Pistooli ja kidnappaaja

Olin työpaikkani ruokalan eteisessä. Istuin ja odotin, että pääsisin ulos ja takaisin töihin. Iso bussilastillinen ihmisiä odotteli aulassa kyytiä. Minun oli odotettava, että he menevät ensin. Tunsin yhtäkkiä, että kakka tulee housuun. Katselin wc:tä, mutta sitä ei löytynyt. Ajattelin kauhulla, miten haju leviää ympärilleni. Viereeni tuli mies lapsensa kanssa pukemaan. Odotin heidän kommenttejaan. Eivät maininneet hajusta. Nousin ylös ja totesin, että mitään ei onneksi ollut tullutkaan. Lapsenikin ilmestyi kuvaan. Joku mies oli särkenyt tai sotkenut hänen lelunsa. Taisi olla kirja. Mies vaati minua kirjoittamaan kirjaan, että hän on korjannut kirjan silloin. Sanoin, että ei mitään hätää, kyllä me muistetaan. Olin niin uupunut, että en olisi millään jaksanut kirjoittaa. Miehelle se oli tärkeää, eikä hän ymmärtänyt, että en jaksa, en millään.

Toisessa unessa katsoin tv:tä ja lapseni leikki naapurin tytön kanssa. Tajusin yhtäkkiä, että kello oli jo yhdeksän, enkä ollut laittanut naapurin lasta kotiin. Ihmettelin , miksi hänen äitinsäkään ei ollut soittanut. Tytön oma kännykkä olikin äänettömällä ja seinäpuhelimeni tuuttasi varattua. Siinä oli luuri jäänyt pois paikaltaan. Puin tytön ja lähdin viemään hänet kotiin. Menin heille sisälle ja tytöllä oli pikkusisko. Kurkin salaa asuntoa ja totesin, että heillä vanhempien makuuhuoneeseen mennään pikku tytön huoneesta. Sieltä kuuluikin pienen ääni. Lähdin ulos ja yhtäkkiä tajusin, että en ollut nähnyt perheen äitiä. Omakin lapseni oli yhtäkkiä jäänyt sinne naapuriin. Tajusin, että jotakin oli pielessä. Naapurissa, omakotitalossa, asui näkijä. Menin hänen luokseen ja sanoin, että onkohan tuolla kaikki kunnossa. Näkijä tuijotti kaukaisuuteen, sai heti näyn ja sanoi, että annan sinulle pistoolin. Hän haki sen ulkovarastosta ja opetti käyttämään. Tiesin sanomattakin, että naapurissa oli mies, joka piti panttivankinaan perhettä ja nyt omaakin lastani. Menin heidän olohuoneeseensa. Siellä oli muitakin. Levitin ison lasten leijan tai riippuliitimen tms. olohuoneeseen niin, että se peitti oven. Kangas oli keltainen. Huusin sitten kidnappaajalle, että tule tänne. Olisin ampunut hänet heti. Näin miehen vessassa ja hän oli jotenkin hädässä. En muista, oliko hänellä ongelmia vessan kanssa. En pelännyt. Aioin pelastaa perheen ja oman lapseni.

t. sara
074
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


sara kirjoitti:

Olin työpaikkani ruokalan eteisessä. Istuin ja odotin, että pääsisin ulos ja takaisin töihin. Iso bussilastillinen ihmisiä odotteli aulassa kyytiä. Minun oli odotettava, että he menevät ensin. Tunsin yhtäkkiä, että kakka tulee housuun. Katselin wc:tä, mutta sitä ei löytynyt. Ajattelin kauhulla, miten haju leviää ympärilleni. Viereeni tuli mies lapsensa kanssa pukemaan. Odotin heidän kommenttejaan. Eivät maininneet hajusta. Nousin ylös ja totesin, että mitään ei onneksi ollut tullutkaan. Lapsenikin ilmestyi kuvaan. Joku mies oli särkenyt tai sotkenut hänen lelunsa. Taisi olla kirja. Mies vaati minua kirjoittamaan kirjaan, että hän on korjannut kirjan silloin. Sanoin, että ei mitään hätää, kyllä me muistetaan. Olin niin uupunut, että en olisi millään jaksanut kirjoittaa. Miehelle se oli tärkeää, eikä hän ymmärtänyt, että en jaksa, en millään.

Toisessa unessa katsoin tv:tä ja lapseni leikki naapurin tytön kanssa. Tajusin yhtäkkiä, että kello oli jo yhdeksän, enkä ollut laittanut naapurin lasta kotiin. Ihmettelin , miksi hänen äitinsäkään ei ollut soittanut. Tytön oma kännykkä olikin äänettömällä ja seinäpuhelimeni tuuttasi varattua. Siinä oli luuri jäänyt pois paikaltaan. Puin tytön ja lähdin viemään hänet kotiin. Menin heille sisälle ja tytöllä oli pikkusisko. Kurkin salaa asuntoa ja totesin, että heillä vanhempien makuuhuoneeseen mennään pikku tytön huoneesta. Sieltä kuuluikin pienen ääni. Lähdin ulos ja yhtäkkiä tajusin, että en ollut nähnyt perheen äitiä. Omakin lapseni oli yhtäkkiä jäänyt sinne naapuriin. Tajusin, että jotakin oli pielessä. Naapurissa, omakotitalossa, asui näkijä. Menin hänen luokseen ja sanoin, että onkohan tuolla kaikki kunnossa. Näkijä tuijotti kaukaisuuteen, sai heti näyn ja sanoi, että annan sinulle pistoolin. Hän haki sen ulkovarastosta ja opetti käyttämään. Tiesin sanomattakin, että naapurissa oli mies, joka piti panttivankinaan perhettä ja nyt omaakin lastani. Menin heidän olohuoneeseensa. Siellä oli muitakin. Levitin ison lasten leijan tai riippuliitimen tms. olohuoneeseen niin, että se peitti oven. Kangas oli keltainen. Huusin sitten kidnappaajalle, että tule tänne. Olisin ampunut hänet heti. Näin miehen vessassa ja hän oli jotenkin hädässä. En muista, oliko hänellä ongelmia vessan kanssa. En pelännyt. Aioin pelastaa perheen ja oman lapseni.

t. sara

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu