille ja perusopetuslain uudistus esiopetuksineen). Valtionosuuksia näihin ei tullut joko ollenkaan tai sitten taitettuina.
Suomessa kunnat ja valtio yhdessä ovat vastuussa peruspalveluista. Kokoomuslainen valtiovarainministeri pönkitti omaa mainettaan unohtamalla tämän yhteisvastuun ja riistämällä kunnat.
Vanhasen hallituksen aikana on edellisestä poiketen:
- kompensoitu täysimääräisesti kuntien verotulomenetykset
- lisätty kuntayhteistyön valtion kannustinrahaa
- nostettu valtionsuuksien indeksitarkistusprosentti 50:stä 75:een ja 2008 alkaen 100%:iin.
- kohdistettu erikoisairaanhoidon jonojen purkuun erityisvaltionosuus
- neuvotellaan edellisten hallitusten ottaman pakkolainan takaisinmaksun kiirehtimisestä
- kannustetaan kuntia kustannustehokkaampaan toimintaan yhteistyöllä, ei sanelupolitiikalla
Kaksi loppumainintaa vielä.
Tiedän, että kohta alkaa marina verotulojen tasausjärjestelmästä ja yhteisöverojärjestelmästä. Ne ovat kuitenkin oikeudenmukaisia. Esimerkkejä on. Omassa kotikunnassani toimii teollisuuslaitos, jonka tuotannon arvo on vuodessa 200 M€, josta vientituloja noin 70%. Tämä teollisuuslaitos kuuluu konserniin, jonka pääkonttori on Helsingissä. Sinne menevät siis yhteisöveron pääkonttoriosuudet, vaikka Helsingissä ei tuoteta konsernille senttiäkään tuotannollista arvonlisää. Koko Helsingin kaupungin olemassaolo perustuu muuten suureen aluepoliittiseen tulonsiirtoon, kun Suomen pääkaupunki siirrettiin Turusta sinne itä-Suomeen. Siellä kaupunkiin tuovat elinvoimaa kymmenet tuhannet valtion virastojen ja laitosten työntekijät ja opiskelijat, joiden palkat ja etuudet maksamme me kaikki suomalaiset. Verotulot taas menevät...yhteen paikkaan. Onneksi niitä tasataan:
Verotulojen tasausjärjestelmässä on leikkuri, joka rajaa siitä suuren osan kunnista pois, mutta tasoittaa mm. yhteisöverojen jakoa kaikkien suomalaisten hyväksi. Suomalaisia kai me etupäässä kaikki olemme.
Loppukaneetti: sen lisäksi, että kokoomuslainen valtiovarainministeri tyhjensi kuntien kassat, hän kaksi kertaa tasapainotti valtion alijäämäisen budjetin tyhjentämällä valtion eläkekassojen tuoton. Ne tuotot on tarkoitettu turvaamaan valtion nykyisten ja tulevien eläkeläisten etuudet. Olisi Niinistö tehnyt saman myös kuntien eläkevakuutuksen tuotoille, mutta laki sen esti. Onneksi kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevien satojen tuhansien ihmisten kannalta.
Kokoomus halusi siis päästä näitä tekojaan itse selittämään, kun teki välikysymyksen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
-
miksi vastuuta sysätään takautuvasti.
Tosiasia on, että kuntien talous ron romuttunut nykyisen hallituksen aikana.
Ps. Jos ei olisi tehty tuloverotushelpotuksia,
kuinkahan olisi käynyt talouskasvun. Verotulojen kasvuhan lisääntyi näiden kautta, kun kotimainen kysyntä
ja palvelusektori on saanut piristysruiskeen.
J ä r k i h o i , älä jätä !
Tuossa viestiketjun avaaja perusteli hyvin konkreettisesti sanomansa.
Ei hän moittinut tuloveroalennuksia, kertoipahan vain sen kuka joutui maksumieheksi.
Mutta perustelepa nyt sinä omat väitteesi.
Pelkkä nimittely ei nyt riitä.
ennätysmäärä kuntia äyrin hintaa. Punamultahallituksen ensimmäinenn teko oli veronalennus. Eli mitään muutosta ei ole tapahtunut, valtio vähän laskee veroja ja kunnat joutuvat sitten vastaavasti niitä nostamaan.
Mutta ainakin minun kotikunnassani ollaan talouden osalta menossa huonoon suuntaan. Mitään helpotusta ei ainakaan kunnan päättäjien mukaan ole tulossa. Säästöpäätöksiä on tekeillä, kovat paineet ovat viranhaltijoilla.
Itse panen toivoni kuntaliitoksiin, siinä suhteessa onkin toivoa näkyvissä.
...